Inuit saarngi Københavnimi Panum Institutimi naqqup ataani nunarsuarmi katersat annersaasa ilagaat.
Katersaniipput aamma Kalaallit Nunaanni niaqqup saarngi saanikuliallu ilaat 2000 missaanniittut ullumikkut pisortatigoortumik Nunatta Katersugaasivianit toqqorsivianillu pigineqartut, Danmarkimili inissisimasut.
Inuit saarngi Københavnimi Panum Institutimi naqqup ataani nunarsuarmi katersat annersaasa ilagaat.
Katersaniipput aamma Kalaallit Nunaanni niaqqup saarngi saanikuliallu ilaat 2000 missaanniittut ullumikkut pisortatigoortumik Nunatta Katersugaasivianit toqqorsivianillu pigineqartut, Danmarkimili inissisimasut.
Taama DR-imi piviusulersaarut nangeqattaartoq ”Skeletter i skabet” oqaluttuarpoq, oqaluttuarineqarluni Danmark nunat allat kitaamiut nunasiaateqarnermik nalaani pisarnerat assigalugu katersugaasivinni ilisimatusarfinnilu atugassaminnik niaqqup saannginik saanikuliallu ilaannik katersisarsimasoq. Inunnit katersorneqartut atorneqartarput ilaatigut niaqqup saarngisa angissusaanik uuttortaanermi racit ineriartornerannik ilisimasanik katersinermi.
Piviusulersaarut nangeqattaartoq naapertorlugu Kalaallit Nunaat qitiusumik inissisimavoq, Danmark tassannga niaqqup saarnginik amerlanerpaanik katersisarsimammat. Tamanna ilaatigut pisarsimavoq ilisimasassarsiornerit tusaamasat pingasut ingerlanneqarneranni.
DR-imi nangeqattaartuliaq Danmarkip nunasiaatilittut inissisimasimanera pillugu pisortat kiffartuussisussaatitaanerisa ilagaat.
Aallakaatitassiami ”Skeletter i skabet” DR oqaluttuarpoq taamanikkut nunasiaateqarnerup nalaani inunnik isiginneriaaseq, ilaatigut ilisimatuussutsikkut sulinermi saqqummersartoq atuarfinnut ingerlateqqinneqartartoq kiisalu Københavnimi Tivolimi uumasuusivissuarmilu inunnik saqqummersitsinerni atorneqartarlutik.
- ”Skeletter i skabet” aamma oqaluttuaapput inuit maannakkut inuusut toqusimasullu pisinnaatitaaffiinik, ataqqinassusaannik, kulturikkut paasinninnermik imminullu paasinermik, saammaateqatigiinnermik, sapiitsuliortunik oqaluttuanik iliuuserisallu kingunerinik, kiisalu qanga pisimasunik inissiiniarnermi, DR-imi kultoori paasisallu pillugit pisortaq Lisbeth Langwadt dr.dk-mut oqaluttuarpoq.
Maannakkut arlallit nangeqattaartumut linki Facebookimut ikkussimavaat, ilaatigut oqaaseqaatit ”ilisimasat pingaartut” atorneqartarlutik, kiisalu ”inunnik isiginneriaaseq annilaarnartoq”.
Ministerimut apeqqut
Apeqqutaalerpoq maannakkut isumaqatigiissuteqartoqarnersoq, qanoq qaqugulu Kalaallit Nunaannit inuit amiakkuisa katersorneqartut utertinneqarsinnaanerat pillugu, kiisalu maannakkut naalakkersuisuusut suliassaqarfimmi qanoq politikkeqarnersut.
Folketingimut ilaasortap Aaja Chemnitzip (IA) tamanna paaserusuppaa. Taamaattumik DR-imi nangeqattaartuliap kingunerisaanik ilinniartitaanermut ilisimatusarnermullu ministeri Christina Egelund (M) qinnuigaa Danmarkimi naalakkersuisut Panumimi niaqqut saarngisa allallu Kalaallit Nunaannut immikkoortumiittut utertinnissaat pillugu qanoq politikkeqarnersut, kiisalu nassuiaqqullugu Danmarkimi naalakkersuisut kalaallinit pigisat angerlaannissaat pillugu Naalakkersuisunik oqaloqateqarnersut”.
Aaja Chemnitz nassuiaavoq, piviusulersaarut takoreerlugu apeqqutissarpassuaqarluni.
- Paaserusuppara suliassaqarfimmi isumaqatigiissuteqarnersoq. Immaqa toqqortarinissaannut apeqqutit, taamaalilluni naalakkersuinikkut nukissat apeqqutaalerlutik, tassalu toqqortarineqartut assartornissaannut paarinissaannillu atatillugu aningaasanik pisariaqartitsisoqarnersoq, Aaja Chemnitz AG-mut oqarpoq.
- Isumaqarpunga ersarittoq toqqortat angerlaakkusunneqartut, isumaqarpungalu tamanna iliuuserissallugu eqqortuusoq. Imaassinnaavorli qulaajagassaqartoq, kiisalu iliuusissat inissinnissaat pillugit isumaqatigiissuteqarluni.
Piviusulersaarut nangeqattaartoq ”Skeletter i skabet” tamaat immikkoortut pingasuusut dr.dk-mi takuneqarsinnaavoq imaluunniit marlunngornikkut DR2-mi. Siulleq sapaatit akunnerani qaangiuttumi takutinneqarpoq.
