Inissiaatileqatigiiffiup pisortaata akissarsiaqarpallaarnera akuerineqarsinnaanngilaq

Namminersorlutik Oqartussat inissiaatileqatigiiffianni INI-mi pisortap Henrik Rafnip akissarsiai qaffasippallaarput.

Politikerit marluk Sermitsiami sapaatip-akunnerani kingullermi allaaserisaq pillugu qisuariartut taama isumaqarput. Allaaserisami inissiaatileqatigiiffiup pisortaata siorna akissarsiai 2 million koruuninik qaffanneqarsimasut sammineqarpoq.

Politikerit taakku marluk tassaapput Inuit Ataqatigiinneersoq Mariane Paviasen Demokraatiniillu Jens-Frederik Nielsen:

- Pisortaanerup akissarsiai qaffasippallaarput. Taama akissarsiaqarneq akuerineqarsinnaanngilaq, Mariane Paviasen oqarpoq.

Taanna 2022-mi novembarip naaneranit 2023-mi apriilip aallartinneranut ineqarnermut attaveqaasersuutinullu naalakkersuisuuvoq.

 Ingasappallaarujussuarpoq 

Illuatungiliuttut siulittaasuata Jens-Frederik Nielsenip Demokraatineersup inissiaatileqatigiiffiup pisortaata 2 millionit koruuninik akissarsiaqarnerat "ingasappallaarujussuartoq" isumaqarpoq.

- Pisortaaneq akissarsiakkaarujussuuvoq. Namminersorlutik Oqartussanit pigineqartuni inissiaatileqatigiiffinni aningaasarsiat qaffasippallaarput, Jens-Frederik Nielsen oqarpoq.

Mariane Paviasen tallimigut napisimanini pissutigalugu Inatsisartuni sulinngiffeqarpoq, juulilli qulingiluaanni politikkimut uteqqissaaq.

– INI-mi pisortap akissarsiai pillugit Naalakkersuisut qisuarianngippata, Inatsisartunut uteqqikkuma paragraf 37 naapertorlugu Naalakkersuisunut apeqquteqarumaarpunga, Mariane Paviasen oqarpoq.

Immikkut ilisimasallip amerlassusaat isornartorsiorpaa

Sermitsiami juunip 21-ani saqqummertumi allaaserineqarpoq inissiaatileqatigiiffiup pisortaata Henrik Rafnip siorna akissarsiani 2 millionit koruuninik aningaasarsiaqarnerulersimasoq.

Immikkut ilisimasallip Syddansk Universitetimi professorip Kurt Klaudi Klausenip aningaasat taakkua amerlassusaat isornartorsiorpai 2 millionit koruunit "qaqutigoortumik qaffasissutut oqaatigineqarsinnaasutut“ taallugit.

- Suliffeqarfimmi 9.000-it missaannik ininik attartortitsisarfiusumi akissarsiai qaffasilluinnarput. Inissiaatileqatigiiffiup pisortaa 2 million koruuninik akissarsiaqarpat tamanna qaffasippallaarpoq. Suliffeqarfik namminersortuunngilaq, professori Kurt Klaudi Klausen oqarpoq.

Inissiat aserfallassimasut

Mariane Paviasenip Kurt Klaudi Klausenip isornartorsiuinera isumaqatigaa. INI-llu inissiaataasa ilaat aserfallatsaalineqarsimannginnerat aamma isornartorsiorpaa.

– Aserfallassimapput najugaqarfigineqarnerallu peqqissutsimut ulorianaateqarsinnaalluni. Narsami, Nanortalimmi allanilu aalisartut saarullinnut tunisaminnut kiilumut 4 koruuniinnaat iluanaarutigisarpaat. Ajuusaarnarpoq ilungersorlutik aningaasarsiatik peqqissutsimut ulorianarsinnaasunik ininut atortarmatikkit. Tamatumalu saniatigut inissiaatileqatigiiffiup pisortaa aningaasarpassuarnik iluanaaruteqartoq, oqarpoq.

Iluarsartuussinissaq kinguaattoorutaasoq 

Nutarterinermi kinguaattooqqaneq

Inissiat pisortanit pigineqartut milliardikkaanik iluarsaanneqarnissamut kinguaattoorfiunerat Jens-Frederik Nielsenip tikkuarpaa.

– Inissiaatileqatigiiffimmi pisortaq 2 millionit koruuninik akissarsiaqarpat arlaatigut ataqatigiittoqanngilaq. Attartortut naggataani akiliisussaapput, Jens-Frederik Nielsen isumaqarpoq.

Namminersorlutik Oqartussanit inissiaatileqatigiiffiit pigineqartut, INI Illuullu, kattunnissaat sulissutigineqassasoq politikkikkut aalajangerneqarnikuuvoq. Naalakkersuisoq Hans Peter Poulsen, Siumut, ataatsimeersuarnermi oqarpoq, ”ingerlatseqatigiiffik nukittunerulersimasoq Namminersorlutillu Oqartussat Kalaallit Nunaanni inissiaataannik illuutaannillu aqutsinermik ineriartortitsinermillu suliassamik annertuumik pingaarutilimmik aaqqissuussineq kivitsisinnaasoq“ kattunnerup qulakkiissagaa.

Suliffeqarfinni pisortaasut akissarsiaqqortunerpaat ilagigaat

Namminersorlutik Oqartussanit pigineqartuni pisortat aningaasarsiaat Sermitsiami piffissami kingullermi allaaserisat arlaqarput. Namminersorlutik Oqartussat suliffeqarfiutaanni Royal Greenlandimi pisortaaneq Susanne Arfelt Rajamand siorna 8,1 millionit koruuninik akissarsisimasoq allaaserineqartut ilagaat.

Taamaasilluni nunani tamalaani aalisakkanik tunisassiornermi pisortaanerit akissarsiaqarnerpaat ilagaat. Nittartakkatigut nutaarsiassiivimmi IntraFish-imit naatsorsuineq tamanna takuneqarsinnaavoq. 

Kalaallit pisortat ujartorai

KNI-mi Tusassimilu pisortaanerit 2023-mi 4 millionit koruunit missaannik aningaasarsipput, Air Greenlandimilu pisortaaneq 3,8 millionit koruuninik akissarsiaqarluni.

- Namminersorlutik Oqartussat suliffeqarfiutaanni pisortat nunanit allaneersut millionikkaanik aningaasarsiaqarnerat akuerineqarsinnaanngilaq. Millionikkaanik aningaasarsioreerlutik suliunnaaraangamik nuna qimaannartarpaat.

– Nunatsinni pisortat akissarsiaasa qaffasinnerat alianarpoq. Ilinniarsimanngitsut, perorsaasut allallu ullut tamaasa suleruluttut akissarsiakinnertik akueriinnartariaqartarpaat, Mariane Paviasen oqarpoq, nangillunilu:

– Immitsinnut aperisinnaavugut sooq pisortat ingerlatseqatigiiffiutaanni kalaallit pisortat taama ikitsigisut. Ukiorpassuarnimi ilinniagaqarnissamut periarfissaqarnikuuvugut. Suliffeqarfinni kalaallinik atorfinitsitsinissaq periarfissaassagaluarpoq.