Kalaallit Nunaanni Politiit 2030-p tungaanut sulisut
amerlingaatsiarnissaat naatsorsuutigisinnaavaat.
Inatsisinik
atuutsitsinermut atatillugu Kalaallit Nunaanni pilersinneqartussatut
inatsisinik atuutsitsinermut ministerip Peter Hummelgaardip Nuummi
aggustip 18-iani Inuussutissarsiornermut, Aatsitassanut,
Nukissiornermut, Inatsisinik atuutsitsinermut Naligiissitaanermullu
Naalakkersuisoq Naaja H. Nathanielsen peqatigalugu saqqummiuppaa.
Kalaallit Nunaanni Politiit 2030-p tungaanut sulisut
amerlingaatsiarnissaat naatsorsuutigisinnaavaat.
Inatsisinik
atuutsitsinermut atatillugu Kalaallit Nunaanni pilersinneqartussatut
inatsisinik atuutsitsinermut ministerip Peter Hummelgaardip Nuummi
aggustip 18-iani Inuussutissarsiornermut, Aatsitassanut,
Nukissiornermut, Inatsisinik atuutsitsinermut Naligiissitaanermullu
Naalakkersuisoq Naaja H. Nathanielsen peqatigalugu saqqummiuppaa.
Kalaallit
Nunaanni politiini atorfillit amerlinissaat aningaasaliiffigineqartut
ilagaat, tassalu politiinngorniat naammassiartornerat ilutigalugu
31-nik amerlaneruleriartuaassallutik.
Tamatuma
saniatigut unnerluussisussaatitaasut kiisalu pitsaaliuinermik sulineq
nukittorsarneqassapput, taamaalillutik sulisut atorfinnik 50-it
tungaannoortunik amerlineqarlutik, Kalaallit Nunaanni Politiit
pisortaat Bjørn Tegner Bay Sermitsiamut oqarpoq.
- Akuerineqarsimatinnagilli unnersiutigissanngilavut, taamaattumik Folketingimi akuerineqarnissaat utaqqimaartariaqarpavut, isumaqatigiissutip inernera ilisimalersinnagu, pisortaq oqarpoq.
–
Eqqoqqissaartumik oqaatigisinnaanngilara sulisut nutaat qaqugu
atorfinitsinneqassanersut. Periarfissaqalerutta
piviusunngortissavavut.
Toqqissisimaneruneq
saqquminerunerlu
- Qularutissaanngilaq tamanna toqqissisimanerunermik, saqqumilaarnerunermik, sukkanerusumik qisuariarnermik minnerunngitsumillu sukkanerusumik sullissinermik kinguneqassasoq, Bjørn Bay oqarpoq.
Kalaallit
Nunaanni Politiit inuiaqatigiinni saqqumilaarneq pingaartippaat.
- Sapinngisarput tamaat saqqumilaarniartarpugut. Suliassatta pingaarnersaraat toqqissisimanermik pilersitsinissaq – taamaattumik takuneqarnissarput pingaartuuvoq.
- Ukioq manna uniformilerluni angalaarneq annertusisimavarput, taamaatillutik politiit ilaatigut upernaakkut qinersivinni najuullutik. Saqqumilaarnissaq pingaartuuvoq, nunat tamat akornanni pisut nalorninernik pilersitsiffiummata. Inuiaqatigiit ilisimasariaqarpaat tamatigut Kalaallit Nunaanni Politiit tatigisinnaallugit – inuiaqatigiit pillugit maaniittugut.
Avataaniit
tikeraarneqarneq
- Kisimiinngilagut. Kunngeqarfimmi politeeqarfinnit allanit ikiortissarsiorsinnaajuarpugut. Tamanna ilaatigut Vancep tikeraarnerani atorparput, juunimilu franskit præsidentiata Macronip tileraarnerani, Bjørn Bay oqaluttuarpoq.
- Inuit ilaasa immaqa tamanna ingasagisinnaavaat, oqaluttuarisinnaavarali taamaattunik pisoqartillugu politiit najuuttut ikinnerungaatsiartut assersuutigalugu Københavnimi taamatut pisuniit.
Kalaallit
Nunaanni Politiini atorfiit nutaat inuttassarsiuunneqassapput,
taamaalillutik kikkut tamarmik assingusumik ilinniarsimasut
qinnuteqarsinnaapput – Kalaallit Nunaanneersuugunik, Savalimmiunit
imaluunniit Danmarkimit. Kalaallit Nunaanni Politiinili anguniagaavoq
sulisunik kalaallisut oqaaseqartunik amerlanerusunik pissarsinissaq.
- Ingammik ajornartoortoqartillugu innuttaasunik attaveqarnermi oqaatsit pingaartuupput. Taamaattumik aamma ukioq manna Kalaallit Nunaanni politinngorniarnermi ilinniartussarsiornerput annertusisimavarput, Bjørn Bay nassuiaavoq.
Kalaallisut
oqaasillit amerlanerit
Ukiut
tamaasa politiitut ilinniarsimasut arfinillit arfineq pingasut
ilinniarlutik naammassisarput. Ukiuni kingullerni Kalaallit Nunaanni
politiini sulisut politiitut ilinniarsimasut kalaallisut oqaasillit
87 missaaniissimapput.
- Nunami angalaarsimavugut soqutiginnittunut politeeqarfiit ammarlugit – taamaaliornerpullu ingerlateqqissavarput, politiit pisortaat oqarpoq.
- Ilinniartussarsiorluta sulinitsinni ingammik sulisuvut inuusunnerusut inuusuttunik oqaloqateqallaqqissut atortarpavut – taakkulu aamma maligassiuisoraavut.
- Kalaallisut oqalussinnaaneq Kalaallillu Nunaanni kulturimik ilisimasaqarneq soorunami Kalaallit Nunaanni politiiussagaanni piginnaasaapput pingaartupilussuit. Taamaattumik misissuleruttorparput politiinngorniarlutik ilinniarnissamut misilitsissutini soraarummeernernilu oqaatsit suut atorusunnerlugit aalajangiisoqarsinnaanissaa. Naak danskit oqaasii isumannaallisaanermi oqaasiugaluartut – soorlu tuluit oqaasii timmisartornermi oqaasiusut – upperaara inuusuttut amerlanerusut politiinngorniarusussinnaassasut oqaatsit pillugit eqaannerusumik pissuseqarutta.
- Politiiuneq atorfiuvoq immikkuullarissoq. Ammajuaannarpugut, tamatigullu sulisoqartarluta. Sapaatit akunnerisa naanerini, nalliuttuni soorunamilu aamma unnuami. Tamanna inuusuttunut ilaqutaqartunut sakkortusinnaavoq, taamaattumik aamma naatsorsuutigisariaqarparput sulisoqartugut politiitut sulinermiit allami atorfeqarusuttunik. Ulluunerani atorfiit tamatigullu sapaatit-akunnerisa naanerini nalliuttunilu sulisannginneq unammilleruminaappoq. Qujanartumilli allanik neqeroorutissaqarpugut.
Ikinngutigiinneq
maqaasineqartartoq
- Sulisoqarpugut ukiuni marlussunni politiiunatik sulisimasunik. Erseqqissartuartarpaat pingaaruteqartunik suliaqarneq maqaasisaritsik, suliassat nikerarnerat ingammillu politeeqarfinni ikinngutigiinneq. Pisunimi sakkortusinnaasuni navianarsinnaasunilu politiitut sulinermi allanut qanittumik sulisoqartarpoq, taamaattumik immikkut ittumik ataqatigiittoqartarluni – tamannalu politiiunngitsuni sulinermi misigineqarneq ajorpoq.
Bjørn
Bayip naatsorsuutigaa Kalaallit Nunaanni politiinngorniarnermi
minnerpaamik ukiumut kalaallit politiinngortut quliusarnissaat,
anguniagaq anguneqassappat.
- Taamaattumik ilinniartussarsiorluni sulisussarsiorlunilu sulinerup nukittorsarnissaa pingaartuuvoq.
Politiitulli
sulinermit allaanerusut aamma pineqarput.
Inatsisinik
atuutsitsinermi inatsisiliornissami siunnersuutigineqarpoq Kalaallit
Nunaanni Politiini unnerluussisussaatitaasut nukittorsarneqarnissaat,
taamaalillutik politiini unnerluussisut amerlanersaat
taarserneqarsinnaallutik inatsisilerituunit ilinniarsimasunit –
tamanna Ilisimatusarfimmi periarfissaqarpat.
- Oqaluttuarisaaneq kingumut qiviarutsigu unnerluussisuvut ilinniarsimasut Danmarkimeersuusarput. Matumani tunngaviugunarpoq Ilisimatusarfimmi inatsisilerituutut ilinniartitaanerup nutaajunera. Qujanartumik maannangaaq malugisinnaalereerparput inatsisilerituut inatsisilerituunngorniartullu kalaallisut oqaaseqartut uagutsinni sulinissaminnut soqutiginninnerujussuat, siulliillu atorfinitsinneqareerlutik. Unnerluussisut inatsisilerinermik ilinniarsimasut suli amerlanerusut atorfissaqartinnerujartortillutigit naatsorsuutigaara atorfippassuit kalaallisut oqaasilinnik inuttalerneqartarnissaat.
Inatsisinik
atuutsitsinermi isumaqatigiissutissaq Bjørn Bayip nuannaarutigaa.
- Kalaallit Nunaanni Politiit aatsaat taama nukittorsarneqalerunarput. Tamanna nuannaarutigaarput, Danmarkimilu naalakkersuisut siunnersuutaanit takusinnaavarput kissaativut tusaaniarneqarsimasut.
