Sermitsiap paasigaa: Immap naqqatigut kabeli milliardilikkaalik isumaqatigiissummi ilaasoq
Immap naqqatigut kabelinut marlunnut pioreersunut tapertaasussamik kabelimik nutaamik peqalissasoq Danskit Issittumi Atlantikullu Avannaani illersornissaq pillugu isumaqatigiissutaannut piffissaq kingulleq ilanngunneqartoq Sermitsiap paasivaa. Isumaqatigiissut ullumi saqqummiunneqassaaq.
Danskit naalakkersuisui Issittumi Atlantikullu avannaani illersornissamut isumaqatigiissummik annertuumik nutaamik pilersitsipput. Sermitsiap paasisai naapertorlugit isumaqatigiissummi ilaatigut immap naqqatigut kabelimik nutaamik maanna pioreersunut tapertassamik pilersitsisoqassaaq.
Assi: Leiff Josefsen
Danskit naalakkersuisui Issittoq Atlantikullu avannaa pillugit illersornissamut isumaqatigiissummik nutaamik annertuumik ullumi atsioqatigiinnissaat naatsorsuutigineqarpoq.
Isumaqatigiissut nunanut allanut ilisimatusarnermullu naalakkersuisumit Vivian Motzfeldtimit (S) isumaqatiginninniutaasimavoq.
Sakkutooqarfik Nuummi nutaamik qullersaqarfittaassasoq, umiarsuit sikumik aserorterisinnaasut marluk pisiarineqassasut, illersornissaqarfiullu umiarsuisa Issittumi talittarfittaarnissaat siunniunneqartut isumaqatigiinniarnermi allattugaatit takuneqarsimasut tunngavigalugit tusagassiuutini saqqummiunneqareernikuupput.
Folketingimi ilaasortaq IA-meersoq Aaja Chemnitz illersornissamut ministerip Troels Lund Poulsenip immap naqqatigut kabelimut tunngatillugu oqaloqatiginiarlugu ammaanersiornermi oqallinnerup nalaani aggersarsimagaa Sermitsiap paasivaa.
Assi: Trine Juncher Jørgensen
Piffissaq kingulleq atorlugu ilanngunneqartoq
Immap naqqatigut kabeli nutaaq, immap naqqatigut kabelinut marlunnut pioreersunut tapertaasussaq, isumaqatigiissummi ilaasoq Sermitsiap paasivaa.
Immap naqqatigut kabelimut isumaqatigiissut sisamanngornermi ammaanersiorluni oqallinnermi piffissaq kingulleq atorlugu inississimagunarpoq. Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Folketingimi ilaasortaq Aaja Chemnitz illersornissamut ministerimik Troels Lund Poulsenimik (V) immap naqqatigut kabeli pillugu sivikitsumik ataatsimeeqatiserineqarpoq. Taanna Aaja Chemnitzip ukiuni arlalinni qallunaanit aningaasaliiffigineqarnissaa sulissutiginikuuaa.
Kingullermik isumaqatigiissummi immikkoortumi siullermi januaarimi 2025-meersumi, Atlantikup avannaani immap naqqatigut kabelimik nutaamik, ilaatigut internetsimik sukkanerusumik qulakkeerinnittussamik aamma kabelit marluk atorsinnaajunnaassappata isumannaallisaatitut atorneqarsinnaasumik, pilersitsinissamut periarfissanik misissuineq aallartinneqarpoq.
Attaveqaatit qajannartut
Kalaallit Nunaanni immap naqqatigut kabelit marluk atorlugit attaveqaateqarneq qajannartuusoq, ilisimatusartoq Tænketanken Digital Infrastrukturimilu pisortaq Signe Ravn-Højgaard oqarnikuuvoq.
Kabelit taakku marluk kittorarpata Kalaallit Nunaanni internetsi qaammatit arfinillit qulingiluallu akornanni atorsinnaajunnaarsinnaavoq.
Kabelit ukiuni 25-nnarni atorsinnaanissaat aamma naatsorsuutigineqarpoq, taamaammallu immap naqqatigullu kabeli siulleq 2008-mi ikkunneqarnikoq 2033-mi taarserneqartariaqassaaq.
Kabelip nutaap ikkussuunnera 3 milliardit koruunit missaannik akeqassasoq missingerneqarpoq.
Issittoq pillugu isumaqatigiissutip immikkoortuata aappaa immikkoortoq siulleq januaarimi 2025-mi atuutilersoq nangillugu suliaavoq. Issittumi umiarsuarnut pingasunut nutaanut, dronenut ungasissumut ingerlasinnaasunut marlunnut satellitsikkullu nakkutilliinermut 14,6 milliardit koruuningajaat immikkoortinneqarput.
