- Kommuni qallunaanut misissuutinik kalaallinut
angajoqqaanut atuiunnaartariaqarpoq. Kalaallinut misissuutinik
ineriartortitsinissamik misilittaanissamillu pilersaarusiornikuuvugut,
neriuutigaarpullu qallunaat oqartussaasa suliaq sukkasuumik aallartissagaat,
Syddansk Universitet pisuni ilungersunartuni tarnip qisuariaataanik
ilisimasaqarfimmi professori Ask Elklit oqarpoq. Taanna eqqarsartaatsikkut missuutini suut kalaallit kulturiannut
oqaasiinullu nalimmassarneqassanersut piareersaataasumik misissuisussatut
Danmarkimi isumaginninnermut ineqarnermullu aqutsisoqarfimmut
isumaqatigiissuteqarpoq.
Misissuutit aalajangiisuuneq ajorput
- Kommuni qallunaanut misissuutinik kalaallinut
angajoqqaanut atuiunnaartariaqarpoq. Kalaallinut misissuutinik
ineriartortitsinissamik misilittaanissamillu pilersaarusiornikuuvugut,
neriuutigaarpullu qallunaat oqartussaasa suliaq sukkasuumik aallartissagaat,
Syddansk Universitet pisuni ilungersunartuni tarnip qisuariaataanik
ilisimasaqarfimmi professori Ask Elklit oqarpoq. Taanna eqqarsartaatsikkut missuutini suut kalaallit kulturiannut
oqaasiinullu nalimmassarneqassanersut piareersaataasumik misissuisussatut
Danmarkimi isumaginninnermut ineqarnermullu aqutsisoqarfimmut
isumaqatigiissuteqarpoq.
Misissuutit aalajangiisuuneq ajorput
Qallunaat kommunini misissuutit atortagaat,
misissuutit nutaat Kalaallit Nunaanni milittarneqareerlutillu
akuerineqarnissaasa tungaannut, qallunaat naalakkersuisuisa
unitsikkallartariaqaraat Ask Elklit isumaqarpoq. Suliallu ingerlanerani
angajoqqaanut nalilersuutit allat kommunini atorneqartariaqarlutik.
– Kommunit angajoqqaat misissuutinik nalilersornagit oqaloqatigisinnaavaat
periuutsilluunniit allat atorsinnaallugit, taakku aamma nalinginnaasumik
atorneqartartut. Misissuutit aalajangiisuunngillat, nalilersuinermulli
ilanngunneqartarlutik. Taakkua angajoqqaat piginnaasatigut amigaataannik
paasinarsaasarput, assigiinngissutigulli aamma taarserneqarsinnaallutik.
Kalaallisut tunuliaqutaqarneq
Keira Alexandra Kronvoldimut Thisted kommuniani suliaq Ask Elklitip
atuarnikuunngilaa. Anaanaasulli qitornaatalu ataatsimoorsinnaanerani
killilersuinermut tunngavigineqartut ilaat atuartussanngorlugu tassunga
nassiupparput:
”Keirap kalaallisut tunuliaqutaqarnini eqqaavaa, tassani kiinaq atorlugu
attaveqaqatigittoqarsinnaasarmat. Meerarli Danmarkimi peroriartortussaammat,
Keira meeqqap inuiaqatigiinni naatsorsuutigineqartunut maleruagassanullu,
inuiaqatigiinni qallunaani akuunissamut pisariaqartunut, piareersarnissaanik
ajornakusoortitsissasoq nalilerneqarpoq. Tamatumunnga ilanngullugu Keirap
eqqarsartaatsikkut unammilligassaqarnera, pingaartumik meeqqap oqaatsitigut
eqqarsartaatsikkullu ineriartortinnissaanut tunngatillugu, pisariunngitsumik
eqqarsaqqaarani iliuuseqartarnera ilaavoq”.
Meeqqap inunngorneraniit arsaarinnissutigineqarnissaanik aalajangerneq
sakkortuumik atornerluisunut, eqqarsartaatsikkut ajornartorsiutilinnut,
nakuusernermut il.il. nalinginnaasumik tunngaveqartartoq Ask Elklit
aalajangiinermut tunngavilersuummut atatillugu oqarpoq.
Eqqarsartaatsikkut
unammilligassaqarneq qallunaalluunniit kulturiannik tunuliaqutaqannginneq
arsaarinissamik aalajangiinermut tunngavilersuutigissallugu tassa
naammanngitsoq.
– Taama pisoqartillugu kommunip/tarnip pissusaanik
ilisimasallip siullertut eqqarsaatigisassaa tassaasariaqarpoq: meeqqap
ineriartortinnissaa qulakkeerniarlugu anaanaasoq qitornaalu qanoq
tapersersorsinnaavagut, Ask Elklit naliliivoq.
