Tamatuma kingorna oqariartuut taanna arlaleriarluni uteqattaarneqarpoq, ilaatigut ima oqariartuuteqartoqarluni: „Pigilertariaqarparput“, soorlumi præsidentip tullersortaata J.D. Vancep Pituffimmut marsip naanerani minnginnerani præsidenti radiokkut apersorneqarami taama oqarsimasoq.
USA-p præsidentia taamanimiilli allanik suliaqartariaqartarsimavoq: Ukrainemi sorsunneq, Israelip Palæstinallu akerleriinnerat nunarsuarlu tamakkerlugu nunat assigiinngitsut akitsuutit nutaat pillugit isumaqatigiinniarfigai, ilimagineqarporlu nunat 60-it sinneqartut immikkut sakkortuumik eqqugaajumaartut. EU aamma nunat allat arfineq-marluk Trumpip piffissaliussaa sioqqutitsiarlugu niuernikkut isumaqatigiissusiorsinnaasimapput.
Tamatuma kingorna oqariartuut taanna arlaleriarluni uteqattaarneqarpoq, ilaatigut ima oqariartuuteqartoqarluni: „Pigilertariaqarparput“, soorlumi præsidentip tullersortaata J.D. Vancep Pituffimmut marsip naanerani minnginnerani præsidenti radiokkut apersorneqarami taama oqarsimasoq.
SERMITSIAQ ISUMAQARPOQ
Sermitsiami allaaserisaq pingaarnerutitaq.
USA-p præsidentia taamanimiilli allanik suliaqartariaqartarsimavoq: Ukrainemi sorsunneq, Israelip Palæstinallu akerleriinnerat nunarsuarlu tamakkerlugu nunat assigiinngitsut akitsuutit nutaat pillugit isumaqatigiinniarfigai, ilimagineqarporlu nunat 60-it sinneqartut immikkut sakkortuumik eqqugaajumaartut. EU aamma nunat allat arfineq-marluk Trumpip piffissaliussaa sioqqutitsiarlugu niuernikkut isumaqatigiissusiorsinnaasimapput.
Immikkut ilisimasallit amerlanerit isumaqatigiissutigaat, isumaqatigiissut USA-mut pitsaasutut oqaatigisariaqartoq, Europamut taama pitsaatiginngitsoq. Tamatuma saniatigut Europami nunat aamma USA-mit sakkunik Ukrainemut nassiunneqartussanik pisinissaminnut akuersisimapput. Tamanna USA-p NATO-mut tapersersuiuarnissaanut piumasaqaataavoq. „Aningaasat illersorneqarnissamut atorneqartussat“, immikkut ilisimasalik oqarpoq, qularnanngitsumillu kukkulluinnarsimanngilaq. USA-mit illersorneqarnissarput tamatta pinngitsoorsinnaanngilarput.
Allatut oqaatigalugu Amerikamiut præsidentiat piumasaqaatinik aalajangersaasuuvoq. Nunarsuarmi angutit pissaaneqarnerpaartaat isumaqatigiinniarnermi pissaaneqarneruvoq.
Nunatsinnut tunngatillugu decembarimi saqqummiussaa tupaallannarpoq. Kisianni aamma ingerlaannartumik iliuuseqartoqarpoq. Qallunaat naalakkersuisuisa nassuerutigaat, sivisuumik iliuuseqarsimanatik, ingerlaannarlutillu milliardikkaanik dronenut timmisartunullu nakkutilliissutinut allanullu naleqquttunik aningaasaliillutik. NATO-llu tamanna malippaa, iligiit nukittuffissaannik nutaanik aalajangersaanermigut, taakkununnga ilaallutik Europap tamarmi sakkussialersorneqarnissaa Issittullu isiginiarneqarnerunissaa.
Sakkutuut Kalaallit Nunaanni sungiusartut assingi, illersornissamut oqartussanit inoqatinut attaveqaqatigiittarfiit aqqutigalugit siammarterneqarput, ilaatigut siunertarineqarluni – Atlantikoq qulaallugu nalunaaruteqassasoq Danmarkip soorunami Kalaallit Nunaanniinneranik aamma Danmark USA-mut suleqataalluartuusoq. Tamatuma saniatigut Naalakkersuisut Inatsisartunullu ilaasortat USA-mut oqariartuutaat ersarissumik saqqummiunneqarput. Tiguarneqarusunngilagut, Amerikamiullu præsidentiata oqaasii akuerinngilavut. Franskit præsidentiata Macronip juunimi tikeraarnermini Kalaallit Nunaannik tapersersuilluinnarnini ersersippaa. Tamatuma kingorna EU-mi nunat aallartitaat malinnaapput kingullertullu Amerikami Council on Foreign Relationsimi isummersortitatut ilaasortaasut 22-t aamma malinnaallutik, tamatumanilu maluginiarneqartariaqarluni taakku Trumpip allaffeqarfianut sinniisuunngimmata.
Taamaattorli apeqqutaalersoq tassaalluni Nunatsinnut atatillugu qaammatini kingullerni suliniutitut aallartinneqarsimasunut Trump malinnaasimanersoq. Aamma USA-p, Nunatta aamma Danmarkip sikunissami isumaqatigiinniarsinnaanissaannut pingaaruteqarsinnaanersut. Aamma sunaana USA-mut isumaqatigiinniutiginiaripput? Naalliunnartumik utaqqisinneqalerpugut, tamannali qularnanngitsumik Trumpip periaasianut ilaaginnarpoq.
Trumpip aalajangiusimannittarnini ilisimaneqaatigaa, Nunarpullu puigorsimanngilaa. Apeqqutaaginnarpoq piareersimanersugut?
