- Immitsinnut
qaninneruniassagatta maangaamisinnaavisi?
Takkuttut
12-iniit 16-it missaanniittut politikeriniit saqqummiisussaniit saamasumik
qinnuigineqaramik kaffisorfitik, kaagisukkatik qaatiguutik oqalutsimillu
tusarnaarutitik tigullugit qanillipput, tassami pinerluttulerinermi inatsit
pillugu Nuup katersortarfiani sapaatip-akunnera kingulleq oqallitsitsisoqarpoq.
- Immitsinnut
qaninneruniassagatta maangaamisinnaavisi?
Takkuttut
12-iniit 16-it missaanniittut politikeriniit saqqummiisussaniit saamasumik
qinnuigineqaramik kaffisorfitik, kaagisukkatik qaatiguutik oqalutsimillu
tusarnaarutitik tigullugit qanillipput, tassami pinerluttulerinermi inatsit
pillugu Nuup katersortarfiani sapaatip-akunnera kingulleq oqallitsitsisoqarpoq.
Innuttaasunik
ataatsimiisitsineq Ilisimatusarfimmi Kalaallit Nunaanni pinerluttarneq aamma
pinerluttaalinermut politikki pillugit ilisimatusarfimmit
ammarneqaqqammersumiit sulilu ilisimaneqarpianngitsumiit isumassarsiarineqarpoq,
facebookikkullu aggeqqusissummi allassimasut naapertorlugit “ilumut
pinerluttulerinermik inatsisip pingaarutilimmik allanngortinnissaa
pisariaqarnersoq” pillugu oqallitsitsisoqassaaq.
Siunertami partiit peqataatitaqarnissaminnik
neqeroorfigineqarput, partiillu sisamat (Demokraatit napparsimasoqartut
minillugit) aaqqissuisut nuannaarutigisaannik peqataaniarlutik
aalajangersimapput.
- Qanoq isumaqarnerluta paasissagutsigu immitsinnut
tusarnaartariaqarpugut. Peqataanissassinnut piffissaqarfigigatsigut
nuannaarutigingaarparput, inatsisilerinemrut immikkoortortami
aqutsisuugallartoq Annette Storgaard oqaaseqartussaniki tikilluaqqusinermini
oqarpoq.
Partiinik tamaniit politikerit sisamaasut immikkut minutsini
qulini oqaaseqaqqaassallutillu minutsini pingasuni naggasiisinnaassapput, oqallitsitsinermi
aqutsisoq Mari Kleist, ulluinnarni Kulturimik, Oqaatsinik
Oqaluttuarisaanermillu Ilisimatusarfimmi pisortaasoq, naqissusiivoq.
Tamanna tamarmik atorluarpaat. Soorunami, oqqatigerusunnarpoq, Inatsisartunummi qinerseqqinnissamut
ukiup affaajunnaarpoq.
Qinersisartunik
ataatsimiisitsinerunngitsorlu politikerit oqallinnerup nalaani arlaleriarlutik
oqaatigigaluaraat oqaaseqartussat sisamaasut minnerpaamik minutsini 52-ini
oqaaseqartussaatillugit sukkasoorujussuarmik tamanna
oqaluuserineqaleratarsinnaavoq.
Naleqqamiit
peqataasup siulittaasullu Pele Brobergip takkutinngiinnangajassimanini
isertuutinngilaa.
- Peqataassanerluta
peqataassannginnerlutaluunniit eqqartorparput. Allatut eqqartueriaaseqarpugut. Qinersisartut
najukkami immikkoortortatsinni oqaloqatigisarpagut. Maani kina
oqaloqatigissagatsigu?, Broberg tusarnaarianut annermik danskisut
oqaaseqartuusunut oqarpoq, taakkunanilu amerlanerit suliffimminnut atatillugu
takkussimagunarput.
Pillaatissaatitaasut
killingi, Aqissiaq toqqissisimanerlu
Pinerluttunik
isumaginnittoqarfimmi aqutsisoq Christian Høygaard, Naalagaaffiup Sinniisaa
Julie Præst Wilche, inatsisilerituut arlallit kiisalu Ilisimatusarfimmi
ilinniartut nakorsanngornianik marlunnik ilallit oqallitsitsinermi peqataapput.
Politikerit
akornanni aamma inatsisilerituumik issiasoqarpoq; Kuno Fencker Siumumeersoq, pinerluttulerinermi
inatsimmi pillaatissaatitaasut killeqarnissaannik illersortaasoq.
Taanna
naapertorlugu tamanna siunissami pinerluuteqartunut anusinngorsaataassagami
inuiaqatigiinni toqqissisimanerunissamut iluaqutaassaaq. Danmarkimi
pillaasarnermut inatsimmi inummik toqutsineq ukiunit tallimaniit inuunerup
sinnerani parnaarussaassutaasinnaasoq nunatsinni taamaallaat
pineqaatissiissutaasinnaavoq.
Kuno Fenckerip
oqaaseqarsinnaatitaaffinittaaq atorlugu peqataasut Aqissiaq pillugu
oqaluttuamik, naatsumik oqaatigalugu ilaqutarisamut toqutsisimasumik akiniaaneq
tunngavigalugu naapertuilluarnermut tunngasumik eqqaasippai.
Matumani
apeqqutigineqarpoq toqutsinikoq illoqarfimminut nunaqarfimminulluunniit
uteqqissinnaanersoq. Matumani innuttaasunut ilaaleqqittoqarsinnaanersoq
apeqqutaalerpoq, Kuno Fencker isumaqarpoq.
- Pinerluttulerinermi
inatsit Kalaallit Nunaannut nalimmassarneqassappat, pinaveersaartitsinermik suliaqarnermut
tunngatillugu pillaatissaatitaasut killingi pineqaannaratik aammali
innuttaasunut ilannguteqqissinnaaneq pingaaruteqarpoq, oqarpoq.
Atassut
sinnerlugu peqataasup Bentiaraq Ottosenip, partii sinnerlugu Inatsisartuni
ilaasortat marluusut aappaata, pinerluttulerinermi inatsisip
sukateriffigineqarnissaa pisariaqartoq naqissuserpaa, minnerunngitsumik sakkortuunik
pinerluuteqarsimanerni, soorlu toqutsinerni, meeqqanut kanngutsaatsuliornermi
hashimillu eqqussinerni pineqaatissiissutinut tunngatillugu.
- Meeraq
illersorneqartussaavoq, taamaanngippat meeqqat siunissaat sequminneqassaaq. Atassummiit
una pingaarnerusutut naqissuserparput: Pineqaatissiissut
sakkortunerusariaqarpoq, Bentiaraq Ottosen oqarpoq.
Oqaaseq
toqqissisimaneq Inuit Ataqatigiit sinnerlugit oqaaseqartussamit Edvard Nielsen
Aronsenimit atoqqinneqarpoq, taassumalu killiligaanani oqaaseqarsinnaaneq
peqqinnanngitsumik atortaraat ilanngullugu naqissuserpaa:
- Toqqissisimaneq
ulluinnatsinni nukissamik tunisisarpoq. Inuilli nittartakkatigut naapittarfiini
killiligaanani oqaaseqarsinnaaneq tunngavigalugu immitsinnut
pimmatigillaqqittugut takuneqarsinnaavoq. Tamatta peqqinnanngitsumik ullumikkut
atorparput, meeqqat aamma, Edvard Nielsen Aronsen, IA sinnerlugu Inatsisartuni
suleqatigiissitani ilannguterlaajusoq, oqarpoq.
Meeqqat
katataasut
Tom Ostermann,
politiitut ukiorpassuarni sulisimasoq, ullumikkullu akuerisatut illersuisuusoq,
nunatsinni eqqartuussiveqarnermi katillugit ukiuni 37-ni misilittagaqartoq, soqutiginartumik
oqaaseqarpoq.
Oqalutsiusussatut
isumaqatigiissuteqarfigineqarsimasoq piffissaq kingulleq pisinnaajunnaarmat piareersimalluni
ikiuussimagami uali manna oqaluttaalluni aamma oqarsinnaanngorpoq. Eqqartuussivinnili
ineriartorneq ukiorpassuarni malinnaaviginikuuaa, ullumikkullu meeqqatsinnik
perorsaaneq pitsaanngitsoq takusinnaavaa.
- Pissutsit
assigiinngitsut arlallit atuupput. Inuiaqatigiit sukkaannaq ingerlarsorput,
meerarpassuillu katataasarput. Perorsaasunilli amigaateqartoqarpoq,
taamatuttaarlu taakkununnga isumaginninnermilu siunnersortinut
atugassarititaasut tullluusimaarutiginngilakka. Naqqaniit
aallartittariaqarpugut, tamannalu paasineqarsinnaassasoq neriuutigaara, Tom
Ostermann oqarpoq.
Innuttaasut
ataatsimiinnerat akunnernik marlunnik sivisussuseqartoq innuttaasut
politikerillu – amerlanngitsut – najuuttut timikkut attaveqatigiinnerup
saniatigut allatigut imminnut qaninnerulersissinnaassanersut apeqqutaalerpoq.
Kiisalu Ilisimatusarfimmi pinerluttulerinermik ilisimatusartut Kalaallit
Nunaanni pinerluttulerinermi inatsimmik allannguisoqarsinnaaneranut
tunngatillugu qanoq isumaqartoqarneranik paasisaqarnerulissutigissaneraat
apeqqutaavoq.
