Nunatta Karsianut ukioq 2023 angusaqarfiulluarpoq

Sulisoqarneq inuiaqatigiinnilu ingerlatat 2023-mi ima qaffasitsigipput, nunap karsianit akileraarutinit, nunap karsianit immikkut akileraarutinit toqqaannanngitsumillu akileraarutinit nunatta karsiata isertitai ilimagisamit qaffasinnerujussuullutik. Tamatuma saniatigut nunap karsia akitsuutinit assigiinngitsunit millionilikkaanik isertitaqartarpoq.

IST-mi (Ingerlatsinermut, sanaartornermut taarsigassarsisitsinermullu) aamma IS-imi ( Ingerlatsinermi sanaartornermilu) angusat 415 mio. kr.-inik pitsaanerusumik inerneqarsimapput.

Aningaasanut inatsimmi kingusinnerusukkullu ilassutitut aningaasaliissutini naatsorsuutigineqartumit Nunatta Karsiata isertitai 359 mio. kr.-nik amerlanerupput.

Nunap karsianit akileraarutit missingersuutinit 142 mio. kr.-inik qaffasinnerusut

- Peqatigitillugu aningaasaliissutinut inatsisitigut pisussaaffiusunut aningaasartuutit katillugit 45 mio. kr.-nik ikinnerupput, tapiissutinillu aningaasaliissutinut assigiinngitsunut aningaasartuutit aningaasaliissutinit katillugit 19 mio. kr.-nik ikinnerullutik, 2023-mut Nunatta Karsiata naatsorsuutaasa akuersissutigineqarnissaannik siunnersuut pillugu Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Naalakkersuisup Erik Jensenip saqqummiussissummini allappoq.

Nunap karsianit akileraarutit missingersuutinit 142 mio. kr.-inik sinneqartooruteqartitsisut, immikkut akileraarutit naatsorsuutigisamit 14 mio. kr.-inik qaffasinnerupput. Taakku 11,6 procentimik 16,2 procentimillu assigiinngissuteqarput.

Akitsuutit arlallit aamma iluaqutaasimapput, tamannalu naatsorsuutinut tunngaviusunut ilanngussani takuneqarsinnaavoq.

Naatsorsuutit

Ilanngussaq misissoqqissaaraanni, akitsuutit uku aningaasanut inatsisissami missingersuutigineqartut sinnerlugit isertitaqartitsipput. 2023-mut aningaasanut inatsimmit procentinngorlugit nikingassutit ungaluuteqarput:

Sulisoqarnermut akitsuut: + 24 mio. kr. (22,3%)

Inuiaqatigiinni aningaasarsiornikkut annertuumik ingerlataqartoqarsimaneranik, kiisalu suliffissaqarluarnermik isertitat annertunerunerat nassuiarneqarpoq. Tamatuma saniatigut Akileraartarnermut Aqutsisoqarfiup naatsorsuutigaa sulisartut 2023-mi sulisitsisuminnit aningaasarsiaat ukiup siulianut sanilliullugit qaffasinnerujussuusimasut.

Ingerlatseqatigiiffinnit tunniussat: + 10,6 mio. kr. (5,4%)

Royal Greenlandip tunniussai naatsorsuutigineqartumit qaffasinnerungaatsiarput.

Umiarsualivimmiinnermut akileraarut: + 10 mio. kr. (109,9%)

Ukiut marluk tulleriisiinnarlugit umiarsuarnik takornariartaatinik takornariartitsisartut aatsaat taama amerlatigipput, missingersuutigineqartumit 10,8 mio. kr.-inik amerlanerusunik isertitaqarfiusimalliutik.

Naqissusiinermut akitsuut: + 8 mio. kr. (17,6%)

Pingaartumik illuni piginnittuunermut uppernarsaatit annertunerusumik isertitaqarfiusimapput. Taamaattumik Kalaallit Nunaanni inissianik niuernermi nalinginnaasumik qaffasissumik ingerlatsisoqarneranik isertitaqarneruneq ersiutaavoq. Naqissusiinermi akitsuutinit isertitanit tamarmiusunit 9,7 mio. kr.-t Nuummeersuupput, 3,7 mio kr.-t Ilulissanit aamma 1,9 mio. kr.-t Sisimiunit.

Raajanut akitsuut: + 81 mio. kr. (28,2%)

Raajanut akitsuut 2023 -mi mianersortumik missingersuutigineqarsimavoq, "nunarsuaq tamakkerlugu tuniluuttoqarnerata Ukrainimilu sorsunnerup kingunerisaanik avammut niuernerit qanoq ineriartorumaarnersut akillu qanoq ineriartorumaarnersut annertuumik nalornissutaasimammata".

- Avammut niuernermi akit raajanillu qalerualinnik tunisinermi akit 2023-mi qaffakkiartuinnarsimaneri isertitaqarnerunermut pissutaanerupput. Raajanik qalipalinnik avammut niuernermi akit agguaqatigiissinnerat 2022-mut naleqqiullugu 2023-mi 11,6 %- imik qaffappoq. 2023-mi raajanik qalipalinnik avammut niuernermi akit agguaqatigiissinnerat akinit missingersuutigineqartunit 20 %-imik qaffasinnerupput. Raajanik qalipalinnik tunisinermi akit agguaqatigiissineri 2022-mut naleqqiullugu 2023-mi 2,2 %-imik qaffapput, nassuiaammi ilisimatitsissutaavoq.

Qaleralinnut akitsuut: + 14 mio. kr. (19,3%)

Qaleralinnut akitsuut mianersortumik missingersuutigineqarsimavoq, avammut niuernerit qanoq ineriartorumaarnersut nalornissutaasimammata. Kilisaatinit tunisassiortuniit qalerallit avammut niuerutigineri agguaqatigiissillugu akit 2022-mut naleqqiullugu 2023-mi 3,4 %- mik apparput. Qaleralinnik avammut niuernermi akit agguaqatigiissinneri taamaattoq akinit missingersuutigineqartunit 2%-imik qaffasinnerupput. 2022-mut naleqqiullugu qalerallit tuninerini akit agguaqatigiisinneri 2023-mi 5,5 %-imik apparput. Taamaattorli akinit missingersuutigineqartunit tunisinermi akit 2023-mi 3 %-imik qaffasinnerullutik.

Aalisakkanut ikerinnarsiortunut akitsuut: + 45 mio. kr. (88,2%)

2022-p ingerlanerani avaleraasartoorniarnerup annikissimanerata kingunerisaanik 2023-mi avaleraasartoorniarnermut akitsuutit 8 mio. kr.-usussatut, tassa avaleraasartuut 20.000 tonsit aalisarneqartussatut naatsorsuutigineqarsimapput. Taamaattorli avaleraasartuut 2023-mi 30.600 tonsiusimapput. Taamaattumik avaleraasartoorniarneq 2023-mi 12,2 mio. kr.-nik akitsuuteqarfiusimavoq.

Saarullinnit isertitat 2023-mi missingersuutinit annertunerupput, 2023-milu missingersuutigineqartunit annertunerujussuarnik pisaqartoqarnera tamatumunnga pissutaaneruvoq, taamaattumik missingersuutinut naleqqiullugu 37,4 mio. kr.-nik pitsaasumik nikingasoqarluni. Kilisaatinit tunisassiortuniit saarulliit avammut niuerutiginerusuni akit agguaqatigiissinneri 2022-mut naleqqiullugu 2023-mi 4,5 %-imik apparsimapput. 2023-mi saarulliit avammut niuerutigineqartut agguaqatigiissillugu akii akinit missingersuutigineqartunit 11,4 %-it missaannik qaffasinnerupput.

Napparsimmavik naatsorsuutigisamit aningaasartuuteqarnerusoq

Suliassaqarfiilli ilaanni aningaasartuutit naatsorsuutigisamit amerlanerupput, soorlu Dronning Ingridip Napparsimmavissua 29 mio. kr.-ingajannik aningaasartuuteqarnerusimasoq.

Tamanna ima nassuiarneqarpoq:

- 2023-mi peqqinnissaqarfimmi sulisunik sulisussarsiornermut sulisoriinnarnissaannullu atatillugu Dronning Ingridip Napparsimmavissua suli ajornartorsiuteqarsimavoq, pingaartumik nalinginnaasumik isumaqatigiissutini peqqissussaasuni, taamaalilluni taartaasartut allaffiinit sulisussarsiortariaqarsimalluni. Kiisalu isumaqatigiissutitigut atorfeqartut sulisut taarseraattarnerat annertunerulersimalluni, sulisorisassanullu taakkununnga atorfinittunut soraartunullu aningaasartuutit annertunerusimallutik, angalanernut illusimatitsinermilu aningaasartuutit qaffassimallutik. Nappaatillu suussuserinerinut tunngasuni qitiusumik laboratoriami atortut nutaat atulersinnerini ajornartorsiuteqarsimalluni, atorunnaartuni atulersinneqartunilu atortuni misiliutissat misissorneqartariaqartarsimallutik, tamatumalu malitsigisaanik annertunerusumik atuisoqarsimalluni.

Nunatta karsiata naatsorsuutai Inatsisartuni maajip 28-ani siullermeerneqassapput, ukiakkut ataatsimiinnermi aappassaaneerneqassallutik inaarutaasumillu akuersissutigineqassallutik.