Angalanermut atuagassiat annersaasa ilaat, amerikamiut
atuagassiaat Condé Nast Traveler, qanittukkut nunarsuarmi sumiiffiit
qalipaatiginnerpaat pillugit allaaserisaqarpoq. Bahamas, India, Japan Mexicolu
eqqaaneqarput – kitaatalu sineriaani sapanngarissoq kusanartoq, Ilulissat,
allaaserisami assit annersaanni allaaserineqarpoq.
Kalaallit Nunaannili illoqarfik
sorlerluunniit assitaliunneqarsinnaagaluarpoq. Nunarsuup assingani Kalaallit
Nunaat qaqqorikkaluarluni, qanimut ilisarisimallualeraanni qalipaatit assigiinngitsorpassuit
takussaapput. Illut qalipaatigissaartut, qalipaatinik assigiinngitsunik
qalipaatillit illoqarfiup isikkua alutornarsisittarpaat, soorlulusooq
eqqumiitsuliortut eqqumiitsulianik qalipaasut pikkorinnersaat qalipaammik
atuisimasoq. Qalipaatit sakkortussusaat nuannaalersitsisarpoq. Qiimassuseqalersitsillunilu
eqqissisimatitsivoq.
PISARTAGAQARTUNUT
Allaaserisaq una Nutaarsiassaqartitsivimmi aviisit naqitat
ilaanni allaaserisaavoq.
Allaaserisat pisartagaqartunit taamaallaat atuarneqarsinnaapput.
Atuarluarna.
Angalanermut atuagassiat annersaasa ilaat, amerikamiut
atuagassiaat Condé Nast Traveler, qanittukkut nunarsuarmi sumiiffiit
qalipaatiginnerpaat pillugit allaaserisaqarpoq. Bahamas, India, Japan Mexicolu
eqqaaneqarput – kitaatalu sineriaani sapanngarissoq kusanartoq, Ilulissat,
allaaserisami assit annersaanni allaaserineqarpoq.
Kalaallit Nunaannili illoqarfik
sorlerluunniit assitaliunneqarsinnaagaluarpoq. Nunarsuup assingani Kalaallit
Nunaat qaqqorikkaluarluni, qanimut ilisarisimallualeraanni qalipaatit assigiinngitsorpassuit
takussaapput. Illut qalipaatigissaartut, qalipaatinik assigiinngitsunik
qalipaatillit illoqarfiup isikkua alutornarsisittarpaat, soorlulusooq
eqqumiitsuliortut eqqumiitsulianik qalipaasut pikkorinnersaat qalipaammik
atuisimasoq. Qalipaatit sakkortussusaat nuannaalersitsisarpoq. Qiimassuseqalersitsillunilu
eqqissisimatitsivoq.
Nalunaaqutsersuinerit qalipaataat
Illut oqaluttuarisaanerat
Angerlarsimaffik
pitsaasoq pingaaruteqarpoq. Toqqissisimatitsisarpoq, isumannaatsuutitsisarluni kissalaartitsillunilu.
Itsaq illut ivissuit qisunnit, ujaqqanit ivissuarnillu sanaajusut
nalinginnaanerpaapput. Nunasiaatilittut aqutsinerup nalaani (1721-miit)
sanaartornermi nutaaliornerit nutaat pilersinneqarput: - Nunasiaatillit illuutaat nutaat (qisunneersut) Atlantikup avannaani
sanaartornermi ileqqutoqqanik aallaaveqarput. Kalaallit Nunaanni
angerlarsimaffimmik sapinngisamik annerpaamik ersersitsiniarsarinermik
aallaaveqarput, illussanik titartaasartoq John Andersen 1976-imi Tidsskriftet
Grønland-imi allappoq. Nutaaq tassaavoq igalaaq,
kiassarnermulli ajornartorsiutaavoq, igalaammi ilua sikunnguulluni qerisarpoq. 1960-ikkunni
illoqarfinni nutaaliornerup kingunerisaanik inissiat pitsaanerusut
pisariaqartinneqarnerulerput. Tamanna inissianik quleriinnik sanaartornermik
kinguneqarpoq. Assersuutissaqqinnerpaaq tassaavoq Nuummi Blok P, nunami
inissiarsuit annersaat 320-nik inissiaqartoq, 2012-imi isaterneqartoq.
Oqaluttuarisaanermi illut qalipaataat
pingaarutillit nalunaaqutaasarsimapput. Nunasiaanerup nalaani illut qalipaataat
aalajangersimasut aalajangersimasunut atorneqartarput. Sanaartornermut
nakkutilliisup Inge Bisgaardip Nunatta Katersugaasivianeersup atuagassiaaqqami
tamanna nassuiarpaa.
- 1800-kkunni 1900-kkullu aallartinneranni
illut qalipaataat qalipaatinik assigiinngitsunut inississugaapput, taakkualu
pisortat illuutaat assigiinngitsut atuuffiinik ersersitsipput, nassuiaavoq.
Aappalaartoq oqaluffinnut, atuarfinnut,
palasit ineqarfiinut, quersuarnut niuertarfinnullu atorneqartarpoq.
Peqqinnissaqarfiit sungaartumik qalipaateqartarput. Aalisartut illuutaat
aalisakkeriviillu (oqaluffiillu) qaqortumik qalipaateqartarput, Nukissiorfiillu
illuutaat (GTO-p illuutitoqai) tungujortuusarlutik.
Qalipaat nuannarisat
Amerlanerit qalipaammik nuannarisaqarput.
Ilaasa qalipaatit ilisimatuussutsimut atassusertarpaat. Qalipaatit pillugit
isumaliutersortartut naapertorlugit tungujortoq tatiginartuunermut
tatiginninnermullu assersuutaavoq, aappalaartorlu imminut tatigisunut
sapiitsunullu kajungernartuulluni. Qorsuk nuannarigukku assassullaqqissuuvutit, aamma
nuannaartut sungaartoq nuannaraat. Aappalaarujuttunik nuannarisallit
inussiarnersuupput imminnullu tatigivallaaratik.
Ullumikkut illoqarfinni nunaqarfinnilu
qalipaatit aalajangersimasut atorneqarunnaarsimapput, qalipaatilli ersarissut
Kalaallit Nunaanni sumiluunniit suli nuannarineqarluarput.
Illut neriusaap qalipaataanik
assigiinngitsunik qalipaateqarput, aamma Issittumi pinngortitami pisartut
immaqa oqaluttualiaanersaat alutornarnerpaartaallu arsarnerit assigiinngitsunik
qalipaateqarsinnaasut, amerlanertigut qorsummik qalipaatillit, aammali
tungujortumik, tunguusamik aappalaarujuttumillu qalipaatillit, ersersippaat.
Issittup killeqarfiata avannaani
taarsiortoqartarpoq, nunallu sinnerani ukioq aamma sakkortuutut
misiginarsinnaasarpoq. Pinngortitarli qalipaatillu iluaqutaapput. Aputip
qaammarissiartornera illullu qalipaatigissaartut qaqortumi kusanartaqaat. Aasakkullu
qaqqat qaserneruleraangata qalipaatillu sallangernerugaangata illut qalipaatigitsitsisaqaat.
Quppernerni ukunani assit nuannersut takukkit!
