Piviusulersaarut nutaaq: Nunatsinnit nalitoorujussuarnik annissuisoqarsimavoq

Filmimi piviusulersaarummi nutaami, DR-imit aamma Filminstitutimit filmiliarineqartumi, Danmarkip Nunattalu akornanni aningaasaqarnermut tunngasut oqaatigineqartartut apeqquserpai, tamatumanimi Nunarput “imminut akilersinnaanngitsutut” oqaatigineqarajuttarmat.

- Taama oqartoqartarnera aningaasanik misissuinernik tunngaveqanngilaq. Qularutissaanngitsumik annerusumik misissuiffigineqartariaqarpoq, taamaalilluni Danmarkip Kalaallit Nunaat piviusumi qanoq pissarsiaqarfigitigisimaneraa paasilluarumallugu.

Filmimi piviusulersaarummi ‘Grønlands Hvide Guld’-imi aallarniutigineqartut ilaanni Naja Dyrendom Graugaard taama oqarpoq. Taanna Københavnip Universitetiani nunasiaateqarnermut tunngassuteqartunik ilisimatusartuuvoq filmimilu pingaarnertut inuttaalluni.

Ukiut 100-t sinnerlugit piiaasoqartoq

Filmimi ilitsersuisuupput Otto Rosing aamma Claus Pilehave, tamatumanilu qitiutinneqarluni Ivittuuni orsugiassiorfik, tassani Danmarkimi ingerlatseqatigiiffiit orsugissamik 1854-imit 1990-ip missaata tungaanut piiaasimallutik.

Piviusulersaarummik filmiliortut paasissutissanik qulaajaasimapput, tamatumani misissuiffigineqarlutik piiaaffiup ingerlatseqatigiiffinnut peqataasunut Danmarkimilu naalagaaffimmut, piiaaffimmit akileraarutinit akitsuutinillu isaatitsilluarsimasumut, aningaasarsiornikkut qanoq pingaaruteqartigisimanera misissuiffigalugu.

Filmimi piviusulersaarummi oqaatigineqarpoq, orsugiak ullutsinni aningaasanngorlugit 400 milliardit koruunit missaannik nalilik tunineqarsimassasoq.

Múte B. Egede: Danmarki Nunatsinnik nunasiaateqanngitsoq qanormita issimassagaluarpa?

Filmi piviusulersaarut maanna qineqqusaarnermut atatillugu namminiilivinnissaq pillugu oqallinneq peruttulersoq saqqummerpoq aamma Naalakkersuisut IA-kullu siulittaasuat Múte B. Egede pineqartoq pillugu isornartorsiuilluni oqaaseqarpoq:

- Nunarput pisuussuterpassuaqartoq ilisimajuaannarsimavarput. Filmip piviusulersaarutip nutaap takutippaa, Danmark piiaaffimmit ataasiinnarmit, Ivittuuni orsugiassiorfimmit, ikinnerpaamik 400 milliardit koruuninik iluanaaruteqarsimasoq aamma tamatuma saniatigut Amerikamiut 400 milliardit koruunit missaannik iluanaaruteqarsimallutik.

- Danmarkimit oqaatiginiarneqartaannarpoq, Nunarput aningaasartuutaannaasoq, naak atugarissaarnerannut pigissaarnerannullu tunniussaqarsimagaluaqisugut. Danmark Nunatsinnik nunasiaateqanngitsoq qanormita issimassagaluarpa, Múte B. Egede Facebookimi allappoq.

Filmi DR-imi maanna takuneqarsinnaalereerpoq, sapaatiuppallu KNR-imi takutinneqassalluni.

Filmiliornermi ilitsersuisut: Nunasiaateqarnerup qanoq pisimanera takutikkusukkatsigu

Filmiliornermi ilitsersuisut marluusut Otto Rosingip aamma Claus Pilehavep ilisimatitsissutigaat, filmiliornermikkut nunasiaateqarnerup qanoq ingerlanneqartarnera takutikkusussimagitsik:

- Orsugiassiornerup oqaluttuassartaanik qulaajaanitsigut nunasiaateqarnerup qanoq ingerlanneqartarnera oqaluttuaraarput. Nunasiaatillip nunasiaatiminit nalilinnik tigooqqaaginnarsinnaasutut aamma qanoq pisuunerulersinneqartarnera, nunasiaataasullu nalilinnik annaasaqartarnera namminerlu atornissaannik annaasaqartarnera oqaluttuarineqarput.

- Nunatta nunasiaatinngortinneqarnera, Naalagaaffiup Nunattalu akornanni taamaallaat pisutut isiginiarneqartarpoq. Filmimili takutinneqarluni Danmarkimi naalagaaffiup nammineq kisermaassilluni Nunatsinnik piginnittutut suaarutigeriarluni suliffeqarfinnut namminersortunut suliariumannittussarsiuussigaangat, suliffeqarfinnik piginnittut Danmarkimilu inuiaqatigiit nalinginnaasumik pisuunerulertarput. Naalagaaffiup naatsorsuutaanni takuneqarsinnaanngitsumik. Taamaannerani Nunarput pisuussutiminik arsaartorneqartarluni, filmimik ilitsersuisut marluk allapput.