Nunaviup toqqavia pillugu Kalaallit Nunaata piumasaqaataasa suliarineqarnerat nanginneqarpoq

Kalaallit Nunaat siuttuuvoq kunngeqarfiup sinniisuutitaanut FN-ip nunaviit toqqaviinik suliniutaata nanginneqarnerani. Tamannalu qularnanngitsumik pingaaruteqartorujussuuvoq Kalaallit Nunaat nunarsuarmi inissisimanini nukittorsarniarlugu kissaatigimmagu.

Kalaallit Nunaata, Danmarkip Savalimmiullu nunavissuup toqqavianut suliniummik taaneqartoq 2002-mili suleqatigiissutigiligaat, tassuunakkut nunap toqqaviata (immap naqqani) 200 sømilip avataaniittup sumut atanera uppernarsaatissaqartinniarlugu naggataatigullu kunngeqarfiup annertussusaata aalajangersarneqarnissaanut atugassatut. 

Namminersorlutik oqartussanit tusagassiuutitigut nalunaarutigineqarpoq Kunngeqarfik Savalimmiut eqqaani nunaviit toqqaviinut tunngatillugu marlunnik Kalaallit Nunaata eqqaanut tunngatillugu pingasunik piumasaqaateqarpoq. 

Apeqqutit Kalaallit Nunaata kujataani immap naqqanut tunngasut ukiut 13-it utaqqereerlugit FN-ip nunap toqqavii pillugit ataatsimiititaliaani (tuluttut ”The Commission on the Limits of the Continental Shelf-imi (CLCS)” suliarineqartussanngorput. Ataatsimiinnerlu siulleq 31. juli ingerlanneqarpoq. 

Kunngeqarfiup aallartitai GEUS-imit Nunanut Allanut Ministeeriaqarfimmittaaq peqataaffigineqartussat Nunanut Allanut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoqarfimmeersumit siulersorneqassapput.

Naalakkersuisoq naammagisimaarinnippoq

Nunanut allanut tunngasunut naalakkersuisoq, Vivian Motzfeldt (S) suliap ingerlanneqarneranut malinnaavoq, massakkummi suliap ingerlanneqarnera atorfilittatigut ingerlanneqarmat. 

- Paasitinneqarpunga nunaviup toqqavia pillugu ataatsimiititaliap ataatsimiinnera ajunngitsumik ingerlasimasoq aammalu suliaq ajunngitsumik ingerlanneqartoq. Tamanna naammagisimaarpara, neriuutigaaralu Kalaallit Nunaata pisinnaatitaaffii pillugit piumasarisarput  nunap killeqarfiata avataaniittuni (200 sømil, red.)  naggataatigut akuerineqarumaartoq.

Kalaallit Nunaannut annertuumik pingaaruteqartoq

Nunaviup naqqata kikkunnit oqartussaaffigineqarnera pillugu suliniut Kalaallit Nunaannut tunngatillugu 2002-imi aallartinneqartoq, annertuumik pingaaruteqarpoq nukissiuutitigut aatsitassarsiornermilu periarfissaasut eqqarsaatigalugit. Tamanna Issittup imartaanut tunngassuteqarpat imaluunniit aamma Kalaallit Nunaata avannaanut kujataanullu tunngassuteqarpat.

Taamaakkaluartoq Kalaallit Nunaata piumasai tamakkiisumik imaluunniit ilaannakortumik naammassineqannginneranni, nunat sanilerisat aamma piumasaqarput sumiiffinnut taakkununnga, soorlu Canada Ruslandilu, taamaattumik aamma oqaluuserisassaq nunat assigiinngitsut imminnut qanitariittut akornanni politikkikkut mianernartuuvoq.