Seqininnguaq Poulsen 22-nik
ukioqarpoq eqqumiitsuliortutut ilinniarsimalluni nunallu inoqqaavisa
pisinnaatitaaffii pillugit sulilluni.
BIPOLAR AAMMA ADHD
Bipolar:
Bipolarimik ajuuteqaraanni misigisimanerit sammisallu
nikerartupilussuupput. Ilaanni inuk ingasattajaarsinnaavoq ilaannilu
nikallungarujussuarluni. Ingasattajaarnerup nalaani inuk peqqutissaqarani
qiimasupilussuusinnaavoq. Nikerarsinnaavoq eqqasuuteqannginnermit
ingasattajaartumik anersaanissimaarnermut. Qiimanerullu nalaani
aallaamasoqalersinnaalluni. Nikallorujussuarnerup nalaani inuk
nikallungallunilu nanertisimasarpoq. Nukissat sammisaqarnerilllu
annikillisarput. Aamma taamatut nuannaarsinnaaneq soqutiginninnerlu.
ADHD:
Inuit
ADHD-eertut qaratsamik ilaani malussarsinnaanermik, aalasinnaanermik
periataarsinnaanermillu aqutsisumik sananeqaatimikkut akornuteqartarput.
Taamaalillutik aallussiniarneq ajornakusoortittarpaat, suliassallu
kinguartikulasarlugit. Ilarpassui aamma aallaamasuusinnaapput
isumaliutigeqqaarnagulu iluuseqartarlutik.
Najoqqutaq:
Psykiatrifonden.dk
Seqininnguaq
Poulsen malussarissuujuarsimavoq. Meeraallunili.
- Sorpassuit
malinnaavigiuminaatsippakka. Ingammik meeqqat atuarfiani. Paasinerlunneqartutut
misigiuartarpunga, tamatigullu allanut naleqqussartuartariaqarlunga,
oqaluttuarpoq.
Seqininnguaq
Poulsenip bipolareqarneranut takussutissat inuusuttuaranngormat malunniupput,
meeqqat atuarfiani ukiuni kingullerni.
- Ilaannikkut
qiimasupilussuusarpunga, ernummateqarnanga, nuannaarlunga
anersaanissimaarlungalu. Sorpassuarnik isumassarsisarpunga eqqumiitsumillu
eqqarsartarlunga. Tassanngaannaq nikallorujussuartarpunga, susoqarnersorlu
nalullugu, oqarpoq.
Seqininnguaq
Poulsen nakorsiarpoq paasitinneqarluni nikallorujussuarsimasoq. Isumaqarput.
- Nappaat
kukkusumik sunaassuserneqarpoq. Nikallornaveersaatinik iisartagartulerpunga
ajorseriarujussuarlungalu. Iisartakkat bipolareqartunut tulluanngillat,
iisartakkallu ingasattajaarnernik pilersitsipput, oqarpoq.
Allaat uunga
killissimavoq imminorniaraluarluni. 2020-mi tamanna
ilinniarnertuunngorniarnerani pivoq.
- Tamanna
sakkortoqaaq anigorparali. Tamanna ukiorpassuarni suliarisimavara.
Angajoqqaakka annertuumik tapersersuipput, tamannalu qujamasuutigiuassavara.
Eqqumiitsuliorneq
aamma nukissamik annertuumik aallerfigisarpara, Seqininnguaq Poulsen oqarpoq.
Imminut
toqoriareernermi kingorna ukiup affaa qaangiummat paasitinneqarpoq kukkusumik
ajuuteqarnerarneqarsimasoq. Tassaajuarsimavoq bipolarimik ajuuteqarneq.
- Bipolar
uannut ajornakusoornerpaavoq. Inuppassuarnit annertunerujussuarmik
aqqusaagaqarsimavunga, aqqusaarneqartussanillu annertunerujussuarmik, sulili
maaniippunga, iluamillu oqassaguma taama angusaqartiginavianngikkaluarpunga
tapersersuisoqarsimanngitsuuguma, oqaluttuarpoq.
Seqininnguaq
Poulsenip suut tamaasa anigorpai 2021-milu nammineq ilinniarluni
ilinniarnertuunngorluni. Klasseqatiminit angusarissaarnerpaalluni.
2022-mi
aasakkut suli allamik ajuuteqartoq paasineqarpoq: ADHD. Tassa 2022-mi
aasaanerani.
-
Innarluutiga paasineqarmat oqiliallaqaanga. Ilisimasimanngilarami sooq
taamaannersunga soorlu taama eqqarsartarnersunga, Seqininnguaq Poulsen oqarpoq.
”Angajoqqaaqarpunga?”
Seqininnguaq
Poulsen arlaleriarluni tarnimikkut nappaateqartut immikkoortortaanut
unitsinneqartarsimavoq. Kingullermik qaammatit sisamat matuma siornatigut
unitsinneqarpoq. Nikallorujussuartarnini tarnimigullu ajuuteqartutut
takussutissaqarnermigut.
- Eqqarsaatikka
paatsiveqanngitsupilussuupput. Assersuutigalugu isumaqarpunga
angajoqqaaqarnanga. Imaluunniit aqqusinermi uneqqusissut isigalugu
upperilerlugu taamaattoqanngitsoq, ingerlaqqiinnartoqarsinnaanersoq.
Annikitsumik takorluuisarpunga, assersuutigalugu suna arlaat ammalortoq
isigigaangakku allaaneq ajorluni anersaartortoq, nassuiaavoq.
Seqininnguaq
Poulsen katsorsarneqarpoq maannakkut iluaqutigilikkaminik.
Seqininnguaq
Poulsen allamik aamma ajuuteqartoq siorna paasineqarpoq. PTSD, tarnikkut
ajuutaasoq pilersinneqarsinnaasartoq arlaatigut pinartumik
nalaataqarsimagaanni.
TUSAANNGA
Artornartunik
eqqarsaateqaruit oqaloqatigineqarnissallu pisariaqartillugu taama atimik
taasinani oqarasuaatikkut siunnersuisarfik attavigisinnaavat, Tusaannga,
oqarasuaat 801180, sms 1899, sapaat- sisamanngorneq nal. 09.00 – 00.00,
tallimanngorneq – arfininngorneq nal. 09.00-04.00 (unnuami).
Najoqqutaq:
www.tusaannga.gl
-
Sakkortuumik takusaqartuusisarpunga tipi aalajangersimagaangat qarasaralu tipi
atorlugu attaviliigaangat inuunerlulertarlunga, oqaluttuarpoq.
Seqininnguaq
Poulsen inuuvoq uteqqiasunik takussutissaqarluni tarnimigut ajuutini
peqqutigalugit. Pissiarisaa aamma ADHD-eertoq paasineqarpoq.
- Naak
sakkortusinnaagaluaqisoq aamma nuannersinnaavoq marluulluta ingerlarsortarluta
aallaamaqalutalu nuannisaqatigivissortarluta. Kusassarlugu
saqqummiunniarsarinngilara akerlianilli ersersikkusuinnarpara tamatigut
ajortuinnaaneq ajortoq, Seqininnguaq Poulsen nassuiaavoq.
Bipolarimik
ersiutaasa ilaat aamma ingasattajaarniarfiusarput Seqininnguaq Poulsenip
nammineq oqarneratut ‘isumassarsiaalluarnerpaanngitsunik isumassarsisarluni.
- Ungasinngitsukkut
inuussutissarsiutigalugu skaterbordertartunngorniarusulerpunga, OL-imilu
peqataarusullunga. Aamma ilaanni upperiivippara quiasaarisartunngorusullunga
quiasaarisartullu ilinniarfianiinniarlunga, Seqininnguaq Poulsen oqaluttuarpoq.
Eqqumiitsunik
soqutigisaqalerneq imaluunniit pissutsinut piviusunut ungasiginarsinnaasunik
ersarissunik isumaqarluni tassaasinnaapput ingasattajaarluni aallussiniarnernut
takussutissat ilaat.
- Ilaanni
taamatut ingasattajaarnerup nalaaniinnermi aningaasaatit tamarmik
atorniarneqalersarput, killeerulluni. Tamakku saniatigut aamma ilaanni
Sydafrikami eqalussuaq meeravissiartaaraara. Finimik atserpara ullullu tamaasa
malinnaavigalugu, Seqininnguaq Poulsen oqaluttuarpoq.
Aaqqissuussaaneq
Seqininnguaq
Poulsen ukiorpassuarni ajuutini pillugit pisortanut ilungersorsimavoq.
- Assersuutigalugu
peqqinnissaqarfimmi attaveqarniarneq ilungersunartupilussuuvoq. Tarnip
nakorsarpassuupput allaannginnami tamatigut tarnip nakorsaa nutaaq tikikkaangat
oqaluttuartuartariaqarluni qanoq innerluni. Nukillalaarnaqaaq, Seqininnguaq
Poulsen oqaluttuarpoq.
Aamma
atuarfiit suliffeqarfiillu Seqininnguaq Poulsenip ilungersorfigisarsimavai.
- Allaannginnami
qanoq innersunga paaserpiarsinnaanngikkaat. Ajuutikka qanoq uannut
sunniuteqarnersut. Tamanna inuiaqatigiinni immikkoortitaasutut misinnartaqaaq,
nassuiaavoq.
Tamannalu
siunissami allanngortikkusuppaa.
- Misigisimagaanni
pisortat qanoq issinnaanersut aamma qanoq ittariaqarnerat
ilungersuutigerusunnarpoq. Siunissami aamma angorusuppara inuit
qaammaassaqarnerussasut tarnikkut ajuuteqarnermut atatillugu qanoq
iliorsinnaanerlutik, oqarpoq.
Seqininnguaq
Poulsen iluatsinngitsumik peqqinnissaqarfimmik attaveqarniarsimasunut
siunnersuutissaqarpoq.
- Uteriitsuusariaqarpoq.
TAMATIGUT. Internetimi nammineq paasiniaagit onlinemi misilitsissuteqarnersoq.
Imminut tusaaniarit sapinngisannillu paasissutissanik katersigit,
peqqinnissaqarfimmullu sianeqqillutit, oqarlutit ima ajuuteqarsinnaanerit
pasillugu.
- Uteriisertuarit,
iluatsinngippallu ajoqusersimasunut nakorsiarfik misilillugu, nakorsamut
oqarasuaat imaluunniit Ikaarsaarfik. Sapinngisannik amerlanernut
attaveqarniarit. Misigissutsitimmi nalitupput pingaarlutillu.
Ikiorneqarnissamummi pisinnaatitaavutit. Pingaartuuvutimmi, oqaluttuarpoq.
