Oqaluttuarisaanermi sinilluarnissamut siunnersuutit: Innaallagialimmi uffarneq, champagnemininnguaq innalernermilu kukkukuuaqqamit salaati

Unnuit tamaasa paniga ataatsimik ukiulik innartitsinnagu sinilluarsaatissaanik oqummersitittarpara.

Isumassarsiaavoq angajoqqaamit allamit pissarsiara, isumaqarmat sinilluarnerullunilu sivisunerusumik sinissasoq.

Tupinnartuliaagunanngilaq angajoqqaat amerlanerit meeqqamik (namminnerlu) sinilluarnissaat siunertaralugu suugaluarnersunik ileqqulersortarnerat. Sinillu pillugu oqaluttuarisaanermik ilinniarsimasutut pissutsinut allanut sanilliullugu isiginngitsoorsinnaanngilara. Sinilernissamut isummavut suminngaanneerpammita? Ilisimatuussutsikkut uppernarsineqarsimava innalerluni tamulunneq iluaqutaasoq? Uangalu angajoqqaatut nammineq naammattumik sininnissara isumagisinnaanerpara peqqissuussaguma?

Tupaallaatiginaviarunanngilat tusarukku inuit sininnissaminnik ernumassuteqartarnerat – naammattumik sinillutik – sivisuumillu.

Sininnissaq inuit uumassusillillu amerlanersaasa tunngaviusumik pisariaqartippaat, pissutsit aatsaat paasiartulikkavut tunngavigalugit. Naak siusinnerusukkut sininnerup misissuiffiginissaanut ullumikkutut periarfissaqarsimanngikkaluarluta paasineqartarpoq sinik qanoq pingaartiginersoq. Aappaatigulli sinik tassaanngilaq assigiimmik atorneqartoq, sineriaaserput, qaqugu sininnersugut, kina peqatigalugu qanorlu sivisutigisumik, piffissaq sumiiffillu apeqqutaajuaannarmata.

Tamannarpiarlu peqqutigalugu oqaluttuarisaanermik ilisimasalittut sinik tupigiuarsimavara. Uani allaaserisami misissorniarpara siusinnerusukkut sinik uernarnerlu pillugit qanoq isumaliortoqartarsimanersoq ilinniarfigisinnaaneripput.

1800-kkunni teknologi nutaaq sininnissatsinnut akornusersuisoq

Naak ileqquusumik sinik ilisimatusartunit sammisanik pingaarnerusunik malunniuteqarnerusunillu soorlu ’sorsunnernik’ ’nappaatinillu’ sammisaqarusunnerusunit qaangiataarneqarsimagaluartoq sininnerup misissorneratigut siusinnerusukkut ulluinnarni inuuneq paasisaqarfiginerussavarput. 1800-kkut Victoriap nalaanik taaneqartarpoq, tassalu Tuluit Nunaanni oqaluttuarisaanermi Dronning Victoriap ukiuni 64-ini qullersatut inuunera (1837-miit 1901-imut). Ukiut tusindilikkaat 19-issaanni nunarsuaq allanngorujussuaraluartoq. Atortorissaarutit nutaat soorlu qaammaqqusiat, telegrafi aalamillu nukiliorneq inuiaqatigiinni annertuumik allannguipput soorlu illoqarfinnut noorarnermik suliffissuaqarfinngornerlu.

Tassanngaannaq seqernup tarrinnerata kingornagut sulisoqarsinnaallunilu inoqatinik sammisaqartoqarsinnaalerpoq, tamatumalu kinguneraa inuuneq unnuami piffissamut ikaarsaariartornera taamaalillunilu aamma siniup naalagaaffianut. Victoriap nalaani inuusut ernumassutigaat ’nutarterineq’ qanoq peqqissutsimut sunniuteqassanersoq – ingammillu sinimmut.

Soorlu Tuluit Nunaanni atuagassiat siuttut ilaat allattoq:

- Ullutsinni ulapinneq pissanganartullu tusartakkatsitut sinissaaruttarnerup peqqutaasa annertuut ilagaat isumaqartoqarpoq; allaaserisat atuartartullu allataasa amerlanersaat eqqissisimanerusumik inuunissamut siunnersuutinik ulikkaarput. Alianartua uaniippoq inuppassuit siunnersuutinik tamakkuninnga piviusunngortitsisinnaannginnerat, eqqissiveqaratilli pissanganartorsiorlutillu inuusariaqarlutik. (British Medical Journal, 1894).

Innannginnermi sutorusunneq? Kukkukuuaqqamik oqummersigit champagneatorlutillu

Sinilernissamut siunnersuutimmita suuppat? Peqqinnartumik sinittariaaseqarnissaq Victoriap nalaani nakorsat napparsimasuminnut siunnersuutaat ullumikkut takornartaalluinnarunanngillat (naak ilaat uissuumminaraluartut, tamannali kingusinnerusukkut sammissavarput).

Nalinginnaasumik innersuussisoqartarpoq naammattumik timigissartarnissaq, sinittarfiup taartuullunilu eqqissisimanarnissaa qulakkeerneqassalluni, oqorutinut kissattaat imermik kissartumik imalik innarnermi tigumiarlugu, unnuit tamaasa piffissap innarfiusup assigiiaarnissaa tiimik kaffimillu nakorsiarnissaq killilerlugu. Allaanerulaarpoq Victoriap nalaani nakorsat pingaartimmassuk innalernissap tungaanut qaqugukkut sunillu nerisimanissaq. Isumaqarpummi nerisat arrortinniarnerannik ajornartorsiuteqarneq sinissaarunnermut peqqutaasartut nalinginnaanersarigaat, ingammik oqimaatsunik, orsulinnik akuukkanillu innanngitsiarnermi nerisimagaanni. Ileqqorineqartussatut innersuut taamaattumik imaappoq ullup ingerlanerani sunik nerineq isumaliutigineqarluartassasoq – unnukkullu nerisassat innarnissaq akunnernik arlalinnik sioqqullugit nerineqarlutik.

Nerisassat ilaat sininnissamut iluaqutaasut

Isumaqarpulli aamma nerisassat ilaat sininnissamut iluaqutaasut, taamaattumillu innersuussutigineqarluni innanngitsiarnermi sutulaarnissaq. 1800-kkunni nalinginnaasumik unnukkut tamulugassaasarput kissit, kakao kissartoq aamma beef tea (nersussuup neqaanik qajuliatut ittoq). Siunnersuutini nuannarinerpaagunarpara nakorsap tuluup Dyce Kuckworthip siunnersuutaa, siunnersuutigigamiuk immiartorfimmut champagneatulaarnissaq kukkukuuaqqamillu salaatiliaq. Champagneatornerup sianiutit eqqissitissavai, kukkukuuaqqamillu salaatiliaq aqajaqqumik immiissaaq aseruuttoornissamik pinngitsoortitsisumik. Salaatitornerup sinilluarsaataaneranik isuma itsarsuarmit pinngorsimavoq, ullumikkullu suli attanneqarluni.

Aammali tamanit 1800-kkunni sinilersinnaaniarluni eqqumiitsorpassuarnik periuseqartoqarpoq, ullumikkut innersuutissaanngivissunik. Periutsit ilagaat katsorsarneqartup qiteraanut nilannik ilioraaneq. Isumaqartoqarsimavoq taamaaliornikkut aak qaratsamit nusunneqassasoq taamaalillunilu inuup sinilernissaanut iluaqutaalluni. Suli ingasanneruvoq ’faradic bath’imik taaneqartartoq sarfamik atuiffiusoq – sininnaveertoq imermi kissartumi uffarfimmi kinilluni, taannalu sakkukitsumik ’qupinnguallatsinneqarluni’. Siunertaavoq sarfap siuaniutit eqeersassagai sukassimanerallu nukittorsarlugu tassalu ’tonus’, siunertaalluni inuk sininnaveeqqasoq uippakajaarnermut akiuussinnaanerussasoq taamaalillunilu sinilluarnerulluni. Inuppassuit isumaqarput katsorsaariaaseq iluaqutaasoq allat siunnersuutigalugu innalernermi kissartumik uffarneq naammattoq sinilluassagaanni. Sarfap erngullu kattunnerat navianarsinnaavoq, ilaatigut inuunermik ulorianartorsiortitsilluni! Taama oqareerluni suli tusagaqarsimanngilanga sarfalimmik uffarnerminik toqquteqartumik. Tamanna allarluinnaavoq arlalitsigut inuit toqusarlutik nakorsaatit pinngitsoorneqarsinnaajunnaarnerat peqqutigalugu, tamakkumi sinissaarnermut aamma nakorsaatigitinneqartarput, soorlu laudanum (opium).

Qaratsap aaqarpallaarnera sinissaarunnermut peqqutaasoq?

Naak sinissaarunnermut katsorsaariaatsit ullumikkut uagutsinnut eqqumiilaaraluartut pingaartuuvoq eqqaamassallugu, 1800-kkunni sinik timilu ullumikkorniit allarluinnarmik paasineqartartut. Katsorsaariaatsit taakku ilisimatuussutsikkut eqqarsaatersornermit Victoriap nalaaneersumit isumaliutaapput ajunngitsut. Misileraalluni fysiologip iluani ilisimatusarnerit nutaat silatusaarnertut isumaqarfigineqarput, sininnermi qaratsami aap naqitsinera appartartoq; taamatut pisoqartarnera uumasuni misilerakkani inunniluunniit qaratsamik ilaanik annaasaqarsimasuni takuneqartartoq isumaqartoqarpoq. Taamaattoqarneratigut nakorsat isummerput sinissaaruttarnermi qaratsap aaqarpallaarnera peqqutaasartoq. Taamaattumik katsorsaariaasiortoqarpoq aap qaratsamit allamukartinnissaa siunertaralugu.

Qaratsami aamik amigaateqarneq cerebral anæmi pillugu isuma ukiorpassuarni 1930-kkut tikillugit sininnissamut nassuiaataalerpoq pingaartoq, tamatuma kingornagut USA-mi sininneq pillugu ilisimatusartumit Nathaniel Kleitmanimit apeqquserneqarluni.

Ullumikkut sinik ilisimasaqarfiginerujussuuarput, qaqugukkut pilersarnersoq, qaratsami susoqartarnersoq timimilu, soorlu sinik taama pingaaruteqartiginersoq. Ilisimatuussutsikkut paasisat nutaat sinittariaatsip paasineranik allannguipput, tunngaviulluinnartumilli peqqinnartumik sininneq suli aalajangiisuuvoq. Sinittarfiup nillataarnissaa, eqqissisimanarnissaa taarnissaalu silatusaarneruvoq, unnuit tamaasa piffissaq innartarfik assigiiaakannerluni, kingusissukkut sulinani, imigassaq koffeinilu killeqartillugit. – sivisuallaamillu oqarasuaammi oqaloqateqarani (tamanna Victoriap nalaani qujanartumik inuit ernummatigisariaqanngilaat. Sinilernissamut qanoq pitsaanerpaamik piareersarnissamut isummavut arlalitsigut 1800-kunniilli allanngungaarsimanngillat.

Innalerluni kaappallaaranilu qaarsilavallaarani

Innartinnani tamulunneq tassaaneruvoq ileqqulersuutinut tunngasoq ilimatuussutsikkut uppernarsarneqarsimanngitsoq. Inuup ullup ingerlanerani pissusilersortarneranik ilisimatusarnerit takutippaat unnukkut kingusippallaartumi nerigaangatta tamanna ulloq unnuarlu pissusilersortarnitsinnik peqqissutsitsinnillu innarliisinnaasoq. Tamatuma saniatigut inuussutissat ilaat tryptofaneqarput (aminosyre uernalernissatsinnut iluaqutaasoq melatoninimik uernalersaammik pilersitsisartuni unnuamilu kaalinnginnissatsinnut iluaqutaasunik, soorlu yoghurt, immuk qaqqortarissallu. Matumani pingaartuuvoq innalernermi kaappallaaranilu qaarsilavallaannginnissaq. Uannut atatillugu isumaqarpunga paniga innalertinnagu tamulugassannguamik tunigukku taamaalilluni marluulluta sinissinnaalluta peqqissuunissatsinnut nuannaarnissatsinnullu iluaqutaasumik.