Oqaatsinik pikkorissaavik: Nunani allamiut
kalaallisuunngitsoq qallunaatulli
pikkorissarnerusarput
Sisimiuni Oqaatsinik Ilinniarfimmi nunanit allaneersut qallunaatut pikkorissarusunnerusartut misigigaat. Qallunaatut pikkorissartut amerlanertigut 80 procentii Kangiamiuusarput, kalaallisullu pikkorissartut 50 procentii Kangiamiuusarlutik.
Nunani allaniit sulisartut Sisimimi Sprogcenterimi danskisut oqaatsinik ilinniarnissaminnik toqqaaniarnerusarput, tamanna pissutigalugu inuiaqatigiinni inissisimanerat, tassani sulisitsisorisat danskisut oqaasillit.
Privatfoto
KTI-imi oqaatsinik pikkorissaaviup tuluttut, qallunaatut kalaallisullu pikkorissaanerit ukioq manna 28-t ingerlappaat. Kalaallit tuluttut pikkorissarnerusarput, nunanit allaneersullu nunatsinnut suliartortut soorlu Thailandimiut, Filippinerit Europamiullu qallunaatuunerusoq pikkorissartarput.
- Nunanit allaneersut annerusumik qallunaatut pikkorissarnissaq soqutiginerusarpaat. Qallunaatut pikkorissaanernik aaqqissuigaangama pikkorissaanerni peqataasuni 80 procentii kangiamiuunerusarput, taakkua aamma inuiaqatigiinni inississimaffii apeqqutaallutik qallunaatut pikkorissartarput. Tassa suliffitsik aallaavigalugu qallunaatut ilinniarusussuseqarnerusarput soqutiginerusarlugulu. Sulisitsisui qallunaatut oqaaseqartuummata imaluunniit suliffimmi qallunaatut oqaaseqartoqarmat. Immaqa ukua kalaallisut, qallunaatullu tuluttullu neqeroorutigisartakkatsinni qallunaatut pikkorissartut amerlanerupput. Kalaallisut pikkorissaanerni peqataasut affaasa missaat kangiamiuusarput, Oqaatsinik pikkorissaavimmi pisortaq Piitaq Samuelsen oqarpoq.
SIK-mi siulittaasoq Jess G. Berthelsen aamma Sulisitsisut pisortaat Christian Keldsen nunanit allamiut suliartortut inuiaqatigiinni akuunerulersinneqarnissaannut oqaatsinillu ilinniartinneqarnissaanut politikkimik ujartuisut Sermitsiami siusinnerusukkut allaaseraavut.
SIK kalaallisut oqaatsinik ilinniartitsisoqartarnissaanik ujartuivoq, GE-lu tuluttut oqaatsit sulinermi oqaaserineqarsinnaanerat ujartorpaat. Filippinerit sulisartut oqaatsitsinnik ilinniartitsisoqartarnissaanik soqutiginnipput taamaaliornikkut inuiaqatigiinnut akuunerulersinnaagamik.
- Kalaallit Nunaanniikkatta kalaallisut ilinniartariaqarpugut, Mercy M. Cepe Sermitsiamut oqarpoq.
Nunani allani piumasaqaataavoq
Oqaatsinik pikkorissaavimmi pikkorissaasut marluk oqaatsinik tuluttut, kalaallisut qallunaatullu pikkorissaasutut atorfeqarput. Nunanilu allamiut suliartortut oqaatsitsinnik pikkorissarneqartalernissaannik oqallinnermut malinnaapput, pisariaqarsoralugulu.
- Nunani allani piumasaqaataasarpoq, nunani allani sulissagaanni oqaasiinik atuisinnaanissaq piumasaqaataasarpoq. Oqaatsinut politikki massakkut pigisarput 2009-meersoq kipiluttunartarpoq, immikkut suliartortut kalaallisut oqaaseqarnissaat piumasaqaataanngimmat. Imatut paasillugu, pisussaaffinngoraluarpat tassa aamma pitsaassagaluarpoq, Piitaq Samuelsen oqarpoq, nassuiaallunilu nammineq nunani allani sulinermini piumasaqaateqartoqartartoq misilittagaqarfigalugu.
Qaammatini pingasuni oqaatsinik ilinniaqqaarneq
Piitaq Samuelsen oqaatsinik pikkorissarfimmi ukiut sisamaat avillugu sulivoq, siornatigullu Tyrkiami oqaatsinik pikkorissaasutut aamma sulinermik misilittagaqarluni. Sulisinnaanermulli akuersissummik pinialerami nunami oqaatsinik atuisinnaanissaanik piumasaqaateqartoqarpoq.
- Tyrkiemiikkallarama sulisinnaanermut akuersissummik pissarsinialeqqaarama ilitsoqqussaralugu oqaatsitik atorneqassasut piumasaqaataammat, sulisinnaanermut akuersissutip pissarsiarinnginnerani qaammatini pingasuni ilinniaqqaarpakka, Piitaq Samuelsen oqarpoq, nassuiaallunilu inuiaqatigiinni akuulernissaminut iluaqutaasoq.
- Tassani takusinnaavara nammineq suliartortuullunga qanoq iluaqutaatiginersoq, tassalu naalagaaffimmut tassunga tikitamut. Oqaatsit sakkuummata attaveqaqatigiinnermi inuiaqatigiinni akuulerniarnermi, taanna assingusumik nunatsinni peqalernissaq orniginartissuaarpara, Piitaq Samuelsen oqarpoq, nassuiaallunilu nunatsinni aamma tamatumunnga isummertoqarnissaa pitsaasuussasoq.
- Nunatsinni inuiannguusugut ilitsoqqussaralugu oqaatsivut inatsisitigut illersornerusinnaagaluarpavut, Nunasisut pinngitsooratik piffissami aalajangersimasumi oqaatsitsinnik ilinniaqqaartaraluarpata, Piitaq Samuelsen oqarpoq.
Oqaatsitsinnik ilinniarnissaq inatsisaanngilaq
Oqaatsinik pikkorissaavik nunanit allamiut suliartortut amerliartorneri pillugit oqallinnernut malinnaapput. Oqaatsitsinnik akuunerulersitsinissamillu politikkimik Inatsisartuni suli aalajangiussisoqanngilaq isummertoqaranilu. Taamatulli pisoqassagaluarpat Oqaatsinik pikkorissaavik suliassaqarnerulissasoq ilimagineqarpoq.
- Oqaatsinik ilinniagaqarnissaq piumasaqaataasuuppat, sillimmartaaraluarpugut oqaatinik pikkorissaavik annertuumik suliassaqalernissaa. Takorlooruminartuuvoq Oqaatsinik Pikkorissaaviup tulluussarnissaa, kisianni manna inatsit aallaavigalugu taamatut isikkoqanngilaq, Piitaq Samuelsen oqarpoq, nunanilu allamiut suliartortut kalaallisut ilinniartinneqartalernissaat suli inatsisitigut piumasaqaataanngitsoq naqissuserlugu.
- Nunaqqatigilikkatta ilinnialernissaanut innersuukkusunnartorujussuupput. Oqaatsitsinnik ilikkarnissamik tunngaveqalertuuppat maanna inatsit aallaavigalugu soorlu inatsiseqalertuugutta ersarittumik, suleqataanissarput ammaffigaarput. Tassa taanna Namminersorlutik Oqartussat piginnittugut tunuliaqutaralugit sulivugut. Kalaallisut ilinniartitsinissamik pisussaaffeqannginnatta nunaqqatitaatsinnut avataaneersunut, Piitaq Samuelsen oqarpoq.
