Quppernerni 280-ini ukiut 3,7 milliardit

Ukioq manna marsip 11-anni Inatsisartunut qinersinerup apriilillu aallaqqaataanni kommunimut qinersinerup akornanni piffissaq inuppassuarnut — politikerinut, tusagassiortunut minnerunngitsumillu innuttaasunut — misigisaavoq ilungersunartoq.

Politikikkut pissutsit allanngorartupilussuupput, piffissarlu nalorninartortaqarluni. Kalaallit Nunaannimi naalakkersuisunngortussat kikkuussappat? Naalagaaffeqatigiinneq qanoq ingerlassava? Aamma Trumpip Nunatsinnik tiguaanermigut suut tamaasa allanngortissavai?

Politikikkut anorersuarsiortoqaleruttortoq – marsip 24-anni – atuagaq „Kalaallit Nunaat – inuiaqatigiit pileqqaarnerannit maannamut inuiaqatigiinnut nutaaliaasunut ineriartornerat” – Jens Heinrichimit, Mira Kleistimit aamma Bo Lidegaardimit atuakkiarineqartoq saqqummersinneqarpoq.

Oqaluttuarisaaneq sivisooq – naatsumik

Atuagaq oqaluttuarisaanermik allaaserinninneruvoq, Nunatta ineriartornera pillugu atuakkanik amerlasuunik tigulaarinniffiusoq, taamaakkaluartoq immikkuullarissunik imaqartoq. Ilisimatuussutsikkut misissuinerit tunngavigalugit pilersinneqanngilaq, atuakkiortulli pingasut sapiillutik ukiuni millionilinni oqaluttuarisaanermik 280-inik quppernilimmik katersuisimanerannit pilersinneqarpoq – tunniusimanermik oqaluttuarusussuseqarnermillu aallaaveqarluni.

Atuagaq nutaaq aamma maluginiarnartuuvoq atuakkiortunit pingasunit, Nunatsinnit nutaaliaasumit, pitsaasumik ajortumilluunniit tunngaveqarluni, ingammik Nunatta Danmarkillu akornanni pissutsit ullumikkut oqallinnermi pingaaruteqarluinnartuni, pilersitaasunit, allanneqarmat.

Atuakkiortut tamarmik Nunatsinnut Danmarkimullu attuumassuteqarput. Jens Heinrich Charlottenlundimi inunngortoq kalaallimik anaanarpoq qallunaamillu ataataqarluni. Taanna Qaqortumi aamma Vangedemi peroriartorpoq, Ilisimatusarfimmi oqaluttuarisaanermik ilinniarsimalluni, ullutsinnilu Naalakkersuisut Københavnimi allaffeqarfianni pisortaalluni.

Mira Kleist Nuummi inunngorpoq, qallunaamik anaanaqarluni kalaallimillu ataataqarluni. Ullumikkut Nuummi namminersortuuvoq atorfilittatut sulisimalluni, tamatumani Kalaallit Nunaata nunanut allanut attaveqarneranut, sillimaniarnermut politikimik nunallu inoqqaavisa pisinnaatitaaffii pillugit suliaqartarsimalluni.

Bo Lidegaard qallunaanik angajoqqaaqarluni Nuummi inunngorpoq. Atuartuunermi annersaani Danmarkimi atuartuuvoq, inuusuttuullunili Nunatsinnut uterluni. Kingornagut nunanut allanut ministeriaqarfimmi ministeriuneqarfimmilu atorfeqartarpoq oqaluttuarisaanermik ilisimatuutut, aaqqissuisuunertut atuakkiortutullu aamma sulisimalluni.

Uumassuseqarneq Isuani aallartittoq

”Kalaallit Nunaat – inuiaqatigiit pileqqaarnerannit maannamut inuiaqatigiinnut nutaaliaasunut ineriartornerat” eqqortumik oqaatigalugu itsarsuarli aallartippoq. Isuani, Nuup Kangerluata qinnguaniittumi, ukiunik 3,7 milliardinik pisoqaassusilinnik uumassuseqartoqarsimaneranik nassaartoqarpoq – naatsumik oqaatigalugu tassaasumik uumassusillit aallartinnerat imaluunniit Guutip pinngortitsinera.

Tamaanimi suut tamarmik aallartipput – quppernernilu 30-ni tulliuttuni nunasisarnerit assigiinngitsut – Independence, Saqqaq, Dorset I aamma II, Qallunaatsiaat aamma Inuit – Hans Egedep 1721-mi nunasineranut tunngasut allaat sammineqarlutik. Atuakkallu sinnerani sammineqarlutik nunasiaanerup nalaa, ajoqersuiartortitat, KGH, landsrådet, Namminersornerullutik Oqartussat, Namminersorlutik Oqartussat ullutsinnilu Donald Trumpip Nunatsinnik soqutiginninnera killeqanngitsoq ilanngullugit oqaluttuarineqarput.

Atuakkami Nunatta oqaluttuarisaaneranut pingaartumik nutaaliaasumut tunngasut pingaarutillit sammineqarput, tamakkuli tamarmik piviusumik oqaluttuarineqarlutik — kinaassusersiorpallaanngitsumik isummersorfigineqanngitsumillu.

Oqaluttuarisaanermik oqaluttuarnermi isummersortoqartariaqaleraangat – soorunami taamaattoqartarmat – atuakkiortut tusagassiortutut periaaseq ilisimaneqarluartoq atortarpaat inuillu pingaarutillit issuartarlugit – ilaatigut naalakkersuisunut siulittaasuusimasoq Lars Emil Johansen, 1980-ikkunnili „Aningaasartuutit isertitanit amerlanerunerat“ pillugu — tassa Nunarput namminersulissappat immaqalu namminiilivissappat aningaasanik pisariaqartitsisoqarnissaanik — erseqqissaasoq.

„Nunatsinnut eqqussukkat avammullu tunisat assigiinngissutaat Nunatta aningaasaqarneranut – taamalu aamma politikikkut pisinnaaneranut – killilersuisuuvoq,“ Lars Emil Johansen Qaqortumi ataatsimeersuarnermi taama oqarpoq.

Kulturi immikkorluinnaq ittoq

Atuakkamili ”Kalaallit Nunaat – inuiaqatigiit pileqqaarnerannit maannamut ineriartornerat”-ni aningaasaqarneq kisimi sammineqanngilaq. Aamma kalaallit kulturiat immikkorluinnaq ittoq sammineqarpoq – tassanilu atuakkiortut Namminersornerullutik Oqartussat tunngaviliisuisa ilaanik Moses Olsenimik issuaapput.

”Inuup inuusinnaaffiata killeqarfiani, siuaasavut nunami inuiaat allat nakkaannarfigisartagaanni ukiut tamaasa aniguisinnaasarsimapput”, Moses Olsen 1976-imi allappoq.

Atuakkiortut pingasuusut siulequtsiussaminni oqaatigaat, atuagaq piffissarujussuaq atorlugu allassimagitsik.

„Allannerani ilungersunartunik aalajangiussisariaqartarpugut. Ilikkagarpassuaqarpugut tamatta immikkut ineriartorfigisatsinnik, aalajangikkavullu aamma oqaluttuat oqaluttuarisavut tamatta pingasuulluta aalajangiusimavavut. Ilumoortutut aalajangersimasutut pinnagit, kisianni oqaluttuarisaanerup ilaatut tamatta ilisarisinnaasatsitut.“

Jens Heinrich, Mira Kleist aamma Bo Lidegaard Nuummi katersuuteqqammerput Ilisimatusarfimmi maajip 21-anni atuagaq tamatumalu siornatigut qanoq allanneqarsimanera pillugit tamanut ammasumik oqalugiaramik.

Atuagaq nutaaq soqutigineqartorujussuuvoq, taamaattumillu tusarnaariat amerlallutik. Inuit ilaasa atuagaq atuareersimavaat - atuakkiortunullu apeqquterpassuaqarlutik, tassami nunap oqaluttuarisaanerata 280-iinnarnik quppernilimmi allaatiginninnissamut piiarneqartariaqartunut ilanngunneqartariaqartunullu tunngasut apeqquterpassuit akineqartariaqarmata.

Allat atuagaq suli atuarsimanngilaat periarfissarli atorluarlugu atuagaq pisiaralugu – atuakkiortunillu atuakkamut atsiortitsillutik.