Mette Frederiksenip naalagaaffeqatigiinnerup nutarternissaa eqqartoraangassuk, qallunaat kalaallillu kisimik tusarnaarneq ajorput.
Savalimmiormiut aamma tusarnaaqataasarput.
Mette Frederiksenip naalagaaffeqatigiinnerup nutarternissaa eqqartoraangassuk, qallunaat kalaallillu kisimik tusarnaarneq ajorput.
Savalimmiormiut aamma tusarnaaqataasarput.
Amerikamiut ukiup aallartinnerani sakkortuumik iliuuseqaqqaarmatali, Atlantikup avannaaniittuni qeqertani anorlerajoqisuni 17-ini, qaammatit sisamat sinneqalersuni alapernaasertuarsimapput.
Nunatta nunarsuaq tamakkerlugu tusagassiuutitigut sakkortuumik oqallisigineqaleruttornerani Savalimmiuni susoqanngingajassimavoq. Taakkunanngaanniit annerusumik tusagaqarneq ajorpugut. Savalimmiuniilli qinngutit Københavnimut Nuummullu sammitinneqarsimapput, pissutsillu malinnaavigeqqissaarneqarlutik.
Tórshavnimi naalagaaffiup sinniisuata folketingimut qanittukkut allakkatigut nalunaarusiaa atuarlugu tamanna ilaatigut uppernarsarneqarpoq, tassanilu erseqqissarneqarluni
naalagaaffeqatigiinneq pillugu oqallinneq aamma tassani politikikkut suliaqartut ilaannit sammineqarluartartoq.
Tamakkiisumik tapersersuineq
Savalimmiuni Nunarput assigalugu naalagaaffiup sinniisua, naalagaaffiup nunami sinniisuatut qullersaasoq, qeqertani avannaaniittuni pisut pillugit ministeriuneqarfimmut taamalu aamma Folketingimut nalunaarusiortarpoq.
Tórshavnimit nalunaarusiami kingullermi Savalimmiuni partiit siulittaasuisa ilaat arnaq Ruth Vang Fremsókn-imeersoq oqalugiaatimini angisuumi oqarsimasutut issuarneqarpoq, ”maanna Kalaallit Nunaanni pisut erseqqissisikkaat, naalagaaffeqatigiit nutaamik aaqqissuunneqartariaqarnerat”.
Nalunaarusiami partiip siulittaasua arnaq alla Tjóðveldi-p apriilimi ataatsimeersuarnerani Nunatsinnik sammisaqarsimasoq aamma issuarneqarpoq.
- Partiitut Kalaallit Nunaata ajornartorsiornerani tapersersorluinnaripput, aamma erseqqissarusuppara.
- Kalaallit siunissami inissisimaffissaminnik namminneerlutik kisimiillutik aalajangiisinnaatitaapput – soorluttaaq Savalimmiuni innuttaasut kisimik namminneerlutik aalajangiisinnaatitaasut, oqaluttarfimmit oqarpoq. Oqalugiaataani qallunaatuunngortinneqarsimasumi, Rigsombudsmandip folketingimut nassiussaani taama allaqqavoq.
Siunissamut ungasinnerusumut aaqqiissutissaq
Arnat taakku marluk partiinit namminiilivinnissamik anguniagaqartuneersuupput, Lagtingimilu ilaasortanit 33-usunit qulingiluaannarnik ilaasortaatitaqarlutik. Taama oqaaseqarnerat Savalimmiuni politikimut tunngatillugu amerlanerussuteqartut oqaaserinngikkaluarpaat. Taamaattorli partiit arlallit Danmarkimut attaveqarnerup arlaatigut allanngortinneqarnissaa kissaatigaat.
Framsóknip marsimi ukiumoortumik ataatsimeersuarnerani Ruth Vang oqalugiarnermini „Tunngaviusumik inatsisit tunngavigalugit pissutsit“ qulequtsiullugit Múte B. Egedep oqaasii issuarpai, oqarmat „pissutsit maanna atuuttut aaqqiissutissaanngitsut“.
- Isumaqataalluinnarpunga. Tamanna sivisuumik atuuppoq, maannali Kalaallit Nunaanni pisut pissutigalugit qallunaat naalagaaffiata aaqqissuuteqqinneqarnissaa pisariaqartinneqarnerulerpoq. Savalimmiuni ilisimavarput Savalimmiuni namminersulernermut aaqqiissuussineq Kalaallit Nunaanni aaqqiissutissaanngitsoq, tamannalu ullumikkut aatsaat taama ersaritsigivoq. Nunat naligiimmik inissisimasut aaqqiissutissaapput – aaqqiissutissaq siunissamut ungasinnerusumut atuuttussaq, Ruth Vang oqarpoq.
“Kalaallit Nunaannik suleqateqarneq”
Sirið Stenbergip qaammammi kingullermi Tjóðveldip ataatsimeersuarnerani oqalugiaataanik Naalagaaffiup sinniisuata qallunaatuumut nutsigaani, tassanilu tamakku aamma sammineqarput, taamaattorli pingaartorsiorpalunnerulaartumik. Taassuma ilaatigut taavaa nunanut allanut politikimut tunngasuni annerusumik oqartussaassuseqarnissaq.
- Qanoq kinguneqassanersoq oqaatigissallugu siusippallaarpoq, uagutsinnulli pingaaruteqarnerpaalluini nammineersinnaanerup qulakkeerneqarnissaa. Inuiaqatigiinngornissarput namminilivissimasoq, Kalaallit Nunaat Danmarkilu assigiinngitsutigut suleqatigisinnaallugit, nunat taamaalillutik naligiilersinnaallutik assigiinngitsunillu suleqatigiinnissamut isumaqatigiissuteqarsinnaallutik, Sirið Stenberg oqarpoq.
Nunat tamalaat siunnersuisoqatigiivi, Savalimmiunit tamakkiisumik naligiissitaanissamik piumasaqarfigineqareersut, tassaapput Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiivi (soorlumi aamma kalaallit politikeriisa nuimasut arlallit tamanna kissaatigisimagaat).
Lagtingimi nunanut allanut ataatsimiititaliaq suliaq pillugu isumaliutissiissummik suliaqarsimavoq, tassani ilaatigut ima allassimasoqarpoq: - Savalimmiut Danmarkilu Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiivini 2026-mi siulittaasuutitaqassapput. Tamanna atorluarlugu Savalimmiut tamakkiisumik ilaasortanngornissaat qulakkeerneqartariaqarpoq.
Kamippaat angissusaat
Savalimmiuni politikerit naalagaaffeqatigiinneq pillugu oqallinneranni ilaatigut Folketingimi ilaasortat amerlassusaat oqallisigineqarpoq (AG-mi allaaserisami allaaserineqarpoq). Folketingimi ilaasortap Sjúrður Skaalep Javnaðarflokkurinimeersup Savalimmiut Folketingimi ilaasortaatitaqarunnaarsikkusuppai, oqaatigisamisut Naalagaaffeqatigiit nutaat pilersinneqassappata. Weekendavisenimi atuartartutut allappoq, isumanilu pillugu apersorneqarnermini siunissami naalagaaffeqatigiinnermut isummani itisilerlugit.
- Ukiut 600-t sinnerlugit ataatsimoorfeqareerpugut, ataqatigiinnerpullu attatiinnarusupparput. Attaveqaatit kipiumanngilavut, oqartarnikuuvungali tunngaviusumik inatsit kamippannut 44-nut naleqquppat Naalagaaffeqatigiinneq kamippannut 48-mut naleqqussagassaasoq. Savalimmiut atugassarititaasunit ineriartupallassimaqaat isumaqarpungalu Christiansborgimi pissaaneq (Folketingimi ilaasortaatitat marluk, aaqq.) tunniuttariaqaripput Savalimmiuni pissaaneqarnerulerniassagatta. Naalagaaffeqatigiinneq nutaaq nunanut allanut tunngasutigut oqartussaassuseqarnerulersitsissaaq, Skaale Weekendavisenimut oqarpoq.
Savalimmiut ukiumut naalagaaffimmit 650 millionit koruunit missaannik tapiiffigineqartarput, taakkulu Kalaallit Nunaata 4 milliardit koruunit missaannik tapiiffigineqartarneranit ikinnerujussuupput. Savalimmiut namminersornerullutik oqartussaanerat 1948-mi pilersinneqarpoq, 2005-imilu Savalimmiut suliassaqarfinnik allanik tigusinissaminut periarfissai annertusineqarlutik. Nunatsinni ilisimaneqartutut namminersornerulerneq 1979-imi atuutilersinneqarpoq 2009-milu namminersorluni oqartussaaneq eqqunneqarluni.
