Nunamut namminermut
peqqissutsimullu ministeriaqarfiup spiralilersuinermut tunngatillugu
misissuineq sivisuumik utaqqisaq sapaatip akunnerani matumani marlunngornermi
nalunaaqutaq 13.00 saqqummiuppaa. Misissuineq, Ilisimatusarfimmi aamma SDU-mi
Statens Institut for Folkesundhed-imi ilisimatusartunit arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsunit
suliarineqartoq, ukiuni marlunni suliarineqarpoq.
Arnat minnerpaamik
4.070-it 1970-ip tungaanut spiralilersimasut misissuinermi paasineqarpoq. Tassa
arnat kinguaassiorsinnaasut nunatsinni inunngorsimasut affaasa missaat. Arnat
amerlanersaat spiralilerneqarnissaminnut akuersisimanngitsutut nalilerneqarput.
Nunamut namminermut
peqqissutsimullu ministeriaqarfiup spiralilersuinermut tunngatillugu
misissuineq sivisuumik utaqqisaq sapaatip akunnerani matumani marlunngornermi
nalunaaqutaq 13.00 saqqummiuppaa. Misissuineq, Ilisimatusarfimmi aamma SDU-mi
Statens Institut for Folkesundhed-imi ilisimatusartunit arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsunit
suliarineqartoq, ukiuni marlunni suliarineqarpoq.
Arnat minnerpaamik
4.070-it 1970-ip tungaanut spiralilersimasut misissuinermi paasineqarpoq. Tassa
arnat kinguaassiorsinnaasut nunatsinni inunngorsimasut affaasa missaat. Arnat
amerlanersaat spiralilerneqarnissaminnut akuersisimanngitsutut nalilerneqarput.
Spiralit nammineq sanaat
Ilisimatuut misissuinerat naapertorlugu spiralit siulliit ilaat 1965-imi nunap
immikkoortuani nakorsap ikkussuppai,
taassumalu 1964-imi spiralimik Lippes Loopimik misiliinissamut Danmarkimi
peqqinnissamut aqutsisoqarfimmit itigartitaagaluarluni isertortumik spiralinik
nammineq sanariarluni arnanut 20-t missaanniittunut ikkussuisimavoq. Tamanna
nunap immikkoortuani nakorsap peqqinnissamut aqutsisoqarfimmut
kingusinnerusukkut allagaani, nalunaarusiami ilaasumi, atuarneqarsinnaavoq:
”Qaqutigoortutut
oqaatigineqarsinnaavoq, spiralit nammineq sanaat 20-t 1965-imi
ikkunneqarsimammata.”
Spirali Lippes Loop aatsaat 1965-imi nunatsinni nakorsanit piumaneqarlualerpoq.
Minnerunngitsumik nakorsaanerup Rosenip 1966-imiit 67-imut Nuummi, Qaqortumi
Aasiannilu spiralinik misileraanernik arlalinnik ingerlatsisimallunilu kingorna
1968-imi spiralip nunatsinni atorneqarnissaanut akuersissuteqarsimavoq.
Nammineq
misigisalikkersaarutit
Arnat 354-it namminneq misigisalikkersaarutaat oqaluttuarisaanermullu tunngasut
tunngavigalugit nakorsat allallu niviarsiaqqanik arnanillu
spiralilersuinissamut allatigulluunniit naartunaveersaatinik atuinissamut
tatisinerat qanoq annertutigisimasoq misissuinermi oqaluttuarineqarpoq.
Kingusinnerusukkut
nakorsaanngortup Jens Misfeldtip 1977-imi atuagassiami allaatigisaani ima
allassimasoqarpoq:
”Spirali arnanut kinguaassiorsinnaasunut tamanut
pimoorussilluni neqeroorutigineqartarpoq”
Misissuineq
naapertorlugu niviarsiaqqat arnallu amerlasuut akuerserusussimanngillat,
taamaammallu naartunaveersaatit namminneq kajumissuseq naapertorlugu
neqeroorutigineqartussaagaluartut pinngitsaaliissutaapput.
Kingunerluuteqartut
Arnat amerlanerpaartaat naartunaveersaatilerneqarsimanerminnit
kingunerluuteqarsimasut arnat oqaluttuaannit paasineqarpoq: Ilukkut
anniarnerit, aanaarnerit, atoqatigiinnermi anniaatit, ilukkut aseruuttoornerit
ilungersunartut allallu. Arnat ilaasa meerartaarusukkaluarlutik
meerartaarsinnaannginnerminnut spirali peqqutaasoq ilanngullugu oqaatigaat. Oqaluttuarineqartut naapertorlugit niviarsiaqqat 18-it inorlugit ukiullit
spiralimik ikkussivineqarnerminni qanoq pisoqarnissaa nalulluinnartarsimavaat.
Ilaat atuarfimmit napparsimmaviliaanneqartarput. Allat napparsimmavimmit
aggersarneqartarlutik. Allallu pisumut allamut atatillugu nakorsamik
oqaloqateqarnerminni spiralilerneqartarsimallutik:
Portørimit ambulancemik aaneqarpunga. 13-inik ukioqarpunga, aammalu paasinarsivoq spiralilerniaraannga. Susoqarnissaanik paasitinneqanngilanga
13-inik ukiulik pn, 10B30
Ernereerlutik
spiralilerneqartut
Arnat 18-ileereersimasut ernereernermi kingorna misissortinnerminni ilisimanagu
akuersinatillu spiralimik ikkussivigineqartarsimapput:
Meeqqama [meeqqani tulleriinni qassissaajunersoq ilanngunneqanngilaq] meerartaarigakku ernininniit qaammat ataaseq qaangiuttoq spiralilertippunga. Tupigusuutiginikuuara ernereernerma kingorna piffissap taama sivikitsigisup qaangiunnerani pimmat. Napparsimmavimmut aggersarneqarpunga, oqarfigineqarlungalu spiralilerneqassallunga. Aperineqanngilanga qinigassinneqarnangaluunniit, peqqussinertut misigisimanarpoq
26-nik ukiulik pn, 1B12
Depo-Proveramik kapitinnerit
Spiraliinnaanngitsoq misissuinermi misissorneqarput. Oqaluttuani 43-ni
naartunaveersaammik Depo-Proveramik imerpalasumik kapineqarnermik
tunngaveqarput, arlallillu spiralimillu atuiumanngikkunik taassuminnga
kapineqarnissamut akuersinissaminnut tatineqarsimasutut misigipput.
Depo-Provera uumasunut sanaajuvoq, taamaammallu arnat atorsinnaasanngikkaat
arlallit isumaqarput.
Sunaanersoq oqanngillat. Taava kapitippunga napparsimarujussualerlungalu, assorujussuaq napparsimallunga. Taava aperivunga, kapuut sunaanersoq (…) Paasinarsivoq kapuutaasoq qimminut atorneqartartoq. Taanna sunaasimanersoq paaserusunnaq? Paasisinnaanngilara pinngitsaalilluta kapinnginnitsinni sooq sukumiisumik nassuiaassimannginneraatigut.
15-inik ukiulik pn, 5B50
Kukkuneq
Nakorsaanerup sulisunik nakkutilliinermini ilitsersuinerminilu
kukkussuteqarsimaneranut Danmarkimi naalagaaffik akisussaasutut
isigineqartariaqartoq misissueqqissaarnermi inerniliunneqarpoq.
Aamma „naalagaaffik
paasissutissanik Europami Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Isumaqatigiissut
naapertorlugu pisussaaffimminut atatillugu iliuuserisimasaminik
misissuinerusariaqarsimaneranut tunngaviusunik pigisaqarsimagunarpoq“.
Danmarkimi naalakkersuisut akisussaaffiat
Danskit naalakkersuisuisa akisussaaffik tigusariaqaraat Peqqissutsimut
Innarluutilinnut Naalakkersuisoq Anna Wangenheim isumaqarpoq:
– Naalakkersuisut
arnat eqqugaasut tapersersorneqarnissaat qulakkeerniarlugu sulinerup
nanginnerani peqataassapput. Naalakkersuisuttaaq Danmarki
oqalliseqatigiumavaat. Tamatuma saniatigut oqaluttuarisaanerup immikkoortuani
tamatumani Danmarkip akisussaaffianik ersersitsisunut misissuinerup inernerisa
tigussaasumik iliuuseqarfiginissaannut danskit naalakkersuisuisa
akisussaaffitsik tigussagaat naatsorsuutigaara.
Inuit pisinnaatitaaffiinik unioqqutitsineq
Dansk Institut for
Internationale Studierimi ilisimatusartuunerup Astrid Nonbo Andersenip
misissuinermi aamma inatsisitigut sammisat sammineqarsimasut
maluginiarsimallugu Sermitsiamut oqarpoq, taakkulu Kalaallit Nunaata
Danmarkillu sorsunnersuup kingulliup kingorna ullumikkumut
attaveqatigiinnerannut tunngasunik misissuinermi aallartinneqartumi
sammineqarput.
– Inuit pisinnaatitaaffiinik unioqqutitsinernik takussutissaqarput, aamma
pissutsit misissorneqartariaqartut tikkuarpaat, Astrid Nonbo Andersen oqarpoq,
taassumalu sooq qallunaat ministeriunerata utoqqatsernissaa taama
sivisutigisimanersoq tupigusuutigaa.
– Pingaarnerli tassaavoq arnat eqqugaasut tamanna qanoq isumaqarfigineraat.
Tusarneqartutut akuerineqartutullu misigippat, ataqqineqarpat immaqalu qamuuna
eqqissiallappat? Tamanna pingaarnertut sammineqartariaqaraluarpoq, Astrid Nonbo
Andersen oqarpoq.
Naalakkersuisut
Siulittaasuat Jens-Frederik Nielsen aammalu Ministeriuneq Mette Frederiksen
isumaqatigiipput spiralilersuinermik suliaq pillugu pisortatigoortumik
utoqqatsernissaq pissasoq Nuummi Katuaq-mi ulloq 24. septembari 2025 nal. 14:00
aallartittumik.
