KALAALLIT NUNAANNI ANGERLARSIMAFFIUP AVATAANUT INISSIINERIT
Siumut Qeqertalimmi pineqartunut taarsiiviginnittoqassasoq piumasaqarpoq
- Meeqqat angajoqqaallu piffissaq eqqorlugu aammalu eqqortumik sullinneqarnissamik piumasaqaatitaqarput — ukiuni qulini uninngatitsineq aammalu inatsisitigut illersugaanermut naammassinninnginneq akuerineqarsinnaanngilaq. Taamak oqarput Kommune Qeqertalimmi Siumup kommunalbestyrelsimi ilaasortaatitai. Inissiinermut suliamut pineqartumut Inatsisartut Ombudsmandianit sakkortuumik isornartorsiorneqarsimasumut Partiip piumasaqaatit tallimat saqqummiuppai.
Inissinneqarsimasunik suliat 800-t sinnerlugit Kalaallit Nunaanni maanna ingerlasut akornanni, Kommune Qeqertalimmi meeqqat angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimasut pillugit suliap ukiut qulit sinnerlugit suliarinnittoqarsimanera pillugu Inatsisartut ombudsmandiat sakkortuumik isornartorsiueqqammerpoq.
Assiliisoq: Jensine Berthelsen
Kommune Qeqertalimmi illuatungiliuttut partiiat Siumut arlalinnik piumasaqarpoq, meeqqat marluk angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimasut pillugit ukiorpassuarni suliamik ingerlatsisoqarsimanera, kingusinnerusukkullu unitsitsitsisimanera pillugu Inatsisartut Ombudsmandiata sakkortuumik isornartorsiuinerata kingunerisaanik.
Siumut ukuninnga piumasaqarpoq:
- Kommunalbestyrelsi ullut 14-it qaangiutsinnagit nalunaarusiamik saqqummiussissaaq.
- Inatsisartut Inatsisinut Ataatsimiititaliaata attuumassuteqanngitsumik misissuineq aallartittariaqarpaa.
- Ilaqutariit eqqugaasut nalunaarfigineqassapput, ikiorserneqassapput aammalu taarsiiffigineqartariaqarlutik.
Tamatuma saniatigut partii piumasaqarpoq Kommune Qeqertalik qaammatit pingasut ingerlaneranni piffissaliussanik aalajangersakkanik aammalu piginnaasatigut naammattunik pilersitsisoqassasoq.
Partiillu erseqqissaatigaa meeqqanik angerlartitsinissaq pillugu suliaq ukiut qulit sinnerlugit aalajangiiffigineqanngitsoq kukkunerujussuusoq. Tamanna meeqqanut angajoqqaanullu sumiginnaanerusoq. Taamaammallu Siumut ersarissuliortoqarnissaanik piumasaqartoq, akisussaassuseqartumik aammalu piaartumik iliuuseqartoqarnissaanik.
Inissinneqarsimasunik suliat 800-t sinnerlugit amerlassusillit akornanni sakkortuumik isornartorsiuineq
Inissinneqarsimasunik suliat 800-t sinnerlugit Kalaallit Nunaanni maanna ingerlasut akornanni, Kommune Qeqertalimmi meeqqat angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimasut pillugit suliap ukiut qulit sinnerlugit suliarinnittoqarsimanera pillugu Inatsisartut ombudsmandiat sakkortuumik isornartorsiueqqammerpoq.
Angajoqqaajusoq ukiut qulikkaat sinnerlugit meeqqaminik angerlartinniarsaraluni sulissutigisimagaluarlugu suli aalajangiisoqanngitsoq toqukkut qimagussimavoq, maannalu meerai marluk pineqartut inersimasunngorsimapput, tassa 18-inik ukioqalersimallutik.
Ersarissumik oqaatigineqanngilaq angajoqqaajusup akuersineratigut imaluunniit akuersiteqqaarnagu meeqqat inissinneqarsimanersut. Kisianni pineqartoq ukiut qulit sinnerlugit meeqqaminik angerlartitsiniarluni pisortanut tamaviaarsimavoq.
Ilisimatinneqartarsimanngilaq
Ombudsmandip oqaaseqaataanit atuarneqarsinnaavoq angajoqqaajusoq suliap killiffianik ilisimatinneqarsimanngitsoq, kisiannili pinngitsaaliissummik katsorsartinnissaanut piumaffigineqarsimalluni, taamatullu kommunip nammineq malinneq ajukkaminik iliuusissatut pilersaarusiamik malinninnissaanut piumaffigineqarsimalluni.
Ombudsmandip 2022-mi akuliunneratigut aatsaat suliap ingerlanneqarnerani siuariartortoqalerpoq, kommuni angajoqqaajusumut 2024-mi allappoq, angajoqqaajusup meeqqaminik angerlartitsiniarluni qinnuteqaataa 2013-imili itigartinneqarsimasoq, itigartitsinerlu tamanna oqaasiinnartigut pisimasoq.
Inatsisartut inatsisinut ataatsimiititaliaata siulittaasua, Aqqalu C. Jerimiassen (A) kiisalu Kommune Qeqertalimmi borgmesteri, Simigaq Heilmann (D) oqaaseqartinniarlugit Sermitsiamit sulissutigaarput.
