Pingaarnertut patsisaasut marluk: Orpippassuarni ikuallarujussuartoqartarnera ukiuni 20-ni kingullerni marloriaammik amerleriarsimavoq

Kianneruleriartornera pissutigalugu nunarsuarmi sialuk akuttorpoq panernerulerlunilu. Orpippassuarni panertuni sikaritsip aamaa ikuallatsitsilersinnaavoq.

Californiami, Australiami Grækenlandimilu Rhodosimi orpippassuarni siorna ikuallattoqarneranit assilisat alianartut takusinnaavavut. Orpippassuarni ikuallattoqartarnera siunissami ingatsikkaluttuinnarnissaa ilimanartoq misissuinermi nutaami Nature Ecology and Evolutionimi saqqummersumi inerniliutigineqarpoq.

Orpippassuarni sakkortuumik ikuallattoqartarnera ukiuni 20-ni kingullerni annertusiartuinnavissimavoq. 2003-miilli nunarsuaq tamakkerlugu marloriaammik amerleriarsimapput. Ukiunilu arfinilinni kingullerni suli ajorneruleriarsimallutik.

- Tamanna tupaallannanngilaq, Jens Hesselbjerg Christensen, Niels Bohr Institutimi sikumik, silap pissusianik nunallu sananeqaataanik fysikkimik professoriusoq, Videnskab.dk-mut oqarpoq.

- Tamanna nakkutilliinerup ataavartumik ingerlanneqartartup nalunaarusiortarneranut naapertuulluinnarpoq, professori misissuinermi peqataanngitsoq oqarpoq.

Orpippassuit sakkortuumik ikuallattarnerat

Ilisimatuut ukiuni 20-ni kingullerni NASA-mit qaammataasakkut assit atorsimavaat. Kiassutsimik uuttortaatit atorlugit orpippassuaqarfiit ikuallassimanersut sukumiisumik misissorsinnaasimavaat. Nunarsuarmi nunat ukiuni hunnorujulinni kingullerni ikuallassimasunut naleqqiullugit maanna ikuallannerit ikinnerusut paasisimavaat. Nutaarsiassarlu nuannersoq tassaavoq nunarsuarmi orpippassuaqarfiit ikuallassimasut ikinnerunerat. Tamannali ilisimatusartut aarlerinerannut annikinnerulersitsinngilaq. Orpippassuaqarfiimmi ikuallattut marluk assigiinngisaannarput. Orpippassuaqarfimmi ikuallattoqarujussuartarnera marloriaammik amerleriarsimavoq, tassa orpippassuaqarfiit ikuallannersaasa sakkortunerpaartaat.

Ikuallannerit uunarnerusut aniatitsinerusartuupput, GEUS-imi sermersuarsiornermik silallu pissusianik immikkoortortaqarfimmi siunnersorti Peter Friis Møller Videnskab.dk-mut oqarpoq.

Videnskab.dk-p oqaloqatigisimasaasa orpippassuarni ikuallattoqarnerulerneranut ikuallannerillu sakkortunerulernerannut pissutaasinnaasut marluk tikkuarpaat. Siullertut nunarsuup kissatsikkiartornera pissutigalugu panernersuaqarnerulernera sialoqannginnerulerneralu ikuallajanerulersitsivoq. Aappaattut nunap ilai toquliorsimasut orpippassuarniipput ikummarissaatitullusooq ittut.

Toquliornerit ikummatissatullu ittut

Orpippassuit naqqani inerititat toqungasut asiusimapput. Inerititat toqungasut sullinernut pupinnullu angerlarsimaffiupput. Panerneranili orpippassuit ikuallalernerani ikummartusinnaasarput. Inger Kappel Schmidt Danmarkimiit assersuuteqarpoq.

- Ukiorpassuarni orpiit toqungasut piiartarpavut. Maannali alaannartarpavut orpiit kanaartaat orpippassuarni kuldioxidimik annertusititsisarmat uumasullu assigiinngisitaarnerannut iluaqutaammat, oqarpoq.

Orpippassuarnili toquliornikut ikuallattoqarnissaanut ikitsisitut aamma atorneqarsinnaapput. Erseqqissarpaali Danmarkimi silaannaq isugutattuummat orpippassuarni ikuallattoqarnissaanut navianartorsiorneq annertunngitsoq. Peter Friis Møllerip tamanna isumaqatigaa. Orpippassuarni toquliornerit katersuussimasut annertunerat siornatigornit ikiallattukinnerulersimaneranit aamma pissutaasoq taanna isumaqarpoq. Orpippassuarni nakkutigisamik ikuallatsitsisoqarsinnaavoq.

- Orpippassuarni, assersuutigalugu amerikap avannaani, Skandinaviap avannaani, Ruslandimi Immallu Akullersuup eqqaani orpippassuarni akuttoqatigiiaanik ikuallattoqartarnera pinngortitap nalinginnaasumik periuseqarneranut ilaasimavoq, oqarpoq.

Danmarkip nunataa ukiuni 6000-ini kingullerni ikuallanneqartarsimaneranit kiattarnera ilusininnikuuvoq. Ikuallatsaaliortoqartalerneraniilli orpippassuarni ikuallattoqaleraangat tamanna annertusisinnaavoq sakkortunerulersarlunilu.

- Ikuallatsitsisoqartarunnaarmat innerlu minnerpaaffimmiitinniarneqartalernikuummat ikuallattarsimasut amerliartulersimapput. Taakkulu kiisami ikuallaleraangamik inneq sakkortunerusutut pisarpoq, oqarpoq.

Amerika avannarlermi Skandinaaviamilu nakkutigisamik ikuallatsitsisarnermik periutsimut utersaariartortoqalersimasoq Peter Friis Møllerip nassuiarpaa. Taamaaliortarnikkut ikuallattoqaleraangat sakkortuallaannginnissaa, soorlu misissuinermi amerliartortoqarnera paasineqartoq, anguniarneqarluni.

Uummaqqissasoq - immaqa

Orpippassuarni ikuallattoqareeraangat qanoq pisoqartarpa?

Skandinaviami orpiit pisoqaanerusut orpippassuarni "nalinginnaasumik" ikuallattoqartillugu aniguisinnaapput, taakkulu aniguisut sumiiffimmi ikuallaffiusimasumi naaqqittarlutik. Misissuinerli naapertorlugu orpiit ikuallakkaangata nalinginnaasumik pisartut allanngorsimavoq. Orpippassuit orpiillu sakkortuumik ikuallattoqartillugu sakkortunermik eqqugaasarput, Peter Friis Møller isumaqarpoq. Nalinginnaasumik ikuallattoqartillugu sumiiffiit ilaannaat ikuallattarput. Orpiit angisuut pisoqaanerillu – nalinginnaasumik ikuallattoqartillugu aniguisinnaasut – toquppata, nalinginnaasumik naaqqinnissaat ajornakusuulersarpoq. Uumasullu eqqugaanerpaasarlutik.

- Uumasut uumanerannut sunniuteqarujussuartarpoq. Assersuutigalugu Australiami orpippassuarni ikuallattoqareernerata kingorna uumasorpassuit nalinginnaasumut uternissartik ajornakusoortippaat. Uumasut nalinginnaasumik sumiiffissakereerput. Orpippassuarni ikuallattoqarnera uumasut ilaannut piuneerutitsisinnaavoq, Peter Friis Møller oqarpoq.

Europap kujasissuani orpippassuarni ikuallattoqareernerata kingorna naasut naaqqinnissaat unammillernareeqisoq Jens Hesselbjerg Christensenip tikkuarpaa. Silaannaq panerpoq panerneruleriartorlunilu kianneruleriartorpoq, tamatumalu naasussat sumiiffimmi atugarisaat ajornakusoornerulersippai.

- Siallileraangat qanga siallertarneranit annertunerusarpoq. Inuussutissat nungutinneqartarput naasullu inuuniarnerminni ajornartorsiutigilersarpaat, oqarpoq.

Orpippassuit ikuallanneri naammatsittut

Misissuineq killormut saatikkaanni siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu, Jens Hesselbjerg Christensenip tikkuarpaa orpippassuit ikuallattarnerat naammatsissapput. Orpippassuit ikuallalertarnerat akulikinneruleriartuinnarpoq annertusiartuinnarlunilu, piffissalli ilaani orpippassuarnik nunap ilarujussuani ikuallattoqarnissaa ajornakusoornerulissaaq.

Orpippassuit piuneerutissanngillat ikuallannikulliuku nunap nammineerluni ikuallattunut killilersuutitut atuutissasut, tassa innerup siaruarnissaa ajornakusuussammat. Sumiiffiit ilaanni tassa ikuallannerit naammatsissallutik.

- Sumiiffiit annertuut ikuallakkaangata sumiiffimmi tassani ikuallattoqaqqinnginnissaa pinngitsoorneqartarpoq. Naammatsittarpoq. Ikuallattoqaqqinnissaanut sivisusinnaasarluni, Jens Hesselbjerg Christensen oqarpoq.

Peter Friis Møllerip isumaqatigaa.

- Ikuallassimasup ikuallaqqinnissaanut ukiorpassuit ingerlasarput, oqarpoq.

- Killormut, panernersuaqaqattaarpat ikuallanneq siaruaatissaaq, naak orpippassuarni toquliornerit annikinnerugaluartut, Peter Friis Møller naggasiivoq.