Seqininnguaq ersinngitsumik innarluuteqarpoq: Eqqumiitsuliorneq nukittorsaatigisarpara

- Ukiorpassuarni sooq uattut ittuunerlunga ilisimasimanngilara, sooq taama eqqarsartarnersunga. Taama Seqininngiaq Poulsen, bipolarimik, ADHD-mik sakkortuumillu PSTD-mik nappaateqartutut paasineqarsimasoq oqarpoq.

Seqininnguaq Poulsen, bipolarimik, ADHD-mik PTSD-millu sakkortuumik ajuuteqartoq 22-nik ukioqarpoq, eqqumiitsuliortutut ilinniarsimalluni nunallu inoqqaavisa pisinnaatitaaffii pillugit sulilluni.
Published

Seqininnguaq Poulsen 22-nik ukioqarpoq eqqumiitsuliortutut ilinniarsimalluni nunallu inoqqaavisa pisinnaatitaaffii pillugit sulilluni.

Seqininnguaq Poulsen 22-nik ukioqarpoq eqqumiitsuliortutut ilinniarsimalluni nunallu inoqqaavisa pisinnaatitaaffii pillugit sulilluni.

BIPOLAR AAMMA ADHD

Bipolar:

Bipolarimik ajuuteqaraanni misigisimanerit sammisallu nikerartupilussuupput. Ilaanni inuk ingasattajaarsinnaavoq ilaannilu nikallungarujussuarluni. Ingasattajaarnerup nalaani inuk peqqutissaqarani qiimasupilussuusinnaavoq. Nikerarsinnaavoq eqqasuuteqannginnermit ingasattajaartumik anersaanissimaarnermut. Qiimanerullu nalaani aallaamasoqalersinnaalluni. Nikallorujussuarnerup nalaani inuk nikallungallunilu nanertisimasarpoq. Nukissat sammisaqarnerilllu annikillisarput. Aamma taamatut nuannaarsinnaaneq soqutiginninnerlu. 

ADHD:

Inuit ADHD-eertut qaratsamik ilaani malussarsinnaanermik, aalasinnaanermik periataarsinnaanermillu aqutsisumik sananeqaatimikkut akornuteqartarput. Taamaalillutik aallussiniarneq ajornakusoortittarpaat, suliassallu kinguartikulasarlugit. Ilarpassui aamma aallaamasuusinnaapput isumaliutigeqqaarnagulu iluuseqartarlutik.

Najoqqutaq: Psykiatrifonden.dk

Seqininnguaq Poulsen malussarissuujuarsimavoq. Meeraallunili.

- Sorpassuit malinnaavigiuminaatsippakka. Ingammik meeqqat atuarfiani. Paasinerlunneqartutut misigiuartarpunga, tamatigullu allanut naleqqussartuartariaqarlunga, oqaluttuarpoq.

Seqininnguaq Poulsenip bipolareqarneranut takussutissat inuusuttuaranngormat malunniupput, meeqqat atuarfiani ukiuni kingullerni.

- Ilaannikkut qiimasupilussuusarpunga, ernummateqarnanga, nuannaarlunga anersaanissimaarlungalu. Sorpassuarnik isumassarsisarpunga eqqumiitsumillu eqqarsartarlunga. Tassanngaannaq nikallorujussuartarpunga, susoqarnersorlu nalullugu, oqarpoq.

Seqininnguaq Poulsen nakorsiarpoq paasitinneqarluni nikallorujussuarsimasoq. Isumaqarput.

- Nappaat kukkusumik sunaassuserneqarpoq. Nikallornaveersaatinik iisartagartulerpunga ajorseriarujussuarlungalu. Iisartakkat bipolareqartunut tulluanngillat, iisartakkallu ingasattajaarnernik pilersitsipput, oqarpoq.

Allaat uunga killissimavoq imminorniaraluarluni. 2020-mi tamanna ilinniarnertuunngorniarnerani pivoq.

- Tamanna sakkortoqaaq anigorparali. Tamanna ukiorpassuarni suliarisimavara. Angajoqqaakka annertuumik tapersersuipput, tamannalu qujamasuutigiuassavara.

Eqqumiitsuliorneq aamma nukissamik annertuumik aallerfigisarpara, Seqininnguaq Poulsen oqarpoq.

Imminut toqoriareernermi kingorna ukiup affaa qaangiummat paasitinneqarpoq kukkusumik ajuuteqarnerarneqarsimasoq. Tassaajuarsimavoq bipolarimik ajuuteqarneq.

- Bipolar uannut ajornakusoornerpaavoq. Inuppassuarnit annertunerujussuarmik aqqusaagaqarsimavunga, aqqusaarneqartussanillu annertunerujussuarmik, sulili maaniippunga, iluamillu oqassaguma taama angusaqartiginavianngikkaluarpunga tapersersuisoqarsimanngitsuuguma, oqaluttuarpoq.

Seqininnguaq Poulsenip suut tamaasa anigorpai 2021-milu nammineq ilinniarluni ilinniarnertuunngorluni. Klasseqatiminit angusarissaarnerpaalluni.

2022-mi aasakkut suli allamik ajuuteqartoq paasineqarpoq: ADHD. Tassa 2022-mi aasaanerani.

- Innarluutiga paasineqarmat oqiliallaqaanga. Ilisimasimanngilarami sooq taamaannersunga soorlu taama eqqarsartarnersunga, Seqininnguaq Poulsen oqarpoq.

”Angajoqqaaqarpunga?”

Seqininnguaq Poulsen arlaleriarluni tarnimikkut nappaateqartut immikkoortortaanut unitsinneqartarsimavoq. Kingullermik qaammatit sisamat matuma siornatigut unitsinneqarpoq. Nikallorujussuartarnini tarnimigullu ajuuteqartutut takussutissaqarnermigut.

- Eqqarsaatikka paatsiveqanngitsupilussuupput. Assersuutigalugu isumaqarpunga angajoqqaaqarnanga. Imaluunniit aqqusinermi uneqqusissut isigalugu upperilerlugu taamaattoqanngitsoq, ingerlaqqiinnartoqarsinnaanersoq. Annikitsumik takorluuisarpunga, assersuutigalugu suna arlaat ammalortoq isigigaangakku allaaneq ajorluni anersaartortoq, nassuiaavoq.

Seqininnguaq Poulsen katsorsarneqarpoq maannakkut iluaqutigilikkaminik.

Seqininnguaq Poulsen allamik aamma ajuuteqartoq siorna paasineqarpoq. PTSD, tarnikkut ajuutaasoq pilersinneqarsinnaasartoq arlaatigut pinartumik nalaataqarsimagaanni.

TUSAANNGA

Artornartunik eqqarsaateqaruit oqaloqatigineqarnissallu pisariaqartillugu taama atimik taasinani oqarasuaatikkut siunnersuisarfik attavigisinnaavat, Tusaannga, oqarasuaat 801180, sms 1899, sapaat- sisamanngorneq nal. 09.00 – 00.00, tallimanngorneq – arfininngorneq nal. 09.00-04.00 (unnuami).

Najoqqutaq: www.tusaannga.gl

- Sakkortuumik takusaqartuusisarpunga tipi aalajangersimagaangat qarasaralu tipi atorlugu attaviliigaangat inuunerlulertarlunga, oqaluttuarpoq.

Seqininnguaq Poulsen inuuvoq uteqqiasunik takussutissaqarluni tarnimigut ajuutini peqqutigalugit. Pissiarisaa aamma ADHD-eertoq paasineqarpoq.

- Naak sakkortusinnaagaluaqisoq aamma nuannersinnaavoq marluulluta ingerlarsortarluta aallaamaqalutalu nuannisaqatigivissortarluta. Kusassarlugu saqqummiunniarsarinngilara akerlianilli ersersikkusuinnarpara tamatigut ajortuinnaaneq ajortoq, Seqininnguaq Poulsen nassuiaavoq.

Bipolarimik ersiutaasa ilaat aamma ingasattajaarniarfiusarput Seqininnguaq Poulsenip nammineq oqarneratut ‘isumassarsiaalluarnerpaanngitsunik isumassarsisarluni.

- Ungasinngitsukkut inuussutissarsiutigalugu skaterbordertartunngorniarusulerpunga, OL-imilu peqataarusullunga. Aamma ilaanni upperiivippara quiasaarisartunngorusullunga quiasaarisartullu ilinniarfianiinniarlunga, Seqininnguaq Poulsen oqaluttuarpoq.

Eqqumiitsunik soqutigisaqalerneq imaluunniit pissutsinut piviusunut ungasiginarsinnaasunik ersarissunik isumaqarluni tassaasinnaapput ingasattajaarluni aallussiniarnernut takussutissat ilaat.

- Ilaanni taamatut ingasattajaarnerup nalaaniinnermi aningaasaatit tamarmik atorniarneqalersarput, killeerulluni. Tamakku saniatigut aamma ilaanni Sydafrikami eqalussuaq meeravissiartaaraara. Finimik atserpara ullullu tamaasa malinnaavigalugu, Seqininnguaq Poulsen oqaluttuarpoq.

Aaqqissuussaaneq

Seqininnguaq Poulsen ukiorpassuarni ajuutini pillugit pisortanut ilungersorsimavoq.

- Assersuutigalugu peqqinnissaqarfimmi attaveqarniarneq ilungersunartupilussuuvoq. Tarnip nakorsarpassuupput allaannginnami tamatigut tarnip nakorsaa nutaaq tikikkaangat oqaluttuartuartariaqarluni qanoq innerluni. Nukillalaarnaqaaq, Seqininnguaq Poulsen oqaluttuarpoq.

Aamma atuarfiit suliffeqarfiillu Seqininnguaq Poulsenip ilungersorfigisarsimavai.

- Allaannginnami qanoq innersunga paaserpiarsinnaanngikkaat. Ajuutikka qanoq uannut sunniuteqarnersut. Tamanna inuiaqatigiinni immikkoortitaasutut misinnartaqaaq, nassuiaavoq.

Tamannalu siunissami allanngortikkusuppaa.

- Misigisimagaanni pisortat qanoq issinnaanersut aamma qanoq ittariaqarnerat ilungersuutigerusunnarpoq. Siunissami aamma angorusuppara inuit qaammaassaqarnerussasut tarnikkut ajuuteqarnermut atatillugu qanoq iliorsinnaanerlutik, oqarpoq.

Seqininnguaq Poulsen iluatsinngitsumik peqqinnissaqarfimmik attaveqarniarsimasunut siunnersuutissaqarpoq.

- Uteriitsuusariaqarpoq. TAMATIGUT. Internetimi nammineq paasiniaagit onlinemi misilitsissuteqarnersoq. Imminut tusaaniarit sapinngisannillu paasissutissanik katersigit, peqqinnissaqarfimmullu sianeqqillutit, oqarlutit ima ajuuteqarsinnaanerit pasillugu.

- Uteriisertuarit, iluatsinngippallu ajoqusersimasunut nakorsiarfik misilillugu, nakorsamut oqarasuaat imaluunniit Ikaarsaarfik. Sapinngisannik amerlanernut attaveqarniarit. Misigissutsitimmi nalitupput pingaarlutillu. Ikiorneqarnissamummi pisinnaatitaavutit. Pingaartuuvutimmi, oqaluttuarpoq.

Pisartagaqarneq

Allaaserisaq tamaat atuarniarukku atuisunngortariaqarputit! Iserit!

Sermitsiaq.gl – Nittartagaq

  • Sermitsiaq.gl-imi allaaserisat tamakkiisumik atuarsinnaalissavatit
  • Qaammammut kr. 59.00
  • Ukiumut kr. 650.00
Pisigit

Sermitsiaq - E-aviisi

  • Sermitsiaq e-aviisitut tallimanngornerit tamaasa saqqummersartoq atuarsinnaalissavat
  • Sermitsiaq.gl-imi allaaserisat tamakkiisumik atuarsinnaanngussavatit
  • Qaammammut kr. 191
  • Ukiumut kr. 1.677
Toqqaagit

AG - Atuagagdliutit E-aviisi

  • Aviisi AG - Atuagagdliutit e-aviisitut pingasunngornerit tamaasa saqqummersartoq atuarsinnaalissavat
  • Sermitsiaq.gl-mi allaaserisat tamakkiisumik atuarsinnaanngussavatit
  • Qaammammut kr. 191
  • Ukiumut kr. 1.677
Toqqaagit

Sermitsiaq.AG+

  • Aviisi AG - Atuagagdliutit e-aviisitut pingasunngornerit tamaasa saqqummersartoq atuarsinnaalissavat
  • Sermitsiaq e-aviisitut tallimanngornerit tamaasa saqqummersartoq atuarsinnaalissavat
  • Sermitsiaq.gl-imi allaaserisat tamakkiisumik iserfigisinnaalissavatit
  • Arnanut e-magasinatut atuarsinnaalissavat
  • Nutserisoq.gl atorsinnaanngussavat
  • Soqutiginnikkuit abonnement@sermitsiaq.gl-imut allagaqarsinnaavutit
Toqqaagit

Asasarput atuartartoq, Sermitsiaq.gl-imut – Kalaallit Nunaanni nutaarsiassanik isornartorsiuisumillu tusagassiornermik saqqummiussiffimmut – tikilluarit. Kiffaanngissuseqarluni tusagassiornerup siuarsarneqarneranik suliniuteqartuarsinnaajumalluta, itisiliillutalu isornartorsiuilluta tusagassiortuarsinnaajumalluta, allaaserisat aalajangersimasut akeqalersippavut. Tamanna iluaqutigalugu allaaserisat pitsaassusaat qulakkeersinnaavarput, tusagassiortuttalu pikkorissut oqaluttuanik pingaarnerpaanik saqqummiussinissaannut tapersersorsinnaavavut. Allaaserisat akillit qaammammut taamaallaat 59 koruuninit akeqarput. Pisineq ajornanngitsuararsuuvoq – ataaniittoq toorlugu saqqummiussavut tamakkiisumik iserfigisalersinnaavatit. Paasinninnerit tapersersuinerillu qujamasuutigaavut. Pituttorsimanngitsumik isornartorsiuisumillu Kalaallit Nunaannut tusagassiortarnissamik suliniuteqartuarnissamut akiliutivit ikiorpaatigut.

Powered by Labrador CMS