USA-p
Kalaallit Nunaannik soqutiginninnera nutaajunngilaq, Danmarkillu Kalaallit
Nunaanni sunniutaa piffissami sivisuumi isumaqatiginninniutigineqarpoq.
-
Amerikamiut sorsuunnersuit aappaannilli Kalaallit Nunaata sakkutooqarneranik
nakkutiginnittuunerat, akerliuniat oqaatigisinnaavaat.
- Danmarki inuinnarnik
pisortallu ingerlatsinerannik nakkutiginnittuuvoq, nunarsuarmili
politikkersornermut tunngatillugu Amerikamiut nakkutilliisuusut,
oqaluttuarisaanermik ilisimatooq, Kalaallit Nunaannik immikkut ilisimasalik
Videnskab.dk-mut oqarpoq.
Kalaallit
Nunaat ukiut qulikkaat ingerlanerani USA-p pissaaneqarniunneranut ilaasimavoq.
Sorsuunnersuit aappaanni sakkutooqarnikkut iligiinnernit, Sorsuunnerup
nillertup isertugaataat angullugit USA Kalaallit Nunaata immikkuullarissumik
inissisimaneranik ataavartumik soqutiginnippoq. USA-p Kalaallillu Nunaata
ataatsimut oqaluttuarisaaneranni maanna pissutsinut atatillugu immikkut
oqaatigineqarsinnaasoq pingaartoq siulleq 1916-imili pivoq. Taama
oqaluttuarisaanermik ilisimasat Henrik Knudsen, ilaatigut Sorsunnerup nillertup
nalaani Kalaallit Nunaannut tunngasunik sammisaqartoq oqaluttuarpoq.
VIDENSKAB.DK-P KALAALLIT NUNAAT SAMMIVAA
Piffissami
Kalaallit Nunaata – Danmarkillu – siunissaanut pingaarutilimmiittugut
malunnarpoq. Minnerunngitsumik Trumpip sorraatsumik qanillattornera kiisalu
qallunaat nioqqutissiaannik akitsuusersuinissamik sakkutuulersornissamillu
qunusaarinera tamatumunnga patsisaavoq. Namminiilivinnissallu
oqallisigineqarnerani kalaallit qallunaallu politikerii allatut
saqqummertalerput. Taamaammat Videnskab.dk-p piffissami matumani Kalaallit
Nunaat immikkut aalluppaa. Atuaqataanissat immaqalu ilanngussinissat neriuutigaarput… Piffissami aggersumi oqaluttuarisaanikkut pisunik sammisinnaasatsinnut
isumassarsiaqaruit, taakka redaktion@videnskab.dk avitseqatigiissutiginissaannut
tikilluaqqusaavutit.
1916:
Kalaallit Nunaata oqartussaanera pillugu saqitsaanneq Danmarkip
1916-mi qeqertat Indiaaqqat USA-mut tunineranni, Danmarkip Kalaallit Nunaannik
oqartussaanini qeqertamut tamarmut annertusisinnaagaa USA-p akueraa,
taamaalilluni Kalaallit Nunaata kitaani niuertoqarfitoqqat kisimik
pineqarunnaarsillugit. Tamanna Amerikamiut nunanut allanut ministeriata Robert
Lansingip ilassutitut isumaqatigiissutaani, Danmarkip Kalaallit Nunaanni
soqutigisaminik annertusaanerani USA-p akerliliinnginnissaanut oqariartuummi
pivoq.
- Tamanna
nutaarsiassamut maanna ingerlaartumut tunngatillugu oqaluttuarisaanermi
pisuuvoq pingaarutilini, Trumpimmi Danmarkip Kalaallit Nunaannut
pisinnaatitaaffeqarnera apeqqusermagu. 1916-mimi USA-p pisinnaatitaaffik
tamanna akueraa, taamatullu immikkoortut Danmarkip KGH-llu najuuffigisaanit
annertunerusinnaanngortippaa, Henrik Knudsen Videnskab.dk-mut oqarpoq.
1900-kkut
aallartinnerani USA-p Kalaallit NUnaanni piffinnik oqartussaajumalluni
piumasaqarsinnaanera, nunap qanoq issusianik ilisimasaqannginneranik
ataqatigiiffeqartoq, Søren Rud, Københavnip Universitetiani SAXO-institutimi
lektori isumaqarpoq.
OQALUTTUARISAANERMI USA-P KALAALLIT NUNAANNIK 'PISINISSAMIK' SOQUTIGINNINNERA
1832: Amerikamiut Kalaallit Nunaannik
pisortatigoortumik eqqartuinerat nalunaarsugaq siulleq, præsidentip Andrew
Jacksonip allaffeqarfiata qeqertamik pisinissamik isumassarsiamik
saqqummiussinerani pivoq. Tamanna USA-p Frankrigimit Louisianamik, Spaniamit
Floridamik (1819) kiisalu Ruslandimit Alaskamik (1867) pisinerata nalaani
pivoq.
1860-kkkut: Udenrigsminister William H.
Sewardip isumassarsiaq saqqummiuteqqippaa, Islandimilu Kalaallillu NUnaanni
pisuussutit pillugit nalunaarusiortoqarnissaa suliakkiullugu. Kalaallit
Nunaannik Islandimillu tigusinissaq politikikkut niuernikkullu peqquteqartumik
»pimoorullugu eqqarsaatissaqqissoq« taanna isumaqarpoq.
1903: Præsident Theodore Roosevelt
allakkami Tysklandip qallunaat Hollandillu Amerikami qeqertanik Indiaaqqanik
tigusiniarsinnaanera aalleqqutigalugu allappoq. Rooseveltip Danmarkimi
aallartitaata aarlerissut tamanna uppernarsarpaa. Tamanna pinngitsoortinniarlugu
USA-p qeqertat Indiaaqqat pisiareriaraluarpai, peqatigisaanillu qallunaat
Kalaallit Nunaannut oqartussaanerisa akuerineqarnissaa siunnersuutigalugu.
1915-1917: Sorsuunnersuit siullianni USA-p
qallunaat qeqertaaraataat Indiaaqqat pisiareriaraluarpai, akerlianillu
qallunaat Kalaallit Nunaannut oqartussaanerat akueriniarlugu nalunaarlutik.
Akuersinerlu tamakkiisuunngilaq, USA-mmi Danmarkip aningaasaqarnikkut politikikkullu
soqutigisai kisiisa akuerai, Danmarkillu tamakkiisumik oqartussaanera
oqaatiginagu.
1940-kkut: Sorsuunnersuit aappata kingorna
USA-p isertorluni Kalaallit Nunaat pisiareriaraluarluguluunniit Alaskap ilaanik
paarlaateriaraluarpaa. 1946-mi Trumanip naalakkersuisui Kalaallit Nunaannik
pisinissamik periarfissanik pingasunik saqqummiussipput.
1950-kkut
1960-kkullu:
1955-mi Amerikamiut naalakkersuisuisa aammaarlutik Kalaallit Nunaata
pisiarinissaanut periarfissaq oqallisigaat. 1960-mi præsident Eisenhowerip
isumassarsiaq Kunngi Frederik qulingannik oqaloqateqarnermini saqqummiuppaa,
itigartinneqarlunili.
2019: Præsident Donald Trumpip Kalaalit
Nunaannik pisinissamik soqutiginninnini tamanut saqqummiuppaa, tamannali
qallunaat statsministeriannit Mette Frederiksenimit itigartinneqarpoq. Trumpip
tamanna annertuumik pigisanik niuernertut taavaa, siusinnerusukkullu
Amerikamiut soqutiginnittarnerat innersuussutigalugu.
Issuaaffiit:
En videnskabelig analyse af den sikerhedspolitiske situation, atuakkatut
‘Greenland in Arctic Security’qulequtaralugu University of Michigan Pressimit
2024-mi saqqummersinneqartoq.
-
Taamanikkut Kalaallit Nunaata qanoq ataqatigiinnera ilisimaneqarpianngilaq.
- Tamanna
aatsaat 1907-mi Danmark-ekspeditionimi Knud Rasmussenillu 1912-mi Thulemut
ilisimasassarsiornerani Kalaallit Nunaata kangiata avannaani nunap
immikkoortuata Peary-landiminik taaneqartup USA-p pigiumasinnaasaatut
qeqertaannginnera paasineqarpoq, taanna oqarpoq.
Taamaalilluni
Danmarkimiit paasisassarsiorneq Danmarks-ekspeditioninik taaneqartut Danmarkip
nunatsinni oqartussaaneranut aalajangiisumik sunniuteqarput, Søren Rud
naliliivoq.
1940: USA
sorsuunnersuit aappaannut akuliuppoq USA-p
1900-kkut allartinneranni Kalaallit Nunaannut soqutiginninnera sorsuunnersuit
aappaanni annertuserujussuarpoq. Tamanna ingammik Tysklandimi Nazistit
Danmarkimik ulloq 9. april tiguaanerani ersarinnerulerpoq. Ulloq 10. maj 1940 –
Danmarkip tiguaanerata kingorna qaammat qaangiuttoq – USA-p umiarsuarmik
sinerissami nakkutilliissummik Kalaallit Nunaannukartitsivoq. Ersarinnerusumi
Kalaallit Nunaata kujataani Ivittuunut, tassanilu orsugiassiorfik
inissisimavoq. Orsugiak (kryolit) tassaavoq aatsitassaq aluminiuliornermi
siusinnerusukkut atorneqartartoq, Danmarkillu Kalaallit Nunaannut attaveqarnini
annaammagu, tuluit aluminiumik suliffissuaatiminnut orsugiammik
pissarsisinnaajunnaarnissartik ernumassutigaat, Henrik Knudsen oqaluttuarpoq.
-
Taamanikkut aluminiuliussagaanni orsugiak pinngitsoorneqarsinnaanngilaq,
aluminiuuteqanngikkaannilu timmisartunik sorsuutinik sanasoqarsinnaanngilaq.
Taamanikkullu iligiiaat sorsunnermi iliuusaat isasooqqajaavoq, taanna oqarpoq.
Tuluit
Canadakkoortumik orsugiassarsisinnaanertik pinngitsoorsinnaanngilaat,
tuluillumi Ivittuuni orsugiassiorfiup isumannaarneqarnissaanut Canadamut
tinnersaapput. Taamaaliornerisali Amerikamiut unitsinngilaat. Taakku Tuluit
Canadamiulluunniit Kalaallit Nunaannik tiguaasinnaanerat aarleqqutigaat,
taamaaliornerummi USA-p ’nilammik aasaanerani aanneq ajortumik’ inuit
taagugaannut pissarsisinnaanera sunnersinnaammagu.
Trumpip Kalaallit Nunaannik pisinissamik kissaataa qanga pissaaneqarniunnerneersuusoq, ilisimatusartut marluk Kalaallit Nunaata oqaluttuarisaanernik ilisimannittut isumaqarput. Pissaaneqarniunnerni taakkunani Thulemi 1968 ajunaarneq pisuuvoq pingaarutilik.
Titartaasoq: Bob.
Taamaammat
Amerikamiut umiarsuaat sinerissami nakkutilliisunik 15-inik ilaasulik
orsugiassiorfiup saavanut tikikkasuarpoq, taamaalillunilu qallunaat
naalagaatitaannik Eske Brunimik Aksel Svanimillu, Kalallit Nunaanni
allaffissornikkut oqartussaasunik tatisivoq.
- USA-llumi
qanoq iliorsinnaanera killeqarpoq, taamanikkummi USA sorsunnermi
arlaannaannulluunniit illersuinngilaq, immaqalu aamma tamanna patsisigalugu
nunatsinni naalakkanut suleqatissaqqipput, Canadammi Kalaallit Nunaannut
saassussinera Kalaallit Nunaata sorsoqataasunngorneranik kinguneqartussaammat,
Henrik Knudsen oqarpoq.
Danmarkip
tiguagaaneranit ukiup ataatsip qaangiunnerani, ulloq 9. april 1941 Danmarki
Kalaallit Nunaata illersorneqarnissaa pillugu USA-mik isumaqatigiissuteqarpoq,
taanna ’Grønlandstraktatimik’ taaneqartoq Amerikamiut Kalaallit Nunaanni
sakkutooqarfiliorsinnaanerannik pisinnaanngortitsivoq. Taamaalilluni
Amerikamiut sinerissami nakkutilliisuisa umiarsuaat Amerikamiut
annertoorujussuarmik Kalaallit Nunaanniilernerannut aallartitsivoq.
Ukiuni
tulliuttuni USA kujataani Narsarsuarmi nunattalu kangiani Kulusummi
mittarfiliorpoq, radioqarfiliorluni, silasiorfiliorluni attaveqaatinullu
atortorissaarusiorluni, sumiissusersiorfiliorluni, Ivittuuni orsugiassiorfiup
saniani inunnut 600-nut inissialiorluni imarsiortunut sakkutooqarfiliorluni,
Henrik Knudsen oqaluttuarpoq.
1952:
Thulemi sakkutooqarfik USA-p Sovjetunionimut illersuutigilerpaa Sorsuunnersuit
aappaata kingorna qallunaat naalakkersuisuisa USA-mik illersornissamik
isumaqatigiissut kipitinniarsaraat, isumaqatigiissummi USA-p Amerikap
nunataanut aarlerinartorsiortitsisunut illersorsinnaanera pillugu suliaammat.
Tamannali USA-mit soqutigineqanngilaq.
-
Amerikamiut Kalaallit Nunaanni sakkutooqarnikkut iliuuseqarsinnaatitaanertik
taamaatikkusunngilaat, tamatumalu kingunerani taamanikkut Danmarkip
oqartussaaffeqarnera annertuumik tatineqarpoq. Taamaammallu 1951-mi nutaamik
isumaqatigiissusiortoqarpoq (’Kalaallit Nunaata illersorneqarnissaa pillugu
isumaqatigiissut’, aaqqiss.), taannalu atorlugu Amerikamiut sakkutooqarnikkut
nunatsinniinnerisa nanginneqarsinnaanera periarfissinneqarpoq, Søren Rud,
Københavns Universitetimeersoq oqarpoq.
Kingunitsianngua
Amerikamiut isertortumik Thulemi sakkutooqarfimmik sanaartornermik ’Operaion
Blue Jay’-mik taaguuserlugu aallartipput. Sakkutooqarfiup inissaqartinnissaa
pillugu Thulemi najugaqartut 1953-mi Statsministeriap Grønlandsdepartementianit
Thulemit Qaanaamut pinngitsaalillugit nuutsinneqarput, tamannalu
akerleriinnernik pilersitsillunilu kingorna suliniut pillugu sivisuumik
isornartorsiorneqarpoq. Sanaatornerli 1952-mi septembarip qaammataani
saqqummiunneqarpoq, 1953-milu sakkutooqarfik atorneqalernissaminut piareerpoq.
Taamanikkut Kalaallit Nunaata qanoq ataqatigiinnera ilisimaneqarpianngilaq.
- Søren Rud, Københavns Universitetiani SAXO-Instituttimi lektori
- Thulemi
sakkutooqarfimmik sanaatorneq USA-p siusinnerusukkut Tunup kujataani Europamut
timmisartunik qaartartunik usisartunik sorsuunnersuit aappaanni Europamut
pilersuinermini ikaarfigisartagaanik aallussinermik nikinneranik ersersitsivoq,
Henrik Knudsen oqarpoq, imalu nangilluni:
- Nunatta
avannaanni Thulep Sovjetunionimi suliffissuaqarfiit anguneqarsinnaanngortippai.
Tassanilu USA sakkutooqarfeqalerpoq, tassanngaanniillu timmisartut qaartartunik
usisut pilertortumik Sovjetunionimut anngussinnaapput.
1968:
Timmisartoq qaartartorsuanik usisoq Thulimi nakkarpoq Ulloq 21.
januar 1968 Amerikamiut timmisartuat Thulep eqqaani nakkarpoq – pisoq
annilaarnartoq Kalaallit Nunaata USA-llu oqaluttuarisaanerannut annertuumik
pingaarutilik. Timmisartup nakkarnerata kingorna timmisartup atomimik
qaartartorsuarnik useqarnera saqqummerpoq, kingornalu aamma Amerikamiut
Kalaallit Nunaanni atomimik qaartartorsuarnik atuillutik ingerlatsinerat
qallunaat naalakkersuisuisa isiginngitsuusaarniarlugu isertorlutik
akuerisimagaat aamma saqqummerpoq. Tamakku saniatigut timmisartup nakkarnerata USA-p Danmarkillu Europap kangianut qanoq
politikeqarnissamik avissaartuunnermik kinguneqartussamik avissaariartorneq
aallarniutaasoq, Henrik Knudsen oqarpoq. Sorsunnerup nillertup aallartinnerani
Europamiut Amerikamiullu Europamut kangillermut politikiminni annertuumik
isumaqatigiipput.
-
1960-kkunnilli Europa akuutitsinermik attaveqarnermillu, eqqissinissamik
kulturikkullu suliniutinik eqqarsaateqarluni aallartippoq, taakkulu Europap
kangianut attaveqarnermik nukittorsaasussaasut, Henrik Knudsen oqarpoq.
Tamanna
USA-p iliuusererusutaanit allaanerulaarpoq. USA-p pisut annertusiartornissaat
soqutigisarinngilaa.
-
Timmisartulli qaartartorsuarnik usisut Thule qulaallugu kaaviiaartut
annertunerpaamik qunusaarinissamik siunertaqarput. Amerikamiut
piareersimajuarput, piffissarlu sapinngisamik sivikinnerpaaq atorlugu B52-it
Sovjetunionimut anngunnissaat piareersimaffigiuaraat, Henrik Knudsen nangilluni
oqarpoq.
Timmisartut
qaartartorsuarnik usisut ulloq unnuarlu Thulemi sakkutooqarfiup qulaani
kaavittuartut timmisinnerat akisuvoq, piffissarlu tamakkerlugu taakku
sakkutooqarfik takusinnaasussaavaat, Sovjetunionimi atomimik qaartartorsuarnik
atuinissamut qunusaarutiminik eqquutsitsissappat, radareqarfik kitaani
eqqugassanut siullernut ilaajumaartoq Amerikamiut takorluugaraat.
Timmisartoq
21. januar 1968-mi nakkartoq kingorna Danmarkimut, piffissami
eqqissineqarfiusumi qallunaat nunataanni atomimik sakkoqannginnissamik
pisortatigoortumik politikeqartumut ilungersunartorsiortitsilerpoq.
Taamanikkut
ministeriunerusoq Jens Otto Krag timmisartup nakkarneranut atatillugu ima
oqaaseqarpoq: »Naluneqanngitsutut naalakkersuisut politikiat malillugu
qallunaat nunataanni atomimik sakkussiarsuaqanngilaq. Tamanna aamma Kalaallit
Nunaannut atuuppoq, taamaammallu timmisartut atomimik qaartartorsuarnik usisut
Kalaallit Nunaat qulaassinnaanngilaat.«
Timmisartoq
nakkartoq taamanikkut tusagassiuutini sammineqangaatsiartoq qallunaat
naalakkersuisuinut annertuumik ajornartorsiortitsivoq, »Danmarkillu atomimik
sakkussaqarfiunnginnerata piviusuunnginnerata tamanik paasineqarnissaanik
aarlerinartorsiortitsilluni,« Henrik Knudsen oqarpoq.
Kingorna
USA-p Kalaallit Nunaanni ingerlatsinera apeqqusersorneqartalerpoq. Qallunaat
naalakkersuisui ministeriuneq H.C. Hansenimik siulersorneqartut 1957-mi USA-p
Kalaallit Nunanni atomimik sakkussiarsuarnik inissiisinnaaneranut
periarfissamik ilisimatinneqarsimasut 1995-imi saqqummerpoq.
Allakkiap
isertortup marlunnik oqaqarneq qulaaraa 1957-mi
allakkiami saqqummiunneqartumi USA Kalaallit Nunaanni atomimik
qaartartorsuarnik inissiissagaluarpat, naalakkersuisut
ilisimatinneqarusunnerannik USA-p apeqqutaanut qallunaat naalakkersuisui
sinnerlugit naalagaaffimmut- aamma nunanut allanut ministeri H.C. Hansenip
akissuteqarfigaa. Allakkiami Danmarki USA-p Thulemi sakkutooqarfimmi
ingerlatsineranik tusarusunngitsoq, H.C. Hansen akisoq atuarneqarsinnaavoq.
- USA
Kalaallit Nunaannut atomimik sakkussianik inisseerusuttoq Danmarki
annertunerusumik annikinnerusumilluunniit toqqaannartumik ilisimatinneqarpoq,
Danmarkilu Amerikamiut aallartitaannut akissummi isertuussami tamakku pillugit
ilisimatinneqarumanani nalunaarpoq. Tamanna Amerikamiut iliuusaannut
akuersinerusoq Søren Rud oqarpoq.
Tamat
1995-imi allakkiamik isertussamik ilisimannilerneranik H.C. Hansenip iliuusai
inerneqarput, suliarli oqaluttuarisaanermut attuumassuteqarmat, qulaajaaneq
politikikkut kinguneqartinneqanngilaq. Qallunaalli oqartussaanerat
Sorsunnermilu nillertumi isertuussinerujussuaq oqallisigineqangaatsiarpoq.
- Danmarki
immikkoortuni aalajangiisuni kalaallit politikeriinik innuttaanillu
ilisimatitsinani akuutitsinanilu iliuuseqartartoq, suliap takutikkaa, Søren Rud
oqarpoq, imalu nangilluni:
- Kalaallit
Nunaat piummamut atorneqarsimavoq, taamaammallu suliaq Kalaallit Nunaata
Danmarkillu attaveqatigiinnerannik takutitsivoq. USA-lli Kalaallit Nunaat
nioqqutissatut qallunaanut qinnutigisinnaasatut isigineqarnera aamma erserpoq.
Tamannalu ulluni kingullerni pisunut assinguvoq.
