PARTIIP ANINGAASERIVIA ULIKKAARTOQ
Qineqqusaarnermut
ilungersunartumut
piareersimaneq
Nunami partiit pisuujunerpaat tullianik qinersisoqarnissaanut aningaasarpassuarnik
katersipput. Partiip ileqqaagaasa amerlassusai unammillertaasa angumanngilaat
Qaqugu qinersisoqassava? Kingusinnerpaamik apriilimi. Erik Jensen, Múte B. Egede Jens-Frederik Nielsenilu partiit siuttuisa 2021-mi apeqqarissaarfigineqarnerannit uani takuneqarsinnaapput.
Assiliisoq: Leiff Josefsen
Inuit Ataqatigiit ukiut qulit matuma siorna akiitsoqarujussuarput aningaasatigullu ajornartorsiorujussuarlutik.
2014-imut partiip naatsorsuutaani kukkunersiuisup allakkiaani allassimavoq “partiip ingerlaannarnissaminut tunngavissai nalorninartut”.
Kisitsisit amigartoorutaangaatsiarput, akiitsullu millionit marluk pallillugit.
Ullumikkut aningaasaqarnerup aaqqissuuteqqinnera ukiorpassuarni ilungersuutigalugu aningaasartuutit isertitallu oqimaaqatigiissinneqarsimapput.
AG-p IA-p 2023-mut ukiumoortumik nalunaarusiaa, partiip qanittukkut ataatsimeersuarnerani akuerineqartoq, pissarsiaraa. Sinneqartoorutit 1,2 millionit kooruningajaasut takuneqarsinnaapput.
Ukiuni kingullerni partiip aningaasaatai 2,8 millionit koruunit missaat angullugit katersorneqarsimapput. Piffissamilu sivikitsumi akiitsut 581.000 koruuninut ikilisinneqarsimallutik.
- Ukioq manna angusat naammaginartutut nalilerneqarput, IA-p siulersuisuinit oqaatigineqarpoq, taakkualu isumalluarfigaat Inatsisartunut qinersisoqalerpat, kingusinnerpaamik upernaaru, qineqqusaarnermi aningaasanik amerlanerusunik aningaaserivimmiittoqarnissaa.
2020-mili partiip nammineq aningaasatai sinneqartoorutaalersimapput, 2018-imi nutaamik siulittaasoqalerput, 2021-milu apriilimi Inatsisartunut qinersinermi ukiuni arlalinni aatsaat taama angusarissaartigaaq, Inatsisartuni aqqaneq-marlunnik ilaasortaatitaqalerpoq. IA qinersisartut pingajorarterutaasa sinnerlugit qinerpaat.
Naalagaaffiup tapiissutai
IA 2023-mi 4.535.673 koruuningajannik pisortanit tapiiffigineqarpoq. Danmarkimi nunamut namminermut ministeriaqarfik 173.000 koruuninik tapiissuteqarpoq, Namminersorlutillu Oqartussat 4.362.500 koruuninik tapiissuteqarlutik.
Aammattaaq partiip karsia 423.200 koruuninik ilaneqarpoq partiimut akileraarummit taaneqartartumit, IA-p iluani aaqqissuussinermit, qinikkat nuimanerpaat akissarsiamik procentianik partiimut akiliisarnerannik. Partiit saamerliit taamatut »akileraarutinik« akiliisitsisarput.
Partiimut akileraarutit 2022-miit 2023-mut allannguuteqanngitsutut isikkoqartillugit IA-mi ilaasortaasut ataasiakkaat aningaasatigut tapiissutaat ikileriarsimapput. IA 2022-mi tapiissutinik ilaasortaanermullu akiliutinik 52.000 koruuninik pissarsisimavoq, 2023-mili 14.750 koruuninut ikileriarluni.
IA ukioq manna partiimut tapiissutit qanoq atorneqarsimanerannik sukumiisumik paasissutissiivallaanngilaq. Demokraatinut sanilliutissagaanni taakku 2023-mut ukiumoortumik nalunaarusiaminni sukumiinerusumik paasissutissiipput. Tassani takuneqarsinnaavoq aningaasat qanoq amerlatigisut sinniisuunermut, angalanermut, siunnersortinut, nerisassanut, oqarasuaatinut internetimullu atorneqarsimanersut.
Demokraatit 2023-mi 115.000 koruuninik amigartoorput. Ukiup siuliani 53.000 koruuninik amigartoorput. Partiili suli aningaasaateqarluarpoq. Nammineq aningaasaatai 770.000 koruuningajaapput, taamaattumik qineqqusaarnissamut akissaqarluartoqarpoq naak aningaasat ikiligaluartut.
Demokraatit 2023-mi katillugit 1,9 millionit koruuninik tapiiffigineqarput. Ilaatigut partiinut tapiissutit, Inatsisartunut attuumassuteqartut, aamma naalagaaffimmit 130.000 koruunit.
