Paasisaq nutaaq tupaallannartoq: Itsaq allaffimmi sulisut aamma qitikkut anniartarpat?
Egyptenimiut allakkumatuut qitikkut pukusukkullu ajoqusertarnerat sulinermut attuumassuteqarnerarneqartaraluarpoq, tamannali qularnartoq qallunaat ilisimatuut marluk oqarput.
Videnskab.dk
Issialluni sulinerup qitikkut pukutsukkullu iluaalliortitsilersarnera ullutsinni allaffimmiunut qarasaasiaq saallugu ulloq naallugu sulisartunut kisimi atuukkunanngilaq. Qanga Egyptenimi saarngit misissuiffigineqarnerani paasinarsisoq, Videnskab.dk allappoq.
Misissuinermi, Scientific Reportsimi saqqummersinneqartumi allassimavoq ilisimatuut tjekkerit paasisimagaat qanga allakkumatuut sulitillutik timimikkut inissisimasarnerat timikkut ajoqusiisartoq, soorlu naggussakkut gigteqalerlutik.
Nissutik paarlallugit niaqortillu siumut saatsillugu issiatillugik papyrusimut allattarsimapput.
- Pukusukkut anniarujussualerpunga, issiallunga ammullu isigalunga atuarama, Rune Olsen, Institut for Tværkulturelle aamma Regionale studier på Københavns Universitetimi egyptologiullunilu postdociusoq Videnskab.dk. aqqutigalugu ilisimatusartoq oqarpoq.
- Soqutiginartorujussuuvoq. Qanoq issiallutik sulisarnerat timaannullu qanoq sunniuteqartarnerat isumaliutersuutigisaqaarput, taamaammat kisitsisinik takulluni iluarpoq.
Talerpiata tungaani ajoqusernerit
Ilisimatuut angutit 69-it ukiut 2700-t 2180-illu akornanni ilisaasimasut saarngi misissorpaat. Taakkua ilaat 30-t allakkumatuujupput, taakkualu saarngi ajoqusersimapput, allallu saarngi ajoqusersimanatik.
Ajoqusernerit pukusuanni, talluanni, tuiini, kulluanilu takussaapput, ingammik talerpiata tungaanni, Rune Olsen nassuiaavoq.
- Takussutissaavoq timertik saamerleq atorlugu nikittarsimasut, assatillu talerperliit atorlugit allannerusarsimasut.
Rune Olsenilli aamma Jan Hartvigsenip, nakorsaatitigut ilisimatuussutsimi professorip, mianersuutigaat inerniliutissallugu suleruloortarneq ajoqusernerillu imminnut atassuteqartut.
Allattartut sivisunerusumik inuusimasut
Allakkumatuut egyteriupput allassinnaasut atuarsinnaasullu. Oqaatigineqartarpoq inuiaqatigiinni procenti ataasiinnaat allassinnaasut, tamannali suli qulakkeerniarlugu misissorneqarpoq, Rune Olsen nassuiaavoq.
Allattartut inuiaqatigiinni qaffasissumik inissisimasimapput, tamanna aamma saarngini takuneqarsinnaapput. Ilisimatusarnerup takutippaa allattartut allanit sanilliullugit inuuneqqortunerusartut, Rune Olsen nassuiaavoq.
- Allattartut inuuneqqortunerusimapput, pissutigalugu assigiinngitsunik nerilluartaramik, inuiaqatigiinnilu atugarissaarlutik, soorlu nakorsianissamut, Rune Olsen oqarpoq nangillunilu:
- Apeqqusernalaarpoq ilumut suliaqarnerminni inissisimanerat taamaatsitsinersoq, kisianni imaassinnavoq utoqqaligamik ajoqutai amerlisimassasut.
Inernerit isornartoqartikkai
Jan Hartvigsen Syddansk Universitetimi Institut for Idræt og Biomekanikimi professoritut ilisimatusarnermilu pisortaavoq, taannalu naapertorlugu misissuineq tunngavigalugu isummipallanneq mianersuutigisariaqarnerarpaa.
- Inuit 69-it amerlanngillat. Ullutsinni misissuigaangatta pissutissaqarluarluta misissukkagut amerlanerusarput, taanna oqarpoq.
Taassuma nassuiaatigaa piffissani nutaaliaanerusuni qarasaarsiarsorpallaarnerup kingunerisaanik timikkut ajoqusernerit misissorneqarsimasut.
- Oqaatigineqakulaarpoq qarasaasiap saani issiavallaarluni qitikkut annialersoqartartoq - kisianni qitikkut ajoqusernerit qarasaasiamillu atuinerit imminnut ataqatigiinngillat, Jan Hartvigsen Videnskab.dk-mut oqarpoq nangillunilu:
- Aamma nalunngilarput issiaannarlutik sulisut timertik atorlugu sulisartuniit qitimikkut anniannginnerusartut, taamaammat nalornissutigaara issiallutik allattartut annianerusimassanersut.
