Savalimmiuni killilersugaanngitsumik niuersinnaanermik takorluugaq piviusunngungajalersinnaasoq

Danskit naalakkersuisui saqitsaannermi aaqqiissutissaannik aalajangiisartut, eqqartuussisoqatigiinni qullersani ilaasortat pingasut, akunnermiliullugit akuersisinnaappata, Savalimmiut Nunarsuaq tamakkerlugu Niuernermik Suliniaqatigiiffimmut (WTO) ilaasortanngorsinnaavoq.

Savalimmiut sukkanerpaamik ilaasortanngorniassammat Danmarkip tamanna isumalluarfigigaa ministeriuneq Mette Frederiksen (S) tusagassiuutinut nalunaarummi oqarpoq.

- Savalimmiormiut namminneq nunartik sinnerlugu WTO-mut ilaasortanngorusunnerisa piviusunngortinnissaanut aqqutissaqarmat nuannaarutigeqaara, oqarpoq.

- Savalimmiut WTO-mut sukkanerpaamik ilaasortanngornissaanut periarfissat tamaasa atorlugit naalakkersuisunit tapersersussavagut. Naalagaaffeqatigiinni suleqatigiinnermi nutaaliornermik manna takussutissaalluarpoq.

Savalimmiut aningaasaqarnerata annersaa nunanut allanut avammut niuernermeerpoq, aalisakkallu pingaarnertut aningaasarsiutigineqarlutik.

Namminnerlu niuernikkut isumaqatigiissuteqarsinnaanissaq ukiorpassuarni kissaataavoq.

Taamaattumik Savalimmiut Nunarsuaq Tamakkerlugu Niuernerup Suliniaqatigiiffianut WTO-mut ilaasortanngorusuppoq.

Danmarkili naalagaaffeqatigiinnermut ilaasortaammat tamanna inatsit tunngaviusoq naapertorlugu periarfissaanngilaq.

Danmarkimit Savalimmiuniillu qeqertat nunanut allanut politikkimut sunniuteqarnerulernissaat piffissallu ingerlanerani EU-mut ilanngunneqarnissaat isumaqatigiissutigineqarpoq. Naalagaaffeqatigiit Aalborgimi 2024-mi aggustimi ataatsimiinnerani tamanna saqqummiunneqarpoq.

Naalagaaffeqatigiinnermi apeqqutit pingaarutillit pillugit Danmarkimiit Savalimmiut Kalaallillu Nunaallu isumaqatigineqarneq ajornera pisarnikuuvoq.

Savalimmiormiut pisoq siunissami periarfissaqarnerulersinnaanertut isigaat. Lagmandip Aksel Johannesenip naalagaaffeqatigiit ataatsimiinneranni "tunngaviusumik aalajangiinertut" Ritzauimut taavaa.

- Tapersersorneqassagutta nunat tamalaat kattuffiinut, naalagaaffiunissamik piumasaqaateqanngitsunut, siunissami ilaasortanngornissamik kissaateqarutta periarfissaqalersinnaanissatsinnik kinguneqarsinnaavoq.

Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiivinut ilaasortanngornissaminut periarfissaq assersuutigaa. Tapersiinissamik aalajangertoqassappat Kalaallit Nunaannit periarfissaqalersinnaaneq aamma eqqumaffigineqarpoq.

Namminersornermut inatsimmi kapitali 6-imi Saqitsaannermi aaqqiineq ilaavoq.

Isumaqatiginninniartut tassaapput aalajangiisartut Danmarkimit sinniisut marluk Savalimmiunillu sinniisut marluk - Højesteretimi eqqartuussisunik pingasut. Isumaqatigiinngittoqarsimanersoq eqqaaneqanngilaq.

Nunanut allanut politikkimut tunngatillugu Kalaallit Nunaata Savalimmiullu nammineernerunissaq ukiorpassuarni kissaatigaat, tamannalu qangarsuaaniilli kissaataalluni.

Assersuutigalugu Mette Frederiksen 2019-imi illuatungiliuttut siulittaasuattut Kalaallit Nunaata Savalimmiullu nunanut allanut politikkiannik Danmarkimit pisortatigoortumik aqunneqarnera ullutsinnut naleqqukkunnaarsimasoq oqarpoq.

/ritzau/