Saqqumisumik oqqattut

Folketingip ataatsimiittarfiani qaqutigoortorujussuarmik pisoqariataarpoq. Unnulluarnerani – aatsaat taama sivisutigisumik naggataarutaasumik oqallinnerni – kikkut Danmarkimi qinikkani inissaqartussaanersut oqaluuserineqalerluni.

- Sooruna maaniittunga, Aki-Matilda Dam Høegh (S) aperaaq.

- Sooq Folketingimi kalaallinik ilaasortaqarpa? Taama imminut aperisarpunga, angerlarsimatillungalu aamma taama aperisarlunga, nangilluni oqarpoq.

Oqaaseqartartutut saqqummiinermini Aki-Matildap Harvardip ilisimatusarfiani misissuineq sammivaa, takutinneqarluni »naalakkersuinikkut ungasianiit aaqqiinerit pitsaasuunngitsut«, pissaanillit nalummassuk nunami ungasianiit aqutaminni susoqarnersoq. Aki-Matilda tigussaasumik assersuusiorpoq inatsisinik atuutsitsinerup iluani Danmarkip akisussaaffimminik sumiginnaasimanera pillugu.

- Eqqaasinnaavara angut kalaaleq inuusuttoq, ajoraluartumik pinerluuteqartoq maannalu qaammatini marlunni inissiisarfimmiinnissaminut utaqqisoq. Ukiut pingajussaani utaqqivoq, inuuneralu taamaalilluni unitsikkallarneqarsimalluni, Aki-Matilda oqarpoq.

SF-imiit Karsten Hønge oqaaseqarusuppoq; naalakkersuinermik suliaqartuuvoq kalaallit atugaannik annertuumik ilisimasalik, qaqutikkullu qajassuarluni oqaaseqartartoq.

- Nuummi inissiisarfiliornermut aningaasat millionit aappaata affaa Danmarkip atorpaa. Inatsisinilli atuutsitsinermut tunngasut qaqugu akisussaaffigineqalissanersut Siumut qanoq pilersaaruteqarpa? Taava piumasamik aaqqissuunneqarsinnaalissaaq, Hønge akivoq.

Aki akitinnani Hønge Kalaallit Nunaat pillugu ataatsimiititaliami suliaanut qutsavigaa, oqarnermisut »qanoq isumaqatigiinngittartiginerlutik«.

- Siumut IA-lu namminersorneq pillugu inatsimmi § 21-p aallartinnissaanik isumaqarput, taamaalillutalu suliassaqarfik akisussaaffigileriartorlutigu. Ippassaq Inatsisartut taama aalajangerput, Aki-Matilda akivoq – inatsimmi »Kalaallit Nunaat namminersuleriartortoq« pillugu paragraffimi eqqarsaatigalugu. 

Siumumi naalakkersuinermik sulialik oqaluttarfimmiit nuanniitsunik arlalinnik oqaaseqarpoq, aammali nuannersumik naliliilluni. 

- Mette Frederiksen ministeriunerusartunit eqqummaarinnerpaallunilu paasinninnerpaavoq, oqarpoq nangillunilu: - Neriuutigaara danskit paasissagaat Danmarkimut ajortumik siunertaqanngitsugut naalagaaffinngoriartornermi suliaqarnitsinni, pissutsinilli pisoqalisimasunit nunasiaateqarfiusimasunit qimagukkiartorluta.

Kajumissutsimik

Konservativiniit Rasmus Jarlov ilannguppoq Folketingimi kalaallit naalakkersuinermik suliaqartut pillugit. Ersarinnerusumik oqaatigalugu Aki-Matilda Høegh-Dam pinerullugu.

- 1380-ikkunniilli Kalaallit Nunaat danskinit pigineqarpoq, taamaattumik kalaallit Folketingimi issiatitaqarput. Taamaattumillu Kalaallit Nunaat nammineqqinnaaq kajumissutsiminik peqataavoq. Kajumissutsimik peqataajutigaluni saniatigut maalaartoqarsinnaanngilaq. Aperisoqarsinnaavorlu sooq Aki-Matilda Høegh-Dam inissat marluk aappaani inissisimanersoq Danmark pillugu ajortuinnangajannik oqalunnissamut atortillugu, Jarlov oqarpoq.

- Oqaatsikka tusaasimanngilatit. Ippassaq kalaallit inatsisartuisa akuersissutigaat Kalaallit Nunaat naalagaaffinngoriartussasoq, akivoq.

Oqqanneq

Aki-Matildap qaqutigoortumik IA-miit Aaja Chemnitz saassuppaa. Nalinginnaasumik marluullutik eqqissisimasumik pitsaasumillu suleqatigiittarput. Nipili allanngorpoq Aajap oqaluttarfimmiit Akip naalagaaffinngornissaq pillugu oqaasii naqqimmagit.

- Oqartoqarpoq § 21 atuutilersinneqartoq. Tamanna eqqunngilaq. Siumut namminermini Inatsisartuni allannguutissamik siunnersuuteqarpoq, isumalioqatigiissitanik pilersitsisoqassasoq ilaatigut innuttaasumik taasititsisoqarnissaanik misissuisussanik. Aamma nalunaarusiortoqarpoq. Ukiamullu isummerfigineqassaaq suliaq qanoq ingerlassanersoq. Aqagu innuttaasunik taasititsisoqalersaanngilaq imaluunniit § 21 atuutilersinniarneqarluni. Pingaartuuvoq tamanna erseqqissassallugu. Taakku marluk isumaqatigiinniutigilersinnagit assigiinngitsutigut alloriartoqartariaqarpoq, Aaja Chemnitz oqarpoq.

Tamatuma kingorna Folketingimi ilaasortat marluk sakkortuumik oqalupput.

- Ippassaq Inatsisartuni arlalerarluni oqaatigineqarpoq, nunatsinnilu tusagassiuutini saqqummiunneqarluni, maanna naalaagaaffinngornissamut suliaq aallartinneqartariaqartoq. Taamaattumik eqqumiippoq IA Kalaallit Nunaata inatsisartuinit allamik isumaqarmat, Aki-Matilda Høegh-Dam oqarpoq, Aajallu saqqummiinera kukkusumik paasissutissiinerarlugu.

- Suut oqaluuserineqarsimanersut pillugit asssortuuttariaqanngilagut. Kikkulli tamarmik Inatsisartuni sorpiaat aalajangerneqarsimanersut misissornissaanut periarfissaqarput. Uannut pingaartuuvoq sapinngisamik sukumiinerpaamik paasissutissiisarnissarput, Aaja akivoq.

- Erseqqissumik paaserusuinnarpara Foketingimi IA Naalakkersuisullu uani apeqqummi avissaartuutinngitsut, Aki-Matilda akivoq.

- Immikkoortoq taanna Inatsisartuni oqaluuserineqarsimanera taamaallaat isummerfigaara, taamaaliorpungalu pingaartuummat oqallinnerit eqqortumik tunngaveqarnissaat, Aaja Chemnitz naggasiivoq.

Akivaattaaq sooq kalaallit Folketingimi ilaasortaanersut.

- Maaniippugut Kalaallit Nunaat sinnerlugu suliassanik aaqqitassaqartillugu, ersarissumik akivoq.