Peqqinnissaq pillugu isumaqatigiissut nutaaq: Sulisunik paarlaasseqatigiissinnaaneq ajornannginnerulissaaq
Danmarkimi peqqissutsimut ministeri aamma peqqissutsimut inunnullu innarluutilinnut naalakkersuisoq peqqinnissamik suliassaqarfiup iluani suleqatigiinnissaq pillugu isumaqatigiissuteqarput.
Assi: Hanna Hviid
Tusagassiortunik Nuummi katersortitsinermi oqaatigineqartut ilanngullugit allaaserisaq nal. 12.20 nutarterneqarpoq.
Danmarkimi peqqinnissakkut neqeroorutit kalaallinut napparsimasunut iseruminarnerulissapput, aamma nunatsinni peqqinnissaqarfimmi peqqinnissakkut sullissisoqarnissaanut tulluunnerusumik aaqqiisoqarnissaanik qulakkeerisoqassaaq.
Isumaqatigiissummi nutaami peqqissutsimut inunnullu innarluutilinnut naalakkersuisup Anna Wangenheimip (D) aamma Danmarkimi peqqissutsimut ministerip Sophie Løhdep (Venstre) maanna atsiugaanni allaqqavoq.
Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni peqqinnissakkut suleqatigiinnerup nukittorsarneqarnissaa isumaqatigiissutip siunertaraa.
Naalakkersuisut tusagassiuutitigut nalunaarummi allapput.
Sophie Løhde Nuummut ataasinngormat tikippoq. Peqqinnissamik suliassaqarfiup ukkatarinerata saniatigut spiralilersuisimaneq pillugu suliamut tunngasumik suliaqarpoq. Naalakkersuisut taakku arnat spiralilersuinermit eqqugaanikut ilaat ataatsimeeqatigaat.
Danskit taarsiissuteqarnerat siulleq aappaagu ukiup affaani kingullermi pissasoq, Danmarkimi nunamut namminermut peqqissutsimullu ministeriaqarfik pingasunngornermi nalunaarpoq.
Sulisoqarnikkut isumaqatigiissuteqarneq
Peqqinnissamik suliassaqarfiup iluani suleqatigiinnerup nukittorsarneqarnissaa pillugu isumaqatigiissut Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfiup ineriartortinnissaanut toqqissisimanarnerusumik tunngavissanik qulakkeerinnittussatut siunertaavoq. Isumaqatigiissut ilaatigut nunatsinni peqqinnissaqarfiup danskit nunap immikkoortuisa akornanni nunatsinni peqqinnissaqarfimmi sulisussanik sulisoqarneq piginnaanngorsaanerlu pillugit isumaqatiginninniarnernut aqqutissiuussissaaq.
Tassa sulisunik paarlaasseqatigiittarnissaq ajornannginnerulissaaq.
Danskit napparsimmaviinut immikkoortortaqarfinnut aalajangersimasunut tamatigoortumik isumaqatiginninniarnerit aqqutigalugit nunatsinni sulisoqarneq pillugu nakorsanik ataavartumik ingerlaavartumik atorfinitsitsisoqartarneratigut tamanna pisinnaavoq.
Peqqissutsimut Siunnersuisoqatigiit ukiumoortumik nalunaarusiaminni siullermi sapaatip-akunneri marlukt matuma siorna saqqummertumi taanna siunnersuutigaat. Danmarkimi napparsimmaviit suleqatigineqartut aningaasatigut taarsiiffigineqartarsinnaanerat inassutigaat. Taanna isumaqatigiissummi ilaanersoq tusagassiortunik katersortitsinermi apeqqutigineqarmat Sofie Løhde im akivoq:
- Nakorsanik paarlaaqatigiinnissamik aaqqissuussinikkut atorfeqartitsisinnaanerup qanoq isikkoqassanersoq aaqqissuutissavarput. Assersuutigalugu nakorsat paarlaaqatigiittarnikkut aaqqissuussatsinnut ilanngunneqarnissaannut Danmarkimimi napparsimmaviit aningaasaqarnermikkut missingersuutiminninngaanniik matussusersinnaanavianngimmassuk taanna aningaasaliiffigisussaassagatsigu. Qanoq iliornikkullu pitsaanerpaamik taamaarliortoqarsinnaanersoq maanna oqallisigeqqammerparput.
Nunatsinni immikkut ilisimasallit nakorsat amigaatigineqarmata, ilinniartutut atorfinnik ammaasoqarsinnaanersoq misissorneqassaaq, taamaaliornikkut nakorsatut ilinniartut akornanni nunatsinnut attaveqarnera ilisimaneqarneralu aamma annertusarneqassaaq.
- Taamatut isumaqatigiissuteqarnermi nunatsinni peqqinnissaqarfiup toqqissisimanarnerunissaanut pingaarutilimmik alloriarpugut. Peqqinnissaqarfitsinni sulisoqarnerup nukittorsarnissaanut pitsaanerusumik periarfissaqalersimagatta immikkut nuannaarutigaara, Anna Wangenheim oqarpoq.
Suleqatigiinneq peqqinnissamut isumaqatigiinniarnermi aggersumi eqqarsaatigineqassapput, taamaalilluni siunissami peqqinnissaqarfimmi ineriartortitsisussamut periusissiamut politikkikkut siammasissumik tapersersuineq qulakkeerneqassasoq aamma oqaatigaa.
Sinaakkutissatut isumaqatigiissummut ilassut
Isumaqatigiissut kalaallit napparsimasut Danmarkimi katsorsarneqartartut pitsaanerusumik oqimaaqatigiinnerusumillu katsorsarneqarnissaannut tapersersuissaaq.
Isumaqatigiissut Kalaallit Nunaata Danmarkillu septembarimi isumaqatigiissutaannut ilassutaavoq, tassani kalaallit napparsimasut Danmarkimut katsorsartsikkiartarnerannut aningaasartuutit Danmarkimit siunissami akilerneqartalissasut ilaatigut isumaqatigiissutigineqarluni.
- Kalaallit peqqinnissaqarfiata nukittorsarneqarnissaa ataatsimut kissaatigaarput, taamaaliornikkut Kalaallit Nunaanni innuttaasut pitsaasunik katsorsarneqarsinnnaalissapput. Isumaqatigiissut aqqutigalugu Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni peqqinnissaqarfiup iluani suleqatigiinneq nukittorsarparput, taamaalillutalu Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfiup ullumikkut unammilligassaasa ilaat aamma aaqqinniarlugit.
- Taamaaliorpugut peqqinnissaqarfimmi sulisunik sulisoqarnissamut periusissianik toqqissisimanarnerusunik siuarsaanikkut aammalu napparsimasut Kalaallit Nunaanneersut ajornannginnerusumik nakorsaatinut pissarsisinnaalernissaannik tapersersuinikkut, aamma danskit napparsimmaviini, Sophie Løhde oqarpoq.
Danmarkimi naalakkersuisut 2026-mut aningaasanut inatsisissatut siunnersuuteqarnerminnut atatillugu piffissami 2026-mit 2029-mut Kalaallit Nunaanni suliniutit aningaasaliinerit, ilaatigut sinaakkutissatut isumaqatigiissutip aningaasaliiffiginissaa, katillugit 1,6 milliardit koruunit immikkoortippaat.
Aningaasat 1,6 milliardit koruunit ilaat Qaqortumi umiarsuarnut talittarfimmut Ittoqqortoormiinilu mittarfimmut aamma atorneqartussaapput. Aningaasallu qanoq amerlatigisut peqqinnissaqarfimmut atorneqartassappat? Naalakkersuisut marluusut tusagassiortunik katersortitsinermi taanna akisinnaanngilaat, Anna Wangenheimili ima oqarpoq:
- Peqqissutsimut suliassaqarfinnut aningaasartuutit qanoq annertutiginerat isumaqatigiissummi erseqqissumik allassimavoq, aamma aningaasanut missingersuummi qanoq annertutigissanera akornitsinni paaseqatigiissutiginikuuarput.
