Aki-Matilda Høegh-Damip (Siumut) oqalugiaatiminik nammineq nutseriumannginnini pissutigalugu Folketingimi oqaluttarfimmit aqqartitaanera, Nunatta avataanit maluginiarneqarpoq.
Nutaarsiassaqartitsivik AP (Associated Press) pisoq pillugu allaaserinnippoq, pisorlu ilaatigut USA-mi Canadamilu tusagassiuutini Caribiamilu qeqertami Arubami aviisimi issuarneqarluni.
Aki-Matilda Høegh-Damip (Siumut) oqalugiaatiminik nammineq nutseriumannginnini pissutigalugu Folketingimi oqaluttarfimmit aqqartitaanera, Nunatta avataanit maluginiarneqarpoq.
Nutaarsiassaqartitsivik AP (Associated Press) pisoq pillugu allaaserinnippoq, pisorlu ilaatigut USA-mi Canadamilu tusagassiuutini Caribiamilu qeqertami Arubami aviisimi issuarneqarluni.
Toronto Star Canadami nittartakkatigut nutaarsiassaqartitsiviit annersaraat, tassanilu atuartartut AP-mit telegrammi paasisaqarfigaat. Danmarkimi aviisit annersaat Politiken, pineqartoq pillugu saqqamini pingaarnertut allaaserisaqarpoq:
- Schweizimi tamanna ajornanngilaq, aamma Belgiami, Finlandimi, Sverigemi Canadamilu. Naalagaaffeqatigiit immikkoortuinut nunanut avannarlerniittunut qaqutigoortumik tusaajumannginnermigut, Folketingip Siulittaasoqarfiata Aki-Matilda Høegh-Damip oqalugiareerneratigut apeqquteqartoqarsinnaanera oqallittoqarsinnaaneralu inerteqqutigai, allaaserisatut pingaarnermi taama allassimavoq.
Naalagaaffeqatigiinnerup avannaaniittut qaqutigoortumik tusaajumannginnerat pissutigalugu Folketingip siulittaasoqarfiata Aki-Matilda Høegh-Damip oqalugiarnerata kingorna sapaatip-akunnerani matumani apeqquteqartoqarsinnaajunnaarlunilu oqallittoqarsinnaajunnaarpoq, aviisimi pingaarnermi allassimavoq.
Kalaallit Savalimmiormiullu folketingimut ilaasortat qaammammut 69.000 koruuninik nutserinermut ikiorsiissutinik neqeroorfigineqartarnerat naammanngitsoq Politiken isumaqarpoq.
- Kalaallisut oqalugiartoqareerneratigut, siulittaasoqarfiup Folketingimi oqallittoqaqqusinnginnermigut Naalagaaffeqatigiinni nunanut avannarlerniittunut ersersippaa taakku naligiissinneqanngilluinnartut. Tamanna sianiilliorneruvoq, makitaniarnerulluni, aamma siunissamut uungaannaq isiginerulluni, pingaarnertut allaaserisami taama allattoqarpoq.
Mette Frederiksen
Folketingimut ilaasortap Aaja Chemnitzip (IA) »Folketingimi kalaallinut pingaarutilinnik oqallittoqartillugu toqqaannartumik nutserisoqartalernissaata qulakkeerneqarnissaa oqilanaaraa. Aki-Matildalli aamma Aajap naatsorsuutigissanngilaat, ilaasortat Atlantikup avannaaneersut ataatsimooqqissaarnissaat. Folketingimut ilaasortap Savalimmiuneersup Anna Falkenbergip DR Nyhederimut oqaatigaa, uggorigini Aki-Matildap Savalimmiormiutut oqaatsit oqallinnermut ilanngummagit.
- Akerleriissutaasariaqanngitsoq akerleriissutaanerpaanngortillugu iliuuseqarfigisimavaa, Anna Falkenberg oqarpoq oqaatsillu Savalimmiuni sammineqannginnerat tikkuarlugu: - Savalimmiuni kikkut tamangajammik qallunaatut oqalussinnaapput – imaluunniit qallunaatut paasisinnaapput – taamaattumik Savalimmiuni allaanerusumik inissisimasoqarpoq, Anna Falkenberg DR Nyhederimut oqarpoq.
Aki-Matildap oqalugiaataa ministeriunerup Mette Frederiksenip (S) naggataarutaasumik oqaaseqarnermini oqaaseqarfigaa. Siulittaasoqarfiup aalajangiussaanut akuliukkusunngilaq, oqaatigaluguli nammineq allaanerusumik iliuuseqarsimassagaluarluni.
- Tamatigut Savalimmiormiut Kalaallillu ataasiakkaat pillugit qasusuillusi sulisarpusi. Tamassi piffissami matumani ataatsimut oqaluttuarisaanerput ilusilersueqataaffigisarparsi. Naalagaaffeqatigiinneq maanna allanngorartuarpoq, neriuutigaaralu nunani pingasuni piviusunut naleqqussassasoq. Oqarusuppunga Naalagaaffeqatigiinnermi sulinitsinni nunat pingasut naligiittut kulturikkullu immikkuullarissut tunngaviginissaat eqqarsaatigisariaqaripput, ministeriuneq oqarpoq.
