Nuuk sapaatip-akunnerpaalunni nunanit tamalaanit soqutigineqarluareersorlu juullip eqqissinartua nallerluinnalerpoq. Eqqissinerli sivikissinnaavoq. Upernareerluni aasarpat takoriat tikeralissapput.
New Yorkimiit, Københavnimiit, Billundimiit Aalborgimiillu timmisartuussiffiit timmisartullu nutaat tikeraat akunnermut 800-t pallillugit tikisittassavaat. Takornariat Nuup alliartornera taama sukkatigitiinnassaneraat maannamut nalunarallarpoq. Nuummilu illoqarfiit pingaarnersaanni isumalluartoqarpoq, aqutsisuilu pisussanut piareersarlutik periusissiamik anguniagaqarfiusussamik saqqummersitseqqammerput.
Nuuk sapaatip-akunnerpaalunni nunanit tamalaanit soqutigineqarluareersorlu juullip eqqissinartua nallerluinnalerpoq. Eqqissinerli sivikissinnaavoq. Upernareerluni aasarpat takoriat tikeralissapput.
New Yorkimiit, Københavnimiit, Billundimiit Aalborgimiillu timmisartuussiffiit timmisartullu nutaat tikeraat akunnermut 800-t pallillugit tikisittassavaat. Takornariat Nuup alliartornera taama sukkatigitiinnassaneraat maannamut nalunarallarpoq. Nuummilu illoqarfiit pingaarnersaanni isumalluartoqarpoq, aqutsisuilu pisussanut piareersarlutik periusissiamik anguniagaqarfiusussamik saqqummersitseqqammerput.
Ukiunili tulliuttuni nukersuutigingaatsiartariaqartunik ajornartorsiuterpaaloqarpoq.
Ineriartornermi pingaarutilik tassaavoq naammattunik akilerneqarsinnaasunilu inissaqarnissaq. Taamaanngippat ineriartorneq unitsinneqassaaq. Inissianut attartortittakkanut utaqqisut allattorsimaffii takeqaat. Periusissiaq naapertorlugu Nuummi pisortat inissiaatileqatigiiffiini utaqqisut ullumikkut 2.000-iupput. Taarsiutaasinnaasullu – inissiat nammineq pigisat – arlalinnut akisuallaarput. Inissiat akii 2016-ip 2023-llu akornanni 36 procentimik qaffapput.
- Tamanna isumaqarpoq nammineq inissiamik piginnittuuneq maannakkut Kalaallit Nunaanni ilaqutariit agguaqatigiissillugu ukiumut isertitaannut sanilliullugu 8,5-eriaammik akisunerulersimasoq (Danmarkimi 4,3-mik). Ilaqutariit inersimasut marluk meeqqallu marluk agguaqatigiissillugu isertitaqarpata ineqarnermut akiliutit isertitat 22 procentii missaanniipput. Kisimiilluni pilersuisup marlunnik meerallip ineqarnermut akiliutaa 47 procentit missaanniipput, periusissiami allassimavoq.
Qallunaat nunap ilaani sumi najugaqarnersut apeqqutaalluni isertitamik 8 procentiisa 29 procentiisalu akornanniittut illusinermut atortarpaat.
Meeqqat kiserliornerat
Attaveqaqatigiinneq Nuup ineriartorneranut akornutaasut ilagaat. Biilit amerlassusaat ukiuni qulini marloriaatinngorpoq, innuttaasullu affaannaat illoqarfimmi pisullutik sikkilerlutilluunniit ingerlasarput.
Nuummi meeqqat ajoraluartumik aamma ilorrisimaartuaannanngillat. Ilorrisimaarneq najugaqarfinnut allanut sanilliullugu Nuummi appasinnerusoq Sydjysk Universitetip misissueqqissaarnerani erserpoq, tassanilu meeqqat Nuummi atuartut 45 procentii minnerusumik annerusumilluunniit kiserliortut allassimavoq.
Toqqissisimaneq aamma iliuuseqarfigineqassaaq:
- Toqqissisimanani misigisaq innuttaasut arlallit pingaarnertut oqaatigaat. Tamanna aqqusinermi qullilersornerlunnermik, sumiiffinnik toqqissisimananngitsuni, serlersaarinermik innuttaasunillu aalakoornartutorsimasunit pissuteqarsinnaavoq. Toqqissisimanartutut misigisaq innuttaasunut pingaaruteqarami pimoorunneqarpoq, periusissiami allassimavoq.
Isumaginninnikkut assigiinnginneq naggasiutigineqassaaq. Nuummi assut qaffasippoq. Illoqarfimmi pisuunerpaat 10 procentii piitsuunerpaat 10 procentiinit 17-eriaammik isertitaqarnerupput. Kommunip pilersaarutai malillugit 2035-mi Nuuk ataqatigiinnerusumik, toqqissisimanartumik, assigiinngitsorpassuarnik initaarfiussaaq. Pinngortitamik kulturimillu attassiinnarneq pingaartinneqassalluni.
