Qitornavissianngortinneqarsimasut naalagaaffik millionimik taarseeqquaat

Meeqqat 1950-ikkunniit 1970-ikkunnut Kalaallit Nunaannit Danmarkimut qitornavisianngortinneqarnerminni suliat pillugit naalagaaffimmut taarsiivigeqqullutik piumasaqartuupput.

Eqqartuussissuserisoq Mads Pramming oqarpoq, taanna qitornavissiartaarineqartut sisamat sinnerlugit naalagaaffimmut millioninik taarsiissuteqarnissamik piumasaqarpoq.

- Qitornavissianngortinneqartunut tunngatillugu eqqunngitsoqartoq Danmarkimi naalagaaffiup nalunngikkaa qularutissaanngilaq, oqarpoq.

Naalagaaffik millionit koruuninik taarsiiniarani aalajangissappat Mads Prammingi eqqartuussivimmut suliassanngortitsinissamut piareersimavoq.

Aningaasat taarsiissutissatut piumasarineqartut amerlisinnaapput

- Akiliiumanngippata eqqartuussivimmut suliassanngortitsissaagut, oqarpoq.

Eqqartuussissuserisoq allanik taamatut atugalinnik saaffigineqartarpoq, taamaattumillu piffissap ingerlanerani naalagaaffimmut taarsiissuteqaqqusisut amerlisinnaapput.

Inuit pineqartut angajoqqaavi akuersiteqqaarnagit Kalaallit Nunaannit Danmarkimut qitornavissianngortinneqarsimasuupput, nassuiaavoq.

- Ajornartorsiutaavoq naalagaaffiup qitornavissianngortitsinissamut suliat apeqqusigassat akuerisimammagit, oqarpoq.

Kalaallit meerartaannik Danmarkimut qitornavissiartaarinnittarneq assuarnartoq pillugu oqaluttuat arlallit saqqummertarput, ingammik 1960-ikkunni pisimasut.

Taamanikkut kalaallit meerartaat qallunaanit qanoq isumassorneqartartut misigisimallugit Alfred Damip, 1967-imiit 1971-imut Kalaallit Nunaanni isumaginninnermut pisortaasimasup, aviisimut Informationimut 2020-mi oqaluttuaraa.

Oqarneratut "tigusiinnartoqarsinnaasarpoq".

- Qallunaat aallartitaat, soorlu nakorsat, ilinniartitsisut peqqissaasullu, ilaannikkut akunnermiliuttutut meeqqanik Danmarkiliaassisarput oqarlutik arnaata tunniussimagaa imaluunniit atukkiukkaa, aviisimut oqarpoq.

Anaanani ukiut 40-t qaangiummata nassaarigaa

Margrete Johansen, Mads Prammingip sullitaasa sisamasut ilaat, pisimasoq iperarniarlugu taamaaliorluni oqarpoq.

Taanna qallunaanit aappariinnit qitornavissiartaarineqarami 1950-ikkut aallartinneranni Danmarkimut nuuppoq. Ukiut 40-t missiliorlugit qaangiummata anaanani nassaareqqippaa.

- Anaanama nalusimavaa meeratuani qitornavissianngortillugu. Anaanannik, ilaquttannik, oqaatsinnik kulturinnillu arsaarneqarpunga, oqarpoq.

Kalaallit oqaluttuarisaanerannut ilaavoq meeraqarsinnaaneq allani najugaqarluni peroriartortumik, attaveqarfigisamik Margrethe Johansen oqaluttuarpoq.

- Pinngitsaalineqarluni meeqqani tunniuttariaqalersimavaa, oqarpoq.

/ritzau/