PARTIIP ANINGAASERIVIA ULIKKAARTOQ

Qineqqusaarnermut ilungersunartumut piareersimaneq

Nunami partiit pisuujunerpaat tullianik qinersisoqarnissaanut aningaasarpassuarnik katersipput. Partiip ileqqaagaasa amerlassusai unammillertaasa angumanngilaat

Hvornår kommer valget? Senest til
april. Her gør Erik Jensen, Múte B.
Egede og Jens-Frederik Nielsen sig
klar til partilederrunde i april
2021.
Qaqugu qinersisoqassava? Kingusinnerpaamik apriilimi. Erik Jensen, Múte B. Egede Jens-Frederik Nielsenilu partiit siuttuisa 2021-mi apeqqarissaarfigineqarnerannit uani takuneqarsinnaapput.
Saqqummersinneqarpoq

Inuit Ataqatigiit ukiut qulit matuma siorna akiitsoqarujussuarput aningaasatigullu ajornartorsiorujussuarlutik. 

2014-imut partiip naatsorsuutaani kukkunersiuisup allakkiaani allassimavoq “partiip ingerlaannarnissaminut tunngavissai nalorninartut”. 

Kisitsisit amigartoorutaangaatsiarput, akiitsullu millionit marluk pallillugit.

Ullumikkut aningaasaqarnerup aaqqissuuteqqinnera ukiorpassuarni ilungersuutigalugu aningaasartuutit isertitallu oqimaaqatigiissinneqarsimapput.

AG-p IA-p 2023-mut ukiumoortumik nalunaarusiaa, partiip qanittukkut ataatsimeersuarnerani akuerineqartoq, pissarsiaraa. Sinneqartoorutit 1,2 millionit kooruningajaasut takuneqarsinnaapput.

Ukiuni kingullerni partiip aningaasaatai 2,8 millionit koruunit missaat angullugit katersorneqarsimapput. Piffissamilu sivikitsumi akiitsut 581.000 koruuninut ikilisinneqarsimallutik.

- Ukioq manna angusat naammaginartutut nalilerneqarput, IA-p siulersuisuinit oqaatigineqarpoq, taakkualu isumalluarfigaat Inatsisartunut qinersisoqalerpat, kingusinnerpaamik upernaaru, qineqqusaarnermi aningaasanik amerlanerusunik aningaaserivimmiittoqarnissaa.

2020-mili partiip nammineq aningaasatai sinneqartoorutaalersimapput, 2018-imi nutaamik siulittaasoqalerput, 2021-milu apriilimi Inatsisartunut qinersinermi ukiuni arlalinni aatsaat taama angusarissaartigaaq, Inatsisartuni aqqaneq-marlunnik ilaasortaatitaqalerpoq. IA qinersisartut pingajorarterutaasa sinnerlugit qinerpaat.

Naalagaaffiup tapiissutai

IA 2023-mi 4.535.673 koruuningajannik pisortanit tapiiffigineqarpoq. Danmarkimi nunamut namminermut ministeriaqarfik 173.000 koruuninik tapiissuteqarpoq, Namminersorlutillu Oqartussat 4.362.500 koruuninik tapiissuteqarlutik.

Aammattaaq partiip karsia 423.200 koruuninik ilaneqarpoq partiimut akileraarummit taaneqartartumit, IA-p iluani aaqqissuussinermit, qinikkat nuimanerpaat akissarsiamik procentianik partiimut akiliisarnerannik. Partiit saamerliit taamatut »akileraarutinik« akiliisitsisarput.

Partiimut akileraarutit 2022-miit 2023-mut allannguuteqanngitsutut isikkoqartillugit IA-mi ilaasortaasut ataasiakkaat aningaasatigut tapiissutaat ikileriarsimapput. IA 2022-mi tapiissutinik ilaasortaanermullu akiliutinik 52.000 koruuninik pissarsisimavoq, 2023-mili 14.750 koruuninut ikileriarluni.

IA ukioq manna partiimut tapiissutit qanoq atorneqarsimanerannik sukumiisumik paasissutissiivallaanngilaq. Demokraatinut sanilliutissagaanni taakku 2023-mut ukiumoortumik nalunaarusiaminni sukumiinerusumik paasissutissiipput. Tassani takuneqarsinnaavoq aningaasat qanoq amerlatigisut sinniisuunermut, angalanermut, siunnersortinut, nerisassanut, oqarasuaatinut internetimullu atorneqarsimanersut.

Demokraatit 2023-mi 115.000 koruuninik amigartoorput. Ukiup siuliani 53.000 koruuninik amigartoorput. Partiili suli aningaasaateqarluarpoq. Nammineq aningaasaatai 770.000 koruuningajaapput, taamaattumik qineqqusaarnissamut akissaqarluartoqarpoq naak aningaasat ikiligaluartut.

Demokraatit 2023-mi katillugit 1,9 millionit koruuninik tapiiffigineqarput. Ilaatigut partiinut tapiissutit, Inatsisartunut attuumassuteqartut, aamma naalagaaffimmit 130.000 koruunit.

Powered by Labrador CMS