Pilersuisoq imigassamik aalakoornartortalimmik kisermaassilluni tuniniaasalerli

Politikkissamut nutaamut innersuussutit siunissami meeqqat imigassamik aalakoornartortalimmik ajoquserneqannginnissaat anguniarlugu suliniutinik pingaarnernik sisamanik tunngaveqarput.

Taakkulu ataatsimut isigalugit imigassamik aalakoornartortalimmik atuinermik annikillisitsillutillu inuiaqatigiinni toqqissisimanermik pilersitsissapput. 

Meeqqanut, Inuusuttunut Ilaqutariinnullu Naalakkersuisoq Mads Pedersen (IA) aamma Peqqissutsimut Inunnullu Innarluutilinnut Naalakkersuisoq Anna Wangenheim (D) sapaatip-akunnerani kingullermi ”Imigassaq aalakoornartortalik pillugu ukiunut arlalinnut politikkissaq, ilisimatusarnermit tunngavilik, pillugu inassuteqqaatit” 67-inik quppernillit saqqummiuppaat.

- Atuinerput ukiuni kingullerni appariartotoq takuneqarsinnaangaluartoq, kisianni atueriaatsip navianaateqartutut isikkoqarsinnaanera uani ilisimatusarnikkut misissuinermi takussutissartaqarpoq. Atueriaaserput imminut toqunnissamik qanillisitsisarpoq, ajoraluartumillu aamma meerartatsinnut sumiginnaanermik kinguneqartarluni, tamannalu inuiaqatigiinnut tamanut nammakkersuutaasarpoq. Tamanna meerartatsinnut akisuumik kinguneqartarpoq, Anna Wangenheim (D) oqarpoq. 

Taamaalillutik Naalakkersuisut ukiuni arlalinni imigassamut aalakoornartortalimmut politikki ilisimatusarnermik tunngaveqartoq Inatsisartunut saqqummiuppaat, tassanilu inassuteqaatit Kalaallit Nunaanni Peqqinnissaqarfik aamma WHO/Europa suleqatigalugit Peqqissutsimut Naalakkersuisoqarfimmit suliarineqartut oqaluuserineqassapput. Naalakkersuisoqarfiit, aqutsisoqarfiit suliniaqatigiiffiillu inassuteqaatinik suliarinninnermi aamma ilaatinneqarput.

Inassuteqaatit inuiaqatigiinni imigassamik aalakoornartortalimmik atuinerup aqunneqarnerulernissaa, katsorsartinnissamut ilaquttanullu tapersersuinissaq, imigassamut tunngatillugu innuttaasunik paasissutissiisarneq kiisalu ilaqutariinni imigassamut tunngasunik attaveqarneq pillugit suliaqarfinnik sisamanik imaqarput.

Imigassamik aalakoornartortalimmik kisermaassineq

Inassuteqaatini KNI-p immikkoortortaqarfiata Pilersuisup nunami imigassamik aalakoornartortalimmik tuniniaanermi kisermaassinissaa siunnersuutigineqarpoq.

Ukiut tallimat iluini ikaarsaarnermi imigassap aalakoornartortallip ulluinnarni nioqqutigineqarunnaarnissaa qulakkeerneqassaaq, inassuteqaammili siullermi "Pissarsiarineqarsinnaaneranik killiliineq"-mik qulequtalimmi inuiaqatigiinni peqqissuseq eqqarsaatigalugu killilersukkamik nioqqutaalissaaq.

Siunnersuut naapertorlugu pisortat imigassamik aalakoornartortalimmik kisermaassisussaatitaanerat ukiunik killiliissutinik malinninnissamut qulakkeerinnissutaassaaq, imigassarlu aalakoornartutalik nioqqutinit allanit immikkoortinneqarluni avatangiisinilu kalluaanngitsuni sulisunit ilinniarsimasunit tuniniarneqassaaq. 

Taamaalillutik neqerooruteqartitsinerit, pisiniarfinni imigassamik aalakoornartortalimmik ersiinnartumiititsisarnerit ussassaaruteqartarnerillu meeqqanut inuusuttunullu eqquisartut atorunnaarsinneqassapput. 

Inatsisitigut iliuuseqarfiusuni pingasuni, tassa imigassanik aalakoornartutalinnik pissarsisinnaanermik killiliinikkut, ussassaarinermik inerteqquteqarnikkut kiisalu akinik akitsuutinillu suliniuteqarnikkut pinaveersaartitsineq aaqqissuussaasoq nukittorsarneqassasoq suliniuteqarfissat saniatigut inassutigineqarpoq.

Nunanit avannarlernit misilittakkat

Nunani avannarlerni imigassamik aalakoornartutalimmik kisermaassiffiusuni, soorlu Finlandimi, Norgemi, Islandimi, Sverigemi Savalimmiunilu, imigassamik aalakoornartutalimmik kisermaassinikkut aalakoornartortalimmik imigassartorsimatilluni ajoqusernernik, nakuusertartut annikillisinnerinik innuttaasullu imigassamik aalakoornartortalimmik atueriaasiannik peqqinnarnerusumik pilersitsisimasunit misilittakkat misissorneqarput.

Ukiuni tallimani ikaarsaarneq

Imigassamik aalakoornartutalimmik kisermaassinissamik siunnersuut naapertorlugu pisiniarfiit namminersortut maannakkut piusut imigassap aalakoornartutallip ulluinnarni nioqqutaasunit allanit immikkoortiterneqarnissaanut iliuuseqarunik ukiut tallimat tikillugit imigassamik aalakoornartutalimmik tuniniaasinnaapput.

Tamatuma kingorna Pilersuisoq kisimi akuerisatut tuniniaasuussaaq. Ikaarsaarneq KNI-p attaveqaasersuutanik sulisuilu kisermaassilluni niuernermut piareersartinneqarnerisigut pissaaq. Tamatuma saniatigut nakkutilliisoqarfiup nutaap inuiaat peqqissusaannik pingaartitsisumik suliassinneqartup erseqqissumik malittarisassanillu malinninnissaq qulakkeerumaarpaa.

Saagut sunniuteqartut

Nunatsinni imigassaq takussaaqalunilu ulluinnarni nioqqutissat akornannut inissinneqartarpoq.

Innuttaasut niuerniaraangamik imigassap aalakoornartup avaqqunnissaanut iliuuseqartariaqarput. Imigassamut aalakoornartortalimmut inatsimmi 2017-imiit 2018-imut atuuttumi, imigassap aalakoornartortallip ulluinnarni nioqqutissat akornaniitikkunnaarneqarnerani nittarsaanneqarsinnaajunnaarneranilu, imigassamik eqqussuineq annikilleriartupiloortoq misilittakkat takutippaat.

Taamaammat suliniutit aaqqissuussaanikkut iliuuseqarfigineqartut innuttaasut atuinerannik malunnaatilimmik sunniuteqariaannaasut nalunaarusiami inerniliunneqarpoq.

Millionilikkaanik nalilimmik atornerluineq

Imigassaq aalakoornartutalik inuusuttut imminut toquttarnerannut pissutaakkajuttoq Peqqissutsimut innarluutilinnullu Naalakkersuisoq Anna Wangenheim (D) aallaqqaataani oqarpoq. Matumanittaaq sumiginnaanermut, angerlarsimaffimmi nakuusernermut kinguaassiuutitigullu atornerluinernut pissutaakkajuppoq. 

Kalaallit Nunaanni Politiit naapertorlugit kinguaassiuutitigut kanngutsaatsuliornerit affaani aalakoornartortalimmik imigassartortoqarsimasarpoq.

Atornerluineq ukiumut 267 millionit koruunit aamma 333 millionit koruunit akornanni akeqartoq, tassa nunami tunisat ataatsimut nalingat 1,93 procentiisa aamma 2,42 procentiisa akornanni 2015-imi naatsorsorneqarpoq. Aningaasartuutit amerlanerpaat isumaginninnermut tunngapput. Tamatuma kingorna aningaasartuutit naatsorsoqqinneqarsimanngillat,

Nunatta karsiata imigassanit aalakoornartortalinnit 2023-mi isertitai 214 million koruuniupput. Niuertarfeqarfiit annerit naatsorsugaat naapertorlugit immiaaqqat nioqqutissanit tamanit 2022-mi 2023-milu tunisaanerpaapput.

Isertitat millionilikkaat pinaveersaartitsinermut

WHO-p inassuteqaataasa ilaat, imigassamut aalakoornartortalimmut akitsuutit ukiumoortumik nalimmassarneqarnissaannik tunngaveqartoq, tassaavoq nunatta karsiata imigassamut aalakoornartortalimmut akitsuutinit isertitaasa ilaa pisortat imigassamik aalakoornartortalimmik kisermaassisussaatitaanerata ingerlanneqarneranut, peqqissutsimik siuarsaanermut pinaveersaartitsinermullu atugassatut immikkoortinneqarsinnaasut. inassuteqaatit ilagaat.

Tamannali maannakkut Kalaallit Nunaanni aningaasanut inatsisip aaqqissuussaaneranut missingersuutinut inatsimmi tunngaviusunut naapertuutinngilaq.

Tuniniaanermi sukaterinerit

Pisortanit imigassamik aalakoornartortalimmik kisermaassineq siunnersuummi sukateriffissani siulliuvoq. Naalakkersuisut aamma inassuteqaatigaat: 

Imigassaq aalakoornartortalik ataasinngornermiit tallimanngornermut nal. 10-mit 20-mut taamaallaat tuniniarneqarsinnaassaaq. 

Sapaatit akunnerisa naanerini, nalliuttuni meeqqallu ulluanni tuniniaanissat inerteqqutigineqassapput. 

Imigassamik aalakoornartortalimmik pisinissamut sassaalliinissamullu ukiut killiliussat 21-nut qaffanneqassapput. 

Imigassamik aalakoornartortalimmik nittarsaassinissaq pisiniarfinni nittartakkanilu inerteqqutaalluinnassaaq.

Imigassamik aalakoornartortalimmik atuinerup annikillisinnissaa, aalakoorniutigalugu imigassartorpallaarunnaarnissaq, angerlarsimaffimmi nakuusertoqartarunnaarnissaa ajornartorsiutillu allat imigassamut aalakoornartortalimmut tunngasut ikilisinnissaat suliniutigineqarpoq.

Avaqqunneqarsinnaanngitsoq

Siunissami imigassamut aalakoornartortalimmut politikki assigiinngitsunut tunngasuusariaqartoq innuttaasullu peqataatinneqartariaqartut, tassani innuttaasut, kommunit inuiaqatigiillu suleqatigiillutik imigassaq aalakoornartortalik pillugu ajornartorsiutinik aaqqiiniassasut inassuteqaatinik taakkuninnga suliaqartut erseqqissarpaat.

- Inatsit allanngortinngikkutsigu kinguaariit tulliisa angajoqqaami inuunerisimasaannik nammineq ingerlatitseqqiinnginnissaannut periarfississinnaanngilagut. Kinguaariit tullii pitsaanerusumik periarfissinniarutsigit immitsinnut qiviarluta ajornartorsiuteqarnitta nassuerutiginissaa katsorsarneqarnissamillu ikioqqunissaq avaqqussinnaanngilarput, peqqissutsimut naalakkersuisoq Anna Wangenheim oqarpoq.