Quppersagaq: Sumiiffinni ukunani aatsitassanik ujaasisoqarpoq
Namminersorlutik Oqartussat quppersagaani nutaami, 2024-mi aatsitassarsiorfiusumi aatsitassarsiornissamut pilersaarutit pillugit paasissutissiisumi, Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiornermik soqutiginninneq suli annertusoq inerniliunneqarpoq.
Nalunami kuultisiornermi qillerinerit
Assiliisoq: Namminersorlutik Oqartussat
Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiornermi ingerlatanik assiliorneq aasap ingerlanerani ingerlanneqartunik takussutissiilluarpoq. Maajimi akuersissutit 100-t sinnillit suliarineqarput, taakkunannga misissuinermi akuersissutit 79-iullutik misissueqqaarnermilu akuersissutit 13-iullutik.
Quppersakkami, 2010-miilli ukiut tamaasa saqqummersinneqartartumi, misissuinerit kommuninut assigiinngitsunut agguataarneqarsimapput. Aammattaaq sumiiffiit misissuiffigineqartut allaaserineqarsimapput, suut ujartorneqarnersut takuneqarsinnaaniassammata.
Aatsitassarpassuit assigiinngitsut misissorneqaleruttorput.
Assersuutigalugu nikkelimik, kanngussammik platimillu oqarasuaatini angallattakkani, biilini innaallagiatortuni anorisaatinilu atorneqartartunik, Avannaata Kommuniani Kommune Qeqertalimmilu peqarpoq. Anorthositimik piiaaneq aamma Atammiup kangiani sermip aanneraneersunik qajuusaasanngorsimasunik misissuineq assersuutissaapput allat.
Litium aamma misissorneqarpoq, Ittoqqortoormiillu eqqaani gassinik erlinnartunik — ingammik heliumimik brintimillu — aningaasarsiornikkut soqutiginartunik peqarnersoq misissiuisoqaleruttorpoq.
Sammisassarpassuaqarpoq, Namminersorlutillu Oqartussat kommuninut quppersagaq nassiuppaa, soqutiginnittulli aamma namminersorlutik oqartussat nittartagaannut iserlutik quppersagaq paasissutissiisoq 34-nik quppernilik aasinnaavaat.
Ujarassiornikkut pilersaarutit
Ujarassiornikkut pilersaarutit aamma nassuiarneqarput. Assersuutigalugu Qeqertarsuarmi Kalaallit Nunaata ataani CO2-mik katersisoqarsinnaanersoq uninngatitsisoqarsinnaanersorlu misissuisoqarpoq. Ujarassiornikkut pilersaarut alla tassaavoq Ilulissat sananeqaataa pillugu nunamik assiliortoqaleruttornera, tassani ilulissat illoqarfiata aamma UNESCO-mi eriagisatut nalunaarsoqqasut nunap assiliorneqarneri suliarineqarput.
USA, Danmark Kalaallit Nunaallu juunimi Kujataani sumiiffinni aalajangersimasuni misissuisimasut aamma allassimavoq.
- Misissuinermi teknikkikkut atorneqarsinnaasut minguitsut, ilaatigut kanngussat litiumilu, aatsitassat misissorneqassapput. Ingammik litium pissanganarpoq: Taanna savimmineq batteriliornissamut pisariaqarluinnarpoq – ullorlu manna tikillugu Kalaallit Nunaanni savimineq pineqartoq ukkatarineqarsimanani. Piffimmi nunaminertat tamaasa misissuiffigilluarumallugit USA-mit, Danmarkimit Kalaallit Nunaannillu ujarassiuut arfineq-pingasut suliaqartinneqassapput, ilisimatitsissutaavoq.
