Partii orsugiammik piiaaffik pillugu: Peqquserlunnermut tunngavoq

Ivittuuni orsugiassiorfimmi 1854-imiit 1990-ip missaanut Danmarkip isertitaanut iluanaarutaanullu naatsorsuinermi kisitsisit atorneqartut professorit arlallit sapaatip-akunnerata ingerlanerani apeqquserpaat.

AAMMA ATUARUK

Piviusulersaarut nutaaq: Nunatsinnit nalitoorujussuarnik annissuisoqarsimavoq

Professorit aningaasaqarnikkullu ilisimatuut arlallit – ilaatigut Aningaasaqarnermut Siunnersuisooqatigiinni siulittaasoq Torben M. Andersen, piviusulersaarusiami “Grønlands Hvide Guld”-imi peqataasoq – 400 milliardit koruunit missaannik kaaviiaartitaqarneq taama annertutigisumik iluanaarutinik nassataqanngitsoq erseqqissarpaat.

Danmarkip orsugiassiorfimmi iluanaarutaat oqallinnermi kisimi saammineqassanngilaq.

Tamanna Siumup tusagassiuutinut nalunaarummini erseqqissarpaa.

- Maanna Ivittuuni orsugiassiorfik pillugu eqqartuineq ersersitsivoq, qanoq danskit oqaaseqartartut ilisimatuullu eqqartuinermik allanngortitsiniarnerannik. Iluanaarutit qassiusimassagaluarnersut uniffiginiarsaraat, ilutigisaanillu kaaviiaartinneqarsimasut qassiusimanersut avaqqunniarsaralugit, aamma eqqortoq ilanngullugu, pisuussutit taakku ukiorpassuarni Danmarkip aningaasarsiorneranut ilaqutaasimasut, assinganik Kalaallit Nunaanni ineriartornermik pilersitsisimanatik, Siumut tusagassiutinut nalunaarummi allappoq, nangipporlu:

- Taamatut periuseqarneq tassaavoq pisimasoq allanngortillugu nassuiaatitalersuiniarneq - Kalaallit Nunaata nammineq oqaluttuarisaanerminik paasisimasaqarneranik nalornilersitsisussaq, aamma nammineq naleqarnerminut nalornilersitsisussaq.

Oqaluttuarisaanermik qulaajaanissaq pisariaqartoq

Piviusulersaarut DR-imi takutinneqareernerata kingorna Kalaallit Nunaata nunataata pisuussutaasa qanoq atorneqarnerat misissuisoqarnissaat kissaatigalugu partiit arlallit Sermitsiamut oqarput.

Orsugissiorfiup Danmarkimut qanoq pingaaruteqartiginera pillugu piviusulersaarusiap saqqummiunneqarnerata kingorna oqaluttuarisaanermik misissuisoqartariaqartoq qallunaat aningaasaqarnermut ministeriata oqariartuutaa Siumup aamma nuannaarutigaa.

AAMMA ATUARUK

Orsugiannit isertitat qulaarneqarnerat pillugu partiit misissuisoqarnissaa piumasaraat

Qulaajaanissarli naammanngitsoq Siumut isumaqarpoq. Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni aningaasarsiornikkut pissutsit misissorneqartariaqartut taakku piumaneruaat:

- Maannakkut qulaajassallugit amigaatigisavut arlaqarput, ilaatigut qanoq Nunatsinniit pisuussutit innuttaasunut iluaqutaanerutinnagit annissorneqartarsimaneranut tunngasut. Marmoriliup aamma K’ugdligssani aamaruutissarsiorfiup oqaluttuarisaanerisa qulaajarneqarnissaat suli amigaatigineqarput – taakkuinnaat assersuutitut tigussagaanni – tamarmillu takutitsigunarput qanoq aaqqissuuteqqissaakkamik avaqqulluta iluanaarniartoqarsimaneranik. Maanna piffissanngorpoq pissusiusimasut tamakkua oqaluuserissallugit aamma suleqatigiinneq naligiinnermik tunngaveqartoq aqqutissiuullugulu piumasarissallugu.

Siumup partiit allat assigalugit Kalaallit Nunaata siunissartik nammineq aalajangertariaqaraat isumaqarput. Kalaallit Nunaata aningaasaqarnikkut imminut napatissinnaaneranut Kalaallit Nunaat pissuussutinik ulikkaartoq siunissamut aningaasaqarnikkut qulakkeerinnittussanik aamma taakku isumaqarput.