Kalaallit Nunaanni inissiaatileqatigiiffinni pisortat 1 millionit koruunit 2
millionit koruunillu akornanni aningaasarsiaqartut Sermitsiap misissuinerata takutippaa.
Iserit A/S-imi, Kommuneqarfik Sermersuumit pigineqartumi, pisortaq Torben
Koch Kortegaard siorna 1,8 millionit koruunit missaannik akissarsivoq.
Kalaallit Nunaanni inissiaatileqatigiiffinni pisortat 1 millionit koruunit 2
millionit koruunillu akornanni aningaasarsiaqartut Sermitsiap misissuinerata takutippaa.
Iserit A/S-imi, Kommuneqarfik Sermersuumit pigineqartumi, pisortaq Torben
Koch Kortegaard siorna 1,8 millionit koruunit missaannik akissarsivoq.
PISARTAGAQARTUNUT
Allaaserisaq una Nutaarsiassaqartitsivimmi aviisit naqitat
ilaanni allaaserisaavoq.
Allaaserisat pisartagaqartunit taamaallaat atuarneqarsinnaapput.
Atuarluarna.
Tassalu INI-mi pisortap 2 millionit
koruuninik akissarsisartup akissarsiaanut
angumaannangajappai.
Torben Koch Kortegaardip aningaasarsiai assigiinngitsunik immikkoortoqarput.
Tunngaviusumik 1.596.000 koruuninik
aningaasarsiaqarpoq, sulinngiffeqarnermi
tapiissutit 22.485 koruunit, ajunngitsorsiassat 79.800 koruunit ukiullu arlallit ingerlaneranni sulinngiffeqarsimannginnermut
ataasiaannarluni tapiissutaasut 159.563
koruunit. Siulersuisuni siulittaasoq Bent
Olsvig Jensen taamatut paasissutissiivoq.
Pisortaq taamaalilluni 1.857.848 koruuninik aningaasarsisimavoq.
Siulittaasoq:
– Ilisimasaqarluarlunilu
misilittagaqarluarpoq
Torben Koch Kortegaard aamma soraarnerussutisiaqarnissamut aningaasarsiami
18 procentii ileqqaartarpai, nammineq
6 procentit akiliutigisarlugit. Tamatuma
saniatigut pisortaq suliffiminit biileqarpoq
akeqanngitsumillu oqarasuaateqarpoq
akileraarutitigut akilerneqartartumik, qaammammut internetimut 500 koruuninik
tapiiffigineqartarluni ukiumullu inunnut
marlunnut sulinngiffeqarnerminni angalanissamut akiliunneqartarluni.
Pisortap aningaasarsiani ajunngitsorsiassanilu ukiumut ataasiarluni siulersuisunut
isumaqatiginninniutigisarpai.
Siulersuisuni siulittaasup Bent Olsvig
Jensenip pisortap akissarsiai illersorpai.
– Iserimmi pisortaq ineqarnermut
tunngasunik ilisimasaqarluarlunilu misilittagartuujuvoq, suliffeqarfimmilu 1,3
milliardit koruunit missaannik nammineq
aningaasaateqartumi akisussaasuulluni. Pisortaq oqimaaqatigiissumik akissarsisinneqartartoq siulersuisut isumaqarput. INI-mi
pisortatut akissarsiaqartiginngilaq, Iserilli
INI-mit mikineruvoq. Illuummit anginerulaarpoq, Iserilli Illuummit angineruvoq.
Pisortap akissarsiaanut tunuliaqutaasunik
nassuiaaqqullugu saaffigigatsinni Bent Olsvig Jensen Sermitsiamut taama akivoq.
Iserit 137 millionit koruuninik siorna
kaaviiaartitaqarpoq inissiallu attartortittakkat 2.455-it Nuummi, Paamiuni, Tasiilami
Ittoqqortoormiinilu sullitaralugit.
Inissianik ingerlatsineq, kiffartuussineq, nammineerluni inissialiorneq kiisalu
piginnaaneq, attartortitsineq ingerlatsinerlu
inissiaatileqatigiiffiup suliarai.
Illuummi pisortamut 1,1 millionit
koruunit
Namminersorlutik Oqartussat Nuummi inissiaatileqatigiiffianni, Illuut A/S-imi, pisortaq
Torben Pauls siorna 1,1 millionit koruunit
missaannik akissarsiaqarpoq. Tamanna
2023-mut naatsorsuutini takuneqarsinnaavoq.
Illuup inissiat 849-t sinnerlugit aqutarai,
amerlanersaallu Namminersorlutik Oqartussani, danskit naalagaaffianni sulisunut
kollegiallu attartortagaapput.
Pisortap akissarsiami saniatigut akeqanngitsumik oqarasuaateqartoq, internetsi
aamma suliffeqarfiup biilianik sulinerup
avataatigut atuisinnaasoq siulersuisuni siulittaasoq Steffen Ulrich-Lynge Sermitsiamut
allakkatigut akissuteqarnermini ilisimatitsivoq.
– Aammattaaq ukiumoortumik isumaqatigiissuteqartoqarpoq, isumaqatigiissuteqarnermit ukiut sisamat qaangiuppata
ukiumoortumik qaammammut ataatsimut
akissarsiatut annertutigisumik akissarsisitsisoqartarluni, siulittaasoq allappoq.
Marluinnaat aningaasarsisartut
Pisortap aningaasarsiaanut tunuliaqutaasut
pillugit Steffen Ulrich-Lynge aamma aperaarput.
– Pisortap piginnaaneri ilinniagai aningaasarsianut tunngaviupput, ukiumullu isumaqatigiissuteqarfigisarneranik atorfeqarnera
isumaqatigiissummit aalajangersimasumit
annermik aningaasarsiaqarnermik tunngaveqarpoq, Steffen Ulrich-Lynge oqarpoq.
Suliffeqarfimmi pisortap saniatigut allamik ataatsimik sulisoqarpoq, taamaattumik
Illuut marluinnarnik aningaasarsititsisarpoq.
Illuup siunertaraa illunik sanaartornissaq, piginnittuunissaq, illunik tunisineq,
attartortitsineq suliffeqarfiullu illutaasa
ingerlanneqarnerat allallu. Namminersorlutik Oqartussat iluaqutissaannut sanaartornermut aningaasaliissutinik pissarsiniarluni
suliffeqarfik pilersinneqarnikuuvoq.
Suliffeqarfiup pingaarnertut suliassaa tassaanngilaq illunik aqutsineq kiffartuussinerlu. Taamaattumillu suliassat amerlanersaat
allamut suliakkiunneqarnikuupput, soorlu
naatsorsuutini tamanna takuneqarsinnaasoq.
Siorna kaaviiaartitat 72 millionit koruuniupput, 2023-llu naanerani Illuut 280
millionit koruuninik nammineq aningaasaateqarpoq.
Ingasappallaarujussuarpoq
Namminersorlutik Oqartussat inissiaatileqatigiiffianni INI-mi, Sisimiuni qullersaqarfeqartumi, pisortap Henrik Rafnip siorna
akissarsiani 2 million koruuninik qaffappai.
Immikkut ilisimasallit politikerillu millionikkaanik akissarsiaqarneq isornartorsiorpaat. Sermitsiami juunip 24-ani saqqummertumi Kurt Klaudi Klausen, Syddansk
Universitetimi pisortat aaqqissuussaanerannik aqutsineranillu professoriusoq,
isumaqarpoq INI-mi pisortap akissarsiai
nalinginnaanngitsumik annertunerannik
isumaqarnera allaaserineqarpoq.
– Inissiaatileqatigiiffiup pisortaa 2 million
koruuninik akissarsiaqarpat tamanna qaffasippallaarpoq. Suliffeqarfik namminersortuunngilaq, professori Kurt Klaudi Klausen
ilaatigut oqarpoq.
Pisortap akissarsiai amerlavallaartut
IA-meersoq Mariane Paviasen Demokraatiniillu Jens-Frederik Nielsen isumaqartut
Sermitsiami juunip 28-ani saqqummertumi
allaaseraarput.
Akissarsiat qaffasippallaarnerat Jens-Frederik Nielsenip mamiatsassutigaa, taassumalu pisortap 2 millionit koruuninik
akissarsiaqarnera »ingasappallaarnerarpaa«.
Mariane Paviasen tallimigut napisimanini
pissutigalugu Inatsisartuni sulinngiffeqarpoq, juulilli qulingiluaanni politikkimut
uteqqissaaq.
INI-p inissiat attartortittakkat 8.600-t
akisussaaffigai. Taakku illoqarfinni 14-iniipput, kujataani Nanortalimmiit avannaani
Qaanaamut. Suliffeqarfik ulloq naallugu
155-inik sulisoqarpoq 2023-milu 98 millionit
koruuninik kaaviiaartitaqarluni. Nammineq
aningaasaatai 72 millionit koruuniupput.
– INI-mi pisortap akissarsiai pillugit Naalakkersuisut qisuarianngippata, Inatsisartunut uteqqikkuma paragraf 37 naapertorlugu
Naalakkersuisunut apeqquteqarumaarpunga, Mariane Paviasen oqarpoq
