Poppel: Pisut pissanganartorsiornartorujussuit
Nipangersimasussaatitaanermik unioqqutitsisimaneraalluni pisuutitsinerit, ataatsimiititaliallu sulineranik sakkortuumik isornartorsiuinerit, aalisarnermut inatsisissap sisamanngornermi pingajussaaneerlugu suliarinissaanut tunuliaqutaapput. Pisut pissanganartorsiornartorujussuupput, Birger Poppel, Ilisimatusarfimmi sulinermi soraarneq naliliivoq.
- Pisoq assut pissanganartorsiornarpoq, tassanilu pisoq avataanit isigalugu inuit akornanni saqitsaanninnguuppoq, taamaalillunilu inatsisip pingaarutillip qulaajarnissaanut tunngajunnaarluni, Birger Poppel oqarpoq.
Foto: Leiff Josefsen
Siumup siulittaasuata Erik Jenseip nammineq oqarnera malillugu Jens NapãtôK aalisarnermut inatsisissatut siunnersuummik ataatsimiititaliap suliaqarnerani, nipangersimasussaatitaanermik unioqqutitsisimaneranik politiinut unnerluutigigaa, marlunngornermi saqqummerpoq.
Erik Jenseni isertortumik immiussineq atorlugu oqaatigisaminik uppernarsaasinnaalluni isumaqarpoq. Pisiq aalisarnermik inatsisissatut siunnersuummik suliarinninnerup qanoq navianartiginera mianernartigineranillu uppernarsaavorlusooq. Taama inuiaqatigiilerinermik ilisimatusartoq, Ilisimatusarfimmilu sulinermi soraarneq Birger Poppel isumaqarpoq:
- Pisut pissanganartorsiorfiusorujussuupput, immaqalu ingammik Siumumi. Tamanna partiip qisuariarneratigut suliamilu kingullermi ilimatsannarpoq (Erik Jensenip politiinut unnerluutiginninnera, aaqqiss.).
- Tamanna nalinginnaanngitsorujussuuvoq – tamanna ataatsimiititaliap ataatsimiinnerani annissorneqartussaanngitsut annissorneqarsimanerannik qulaajaasoqarpat – matumanili pisumi partiip siulittaasuata oqaloqatigiinnernik ingerlatsisimaneranik uppernarsaanera pisumik minnerulersitsinngilaq, Birger Poppel oqarpoq, imalu nangilluni:
- Pisoq assut pissanganartorsiornarpoq, tassanilu pisoq avataanit isigalugu inuit akornanni saqitsaanninnguuppoq, taamaalillunilu inatsisip pingaarutillip qulaajarnissaanut tunngajunnaarluni.
Ataatsimiititaliap sulinera sakkortuumik isornartorsiorneqartoq
Erik Jensenip politiinut unnerluussinissamik qunusaarinerata saniatigut, Aalisarnermut, piniarnermut Nunalerinermullu Ataatsimiititaliaq sapaatip akunnerani uani pingajussaaneerinninnissamut ilassutitut isumaliutissiissummik saqqummiussivoq.
Ataatsimiititaliap inatsimmut inaarutaasumik allannguutissatut siunnersuummik aningaasaqarnikkut kinguneqaatinik naatsorsuinertalimmik takusaqaqqaarnani isumaliutissiissusiornerminik naammassinnissimanera, aalisarnermullu inatsisissatut siunnersuummut inassuteqaateqarnera, ataatsimiititaliami illuatungiliuttunut ilaasortat sakkortuumik isornartorsiorpaat.
Birger Poppelilu isumaqarpoq taamatut isornartorsiuineq tunngavissaqartoq:
- Ataatsimiititaliami inatsisinik allannguutissatut siunenrsuutigisanik misissuinissamut periarfissaqarsimannginneq nalinginnaasuunngilaq.
- Taamaammallu illuatungiliuttut isornartorsiuinerat naatsorsuutigineqarsinnaavoq. Tamanna tamat oqartussaaqataanerat tunngavigalugu iliuuserineqartariaqarpoq. Ataatsimiititalianuku taamaammat atuuttut, taamaaliornermi kinguneqaatissanik naatsorsuutit naliliinerillu itisilerlugit suliarineqarnissaat periarfissaasarpoq, Birger Poppel oqarpoq, tamannalu suliap ilisarnaatigisimagaa isumaqarluni:
- Pisut makku suliap ingerlasimaneranik ersersitsisuupput, taamaaliornermilu inatsit pingaaruteqarnerpaaq ima nukingiunneqartigisariaqartoq isumaqartoqarpoq, allaat ataatsimiititaliaq inatsisissatut siunnersuutip inaarutaasumik akuerineqarnissaa sioqqullugu oqallinnissamut isummersornissamullu piffisaqartinneqarnani.
Nersualaagassaqarporli
Inatsimmik allannguut ataatsimiititaliap utaqqissanagu qulaajassanagulu toqqagaa, Royal Greenlandip ingerlatseqatigiiffinnut namminersortunut sanilliullugu qaffasinnerusunik pisassaqarnissaanik immikkut isiginiarneqannginnissaanik kissaateqartoqarneranut tunngavoq.
Namminersortoq Polar Seafood assigalugu Royal Greenland pisassanik tuniniaanissamut pinngitsaalineqarpat, tamanna tunisassiorfinnik matooraanertigut sakkortuumik kinguneqassasoq Royal Greenland nalunaarpoq.
Tassunga atatillugu Birger Poppelip Royal Greenlandip pisassaataanik annikillisaanissamut tunngatillugu sakkortuumik kinguneqaateqartoqarnissaa ingalassimatinniarlugu allannguutissatut siunnersuummi arlalinnik sillimmartaartoqarnera nersualaarpaa:
- Annertoorujussuarmik allanngortoqarneranik kinguneqaateqartoqarsinnaanera pissutigalugu amerlasuunik sillimmartaartoqarlunilu kinguneqaatissanut naatsorsuinissamik neriorsuineq kiisalu aalajangersimasunik piffissaliisoqarnani procentiliisoqannginnera, isumatusaarnerusoq isumaqarpunga, Poppel oqarpoq imalu nangilluni:
- Ilisimatusartup tungaanit nersuisoqassappat, taava maanna taamatut iliortariaqarnermik tatineqartutut misigisimaneq nersualaartariaqarpara, taamaalilluni sakkortuumik nassataqartussanik, kinguneqaatissaanik ilisimaneqanngitsunik aalajangernissaq siunniunneqanngilaq.
Politikerit suliap eqqissisimanarnerusumik tutsuiginarnerusumillu ingerlanissaa kissaatigigunikku, pingajussaaneerinninneq ukiaanerani ataatsimiinnermut kinguartissinnaagaat, unikkallarnermilu paasissutissanik misilittakkanillu pissarsiniarnermut atorsinnaagaat, Birger Poppel isumaqarpoq:
- Taamaaliornermi sorpassuit ilisimaneqarsimannginnerannik innuttaasut eqqarsalersinneqassanngillat, taamaalillunilu inatsit aalisarnerinnaanngitsumut, aammali ilaqutariinnut inuiaqatigiinnullu Kalaallillu Nunaannut tamarmut pingaaruteqartumut ataatsimut oqallinnermik pilersitsisoqarluni, Birger Poppel oqarpoq.