Nunatsinni pigisanik
nalilinnik qarasaasiakkut nalunaarsuisarnissaq
eqqartuussissuserisunit, aningaaserivinnit aamma illunik
tuniniaasartunit sivisuumik kissaatigineqarsimavoq.
Suliassaq
Folketingip Kalaallit Nunaat pillugu ataatsimiititaliaani
arlaleriarluni oqaluuserineqartarsimavoq, ilaatigut februaarip 9-anni
2022-mi tusarniaanermut atatillugu.
Nunatsinni pigisanik
nalilinnik qarasaasiakkut nalunaarsuisarnissaq
eqqartuussissuserisunit, aningaaserivinnit aamma illunik
tuniniaasartunit sivisuumik kissaatigineqarsimavoq.
Suliassaq
Folketingip Kalaallit Nunaat pillugu ataatsimiititaliaani
arlaleriarluni oqaluuserineqartarsimavoq, ilaatigut februaarip 9-anni
2022-mi tusarniaanermut atatillugu.
Taamani
Nunatsinnit folketingimut ilaasortaq Aaja Chemnitz ilaatigut ima
oqarpoq:
-
Danmarkimi qarasaasiakkut nalunaarsuisarneq 2009-mi
atuutilersinneqarpoq, Nunatsinnili qanganisarpaloqisumik suli
assammik allattuilluni nalunaarsuisoqartarluni. Taamaattumik tamanna
paasigakku ukiuni tallimani kingullerni Kalaallit Nunaanni
qarasaasiakkut nalunaarsuisoqartalernissaa sulissutigisimavara.
PIGISANIK NALILINNIK NALUNAARUISARNEQ SUUA?
Inatsisinik atortitsinermut
pilersaarutit ilaatigut imaqarput Kalaallit Nunaanni politiit 31-nik
amerlineqassasut, PET-ip Kalaallit Nunaanniittarnerata
annertusarneqarnissaa, parnaarussivinni inissaqarnerulernissaq,
Kalaallit Nunaanni politiinngorniarfimmi kalaallisut oqaasillit
amerlanerusut atorfinitsinneqarnissaat Nuummilu politeeqarfik nutaaq
pilersinneqarnissaat.
Pigisanik
nalilinnik nalunaarsuineq tassaavoq pigisannik pisinnaatitaasutut
pisortat nalunaarsuinerat, soorlu illunut, inissianut,
piginneqatigiilluni inissianut, biilinut assigisaannullu –
piginneqataassutsit pisortanut nalunaarsorneqarnerat. Pigisanik
nalilinnik nalunaarsuinikkut qulakkeerneqassalluni illit tassaasutit
pigisamut pisinnaatitaaffeqartoq.
Danmarkimi
eqqartuussivinnik aaqqissuusseqqinnermut atatillugu 2007-imi
qarasaasiakkut nalunaarsuisarneq atuutsinneqalerpoq. Pigisanik
nalilinnik nalunaarsuisarnermi suliat tamarmik pigisanut nalilinnut
eqqartuussivimmut immikkut ittumut Hobromiittumut 2009-mi katersorneqarput. Taamaalilluni atuisut – assersuutigalugu illunik
tuniniaasartut aningaaseriviillu – allakkat eqqartuussivimmit
atuutilersinneqartussatut allagartartaartinneqartut tamaasa namminneq
qarasaasiakkut pissarsiarisarpaat, pigisat nalillit
eqqartuussivitsigut suliarineqarsinnaassappata. Tamatuma kingorna
suliassaq ingerlaannartumik suliarineqartarpoq, amerlanertigut
sekundit tallimat ingerlanerinnaanni.
„Suliassatut
nalunaarutigineqartut tamarmik 87 procentiisa missaat ullumikkut
ingerlaannartumik suliarineqartarput, tassa sekundit tallimat
inorlugit, sinnerilu – amerlanertigut pisariunerusut – Hobromi
eqqartuussivimmi Tinglysningsretimi sulisunit 90-it missaanniittunit
suliarineqartarput“, eqqartuussivik Tinglysningsret nittartakkamini
taama ilisimatitsivoq.
Taama
Nunatsinni suliaqarneq assaannarmik suliarineqartarpoq,
amerlanertigullu pisisoq inissiamik tigusinerminut atatillugu
allakkat uppernarsaatit nalunaarsorneqarsimagajunngillat.
Maanna
suliaq kiisami pisoqarfiorpasilerpoq, naak pilersaarutip qaqugu
atuutilernissaa suli ullulerneqanngikkaluartoq. Inatsisinik
atortitsinermut ministeriaqarfik Sermitsiamut allakkatigut
akissuteqarluni taama ilisimatitsivoq.
Nunatsinni
periaaserineqartussaq
”Eqqartuussiveqarfinnut
aningaasaliissutissatut 2024-mit 2027-mut atuuttussatut
isumaqatigiissutigineqartumi aalajangiunneqarpoq, Kalaallit Nunaanni
pigisanik nalilinnik nalunaarsuisarneq
qarasaasiakkoortinneqalissasoq. Taamaattumik Kalaallit Nunaanni
eqqartuussivik nalunaarsuisarfimmi immikkoortunik qarasaasiamut
nuussuileruttorpoq, taamaalilluni pigisanik nalilinnik
nalunaarsuisarfik kalaallisut ineriartortinneqareerpat
iserfigineqarsinnaasunngussammat,” Inatsisinut atortitsinermut
ministeriaqarfik akissummini taama allappoq.
Qarasaasiakkut
pigisanik nalunaarsuisarnerup qaqugu atuutilersinneqarnissaa suli
aalajangersimasumik pilersaarusiorneqarsimanngilaq.
Inatsisinik
atuutsitsinermut ministereqarfiup Eqqartuussivinnik Aqutsisoqarfik
Naalakkersuisullu oqaloqatiginerisigut aaqqiissutissap qanoq
ineriartortinneqarnissaa qanorlu sivisutigisumik ingerlaneqarnissaa
misissussavaa. Tamatuma kingorna Inatsisinik atuutsitsinermut
ministereqarfiup Naalakkersuisut isumaqatiginninniarfiginerisigut
Kalaallit Nunaanni eqqartuussiveqarnermut inatsisip, Kalaallit
Nunaanni pinerluttulerinermut inatsisip, Kalaallit Nunaanni
uppernarsaatit pillugit inatsisip aamma Kalaallit Nunaanni
aappariinnerup inatsisitigut sunniutai pillugit inatsisip
allanngortinneqarnerinut inatsit nr. 200 25. februar 2025-meersoq
naapertorlugu inatsisini aalajangersakkat attuumassuteqartut
atuutilersissavai”, allassimavoq.
Isumaqatigiissutit
arlallit
Qarasaasiakkut
nalunaarsuisarnissamik piareersaaneq siorna aallartippoq,
Folketingimi partiit novembarimi 2023-mi eqqartuussiviit 2027-p
tungaanut aningaasalersornissaannik isumaqatigiissuteqareermata.
Tamatumani 58,8 millionit koruunit Atlantikup Avannaani suliniutinut
immikkoortinneqarput, Kalaallit Nunaanni Savalimmiunilu
eqqartuussiveqarneq nukittorsarniarlugu – ilaatigut ”Atlantikup
Avannaani eqqartuussivinni it-mik atuineq naligiissinneqarniassammat,
taamaalilluni qallunaat eqqartuussiviini kiffartuussinermut
naligiissillugu”.
Isumaqatigiissut
eqqartuussiveqarnermut isumaqatigiissutini ataatsimoortuni 850
millionit koruuninik aningaasartaqartutut uppernarsarneqarpoq.
Tamanna inatsisinik atuutsitsinermut ministerimit Peter
Hummelgaardimit Nuummi ukioq manna aggustip 18-ianni
saqqummiunneqarpoq.
Inatsisinik
atortitsinermut ministerip taamanikkut erseqqissarpaa, aamma
sulissutigineqartoq “Kalaallit Nunaanni eqqartuussiviit
qarasaasiatigut tapersersorneqarnerat annertusarniarlugu,
taamaalilluni qarasaasiatigut tapersersorneqarnerat Danmarkimi
eqqartuussiviit tapersersorneqarnerannut assingusumik
annertussuseqalersillugu”.
Inatsisinik
atortitsinermut pilersaarut ilaatigut imaqarpoq, Kalaallit Nunaanni
politiit ukioq naallugu atorfeqartussanik 31-nik amerlineqassasut,
PET-ip Kalaallit Nunaanniittarnerata annertusarneqarnissaa,
parnaarussivinni inissaqarnerulernissaq, Kalaallit Nunaanni
politiinngorniarfimmi kalaallisut oqaasillit amerlanerusut
atorfinitsinneqarnissaat Nuummilu politeeqarfiup nutaap
pilersinneqarnissaa.
