Nakuuserfigineqarsimasut allatulluunniit kingunerluutigisaminnik pinerluttuliorfigineqarsimasut inuunerminni ajornartorsiulersinnaapput.
Ikiorneqarnissartik pisariaqartippaat. Matumanilu pinerlineqarsimasunut siunnersuisarneq ilungersuaffimmi iluaqutaasinnaavoq.
Nakuuserfigineqarsimasut allatulluunniit kingunerluutigisaminnik pinerluttuliorfigineqarsimasut inuunerminni ajornartorsiulersinnaapput.
Ikiorneqarnissartik pisariaqartippaat. Matumanilu pinerlineqarsimasunut siunnersuisarneq ilungersuaffimmi iluaqutaasinnaavoq.
IA sinnerlugu Folketingimut ilaasortap Aaja Chemnitzip tamanna nuannaarutigaa, maannami Kalaallit Nunaanni pinerlineqarsimasunut siunnersuisarfimmik pilersitsinissamik pilersaarutit siuariartorpasipput. Tamanna Inatsisinik atortitsinermut ministereqarfiup allakkiaani nutaami atuarneqarsinnaavoq, tassanilu siunnersuisarfimmik pilersitsinissaq pillugu maannakkut qanoq inissisimaneq erseqqissarneqarpoq.
Periusissamik kalaallit inuiaqatigiivinut tulluartumik nassaartoqarnissaa pingaaruteqarpoq. Tamatumunnga atatillugu aaqqiissutissat assigiinngitsut misissorneqarput. Naalakkersuisut periusissaq pillugu isumaqatigiissuteqarsimammata nuannaarutigaara, qanittukkullu Kalaallit Nunaanni pinerlineqarsimasut siunnersuisarfiannik pilersitsinissaq qilanaarisinnaavarput, AG-mut oqarpoq.
Kalaallit Nunaanni Politiit naliliinerat naapertorlugu pilersaarut piviusunngortinneqassappat „2025-p ingerlanerani najukkami eqqugaasunik siunnersuisarfik, ilaatigut najukkami allattoqarfimmik pilersitsisoqarsinnaasoq inatsisinik atortitsinermut ministereqarfiup nalunaarusiaani allassimavoq, inillu naleqquttut nassaarineqareersimassapput“.
Eqqarsartaaseq nutaaq
- Sooq kalaallisut pinerlineqarsimasunut siunnersuisarnissaq taama pingaaruteqartigaa?
- Eqqartuussiveqarnitta oqaluttuarisaanerani inuiaqatigiit pinerlineqarsimasut pinnagit pinerluuteqartartut eqqarsaatigineqarnerusarsimapput. Tamatuma unitsinnissaa pinerlineartullu inatsisitigut isumannaatsuunissaasa salliutinneqarnissaa piffissanngorpoq, pinerlineqarsimasunullu siunnersuineq salliunneqartariaqalerpoq. Pinerlineqarsimasunut siunnersuisarneq nakuuserfigineqarsimasunut, atornerlunneqarsimasunut allatigulluunniit kingunerluutigisamik misigisaqarsimasunut tassunga sammisumik siullertut alloriarneruvoq, aammalu tapersersuinermut ikiuinermullu pingaaruteqarluinnarsinnaavoq, Aaja Chemnitz akivoq nangillunilu:
Aamma ilungersunartumik pinerlineqarsimasut tamarmik eqqartuussissuserisumit inatsisilerituumit ikiorserneqartarnissaat sulissutigaarput. Inuiaqatigiittut kingunerluutigisanik ajoqusersimasunut pinerlineqarsimasunullu tamanut pisariaqartumik ikiuiniarluta tapersersuiniarlutalu iliuuseqartarnissarput pingaaruteqarpoq. Inunnik ataasiakkaanik aallussineruinnarnani inuiaqatigiinnik ataasiusumik aallussineruvoq.
Pinerlineqarsimasunik siunnersuisarnerup qanoq ilusilersorneqarnissaa Naalakkersuisut nutaat Inatsisinillu Atuutsitsinermut Ministereqarfiup akornanni isumaqatigiissutigineqassaaq, ilaatigut siunnersuisarnerup ineriartortinneqarnissaa inuiaqatigiinnilu qanoq tunngavilerneqarnissaa qulakkeerneqassalluni.
Aamma Danmarkimi pinerlineqarsimasunut siunnersuisartut, suliamik tamatuminnga ukiuni 20-ni misilittagallit, suleqatigineqarnissaat pilersaarutigineqarpoq. Ingerlatsinissamut tunngatillugu apeqqut suli akissutissarsineqanngitsoq tassaavoq siunnersuisut namminneq kajumissutsiminnik ikiuussinnaasut naammattut sulilersinneqarsinnaanersut.
Danmarkimi najukkani pinerlineqarsimasunut siunnersuisarfiit aqqaneq-marluupput — politeeqarfinnii tamani ataaseq. Najukkani pinerlineqarsimasunut siunnersuisarfinni aqqaneq-marluusuni siunnersuisartut kajumissutsiminnik sulisut katillugit 299-it missaanniipput.
