Ukiuni
kingullerni marlussunni Nunatsinni politiit piareersarput, Nunatta Nuummi
mittarfissuartaarneratigut nunanit tamalaanit tikeraat nunanit Schengenimi
isumaqatigiissummik taaneqartartumut ilaanngitsuneersut
tikilluaqquneqartalersussaammata.
Politiit
nunanit allaneersunut killeqarfinnillu nakkutilliinermut immikkoortortamik
nutaamik apriilimi pilersitsipput, tassani politikommissærimit Hans Jakob
Frederiksenimit aquttuuffigineqartumi, politiimik allamik ikiorteqarluni
allaffissornermilu sulisumit ataatsimit siulersorneqarpoq.
Ukiuni
kingullerni marlussunni Nunatsinni politiit piareersarput, Nunatta Nuummi
mittarfissuartaarneratigut nunanit tamalaanit tikeraat nunanit Schengenimi
isumaqatigiissummik taaneqartartumut ilaanngitsuneersut
tikilluaqquneqartalersussaammata.
Politiit
nunanit allaneersunut killeqarfinnillu nakkutilliinermut immikkoortortamik
nutaamik apriilimi pilersitsipput, tassani politikommissærimit Hans Jakob
Frederiksenimit aquttuuffigineqartumi, politiimik allamik ikiorteqarluni
allaffissornermilu sulisumit ataatsimit siulersorneqarpoq.
- Politiilli
tamarmik killeqarfinni nakkutilliisariaqarsinnaasassasut, Hans Jakob
Frederiksen erseqqissaavoq.
Schengenimi isumaqatigiissut
Schengenimi
isumaqatigiissut tassaavoq Europami nunat arlallit suleqatigiinnerat, EU-p
iluani killeqarfeqarani suleqatigiinnissaq siunertaralugu.
Nunat EU-mut
ilaasortaasut 25-t Schengenimi suleqatigiinnermut peqataapput. Nunat EU-mi
ilaasortaasut saniatigut Norge, Island, Schweiz aamma Lichtenstein Schengenimi
isumaqatigiissummut peqataapput.
Schengenimi
isumaqatigiissummi ilaatigut nunat killeqarfiisa iluini inunnik nakkutilliineq
atorunnaarsinneqarpoq, taarsiullugulu EU-p avammut killeqarfiini nakkutilliineq
suleqatigiissutigineqarluni. Danmark marsimi 2001-imili suleqatigiinnermut
peqataalerpoq.
Schengenimi
suleqatigiinnermi tunngavigineqarpoq Schengenip iluani killeqarfiit ataatsimut
pigineqartut inunnik nakkutilliiffigineqannginnissaat, Schengenip avataani
killeqarfiit isernissamut ataatsimut malittarisassaqarnissaat, nunallu allat
innuttaannut visumimut assigiimmik malittarisassaqarnissaq. Schengenimi
suleqatigiinnermi aamma nunat suleqatigiinnerat nukittorsarneqassaaq
killeqarfiit akimorlugit pinerlunnerit, unioqqutitsilluni nunassittarneq il.il.
akiorniarlugit. Suleqatigiinneq illoqarfiup Schengenip Luxembourgimiittup,
isumaqatigiissutip 1985-imi atsiorneqarfiata, aqqanik taaguuteqarpoq.
Najoqqutaq:
Folketingip EU pillugu paasissutissiisarfia
Naak
Nunatsinni killeqarfinnik arlaatigut nakkutilliisoqartuaannarsimagaluartoq,
avatitsinni nunanit allaneersut nakkutigineqarnerat annertusiartormat,
immikkoortortamik immikkut ittumik, ataqatigiissaarinermik pingaarnertut
suliassalimmik, pisariaqartitsisoqartoq nassuiaavoq. Ilaatigut
immikkoortortaqarfimmit sumi qaqugukkullu killeqarfinnik
nakkutilliisoqassanersoq aalajangiunneqartassalluni.
Nunarput
akuerineqarsimasunik 34-nik killeqarfeqarfeqarpoq, 16-inik mittarfeqarluni
18-inillu umiarsualiveqarluni (allaaserisap maanna allanneqarnerani mittarfiit
15-iupput. Nuummi Ilulissanilu mittarfiit maanna atuuttut
allilerneqaleruttorput, Qaqortumilu nutaamik mittarfiliortoqarluni, aaqq.).
Killeqarfinnilu tamani piffissaq tamakkerlugu nakkutilliisoqartuaannanngitsoq,
Hans Jakob Frederiksenip erseqqissarpaa.
Assersuutigalugu
umiarsuarnik takornariartaatinik Uummannamut Upernavimmullu ingerlasussanik
Ilulissani killeqarfimmik nakkutilliisoqartarnissaa
isumaqatigiissutigineqarsinnaavoq.
Nunarput
Schengenimi isumaqatigiissummut ilaanngikkaluartoq, politiit
naalagaaffeqatigiinni avammut killeqarfiit nakkutigisaraat. Taamaattumik
politiit USA-mit timmisartumik ilaasut aappaagu aasakkut timmisartukkut
angalasut United Airlinesip New Yorkip Nuullu akornanni timmisartuussisarnerani
nutaami angalasut misissortassavaat.
Ukioq
manna misissuisoqartalereersoq
Ukioq
mannali killeqarfiit immikkut nakkutigineqarnissaat pisariaqartinneqalereerpoq,
tassami Canadamit Iqaluit Nuullu akornanni aqqutikkut, Air Greenlandip aasaq
manna ammariigaatigut, angalasut tikittartut pissutigalugit.
- Nunat
Schengenimut ilaasortaanngitsut (assersuutigalugu USA Canadalu)
ukkatarilluarpavut. Nunatsinnut tikittut pas-iinnik misissuisarpugut. Taava
killeqarfilerisut isersinnaanersut isersinnaannginnersulluunniit
nalilertarpaat. Tassani atortorissaaruteqarpugut. Pas-imi allassimasut
eqqortuunersut misissorneqartarput, aamma pas-imi inuk pineqartoq pillugu sunik
paasissutissiisinnaanersoq takuneqarsinnaasarpoq, Hans Jakob Frederiksen
inunnut nunanit Schengenimut ilaasortaanngitsunit toqqaannartumik Kalaallit
Nunaannut tikinniartunut periaatsit pillugit taama nassuiaavoq.
Umiarsuit
nunanit Schengenip avataaneersuuppata imaluunniit nunanut Schengenip
avataaniittunut ingerlasussaappata, killeqarfimmi nakkutilliisoqartanngilaq.
Umiarsuit
takornariartaatit 720-t missaanniittut Nunatsinnut ukioq manna tikipput, tamannalu pissutigalugu killeqarfiit
quleriarluni, assersuutigalugu Nuummi Qaqortumilu, killeqarfimmik
nakkutilliisoqartoq, Hans Jakob Frederiksen ilisimatitsivoq.
Taassuma
ilanngullugu oqaatigaa, Danmarkimi innuttaasup nalinginnaasup Nuummi
mittarfimmi nutaami aallalernermi tikinnermiluunniit allaanerussuteqarnera
malugissanngikkaa. Taamaattorli nunanit Schengenimeersunut immikkut
siuleriiaartitsisoqartassaaq taakkulu kingorna pas-iat visum-iallu politiinit
misissorneqartassallutik.
Nunatsinni
naalagaaffeqatigiinnerup Danmarkillu EU-mut ilaasortaanerata kingunerisaanik
ullumikkut aappalaartumik taartumik qalipaatilimmik passeqarpoq. Nunanullu EU-p
avataaniittunut angalagaangatta passerput naqitsissummik
naqitsivigineqartarpoq. EU-lli Schengenip avataani killeqarfiit
nakkutigilluarnerujumallugit nunanut EU-p avataaniittunut EU-p avataani
killeqarfiit aqqutigalugit sivikitsumik EU-miinnissamik siunertaqarlutik
angalasunut nunamut isernissamut nunamillu aninissamut qitiusumik aaqqissuussamik
(EES Entry/Exit System) pilersitsisimavoq.
- EU-p
suliniutaa eqqumaffigisariaqarparput. Tamannami killeqarfiit
nakkutigineqarnerannut assingusumik aaqqissuussaavoq, taamaattumik pas-imi
naqitsisoqartussaajunnaassalluni. Qaquguli atuutilissanersoq EU-mit
aalajangiiffigineqassasoq, Hans Jakob Frederiksen oqarpoq nangillunilu:
- EU-p ulloq
EES-imik atuutilersitsiffissaa piareersarfigivarput. Massakkut
utaqqivugut.
