Suliaq nunarsuup sinneranit malinnaaffigineqartoq

Arfanniarnermut akerliusoq Paul Watson Nuummi juulip 21-ani umiarsuaa John Paul DeJoria orsersorniarluni tulammat tigusarineqarpoq. Suliniaqatigiiffia naapertorlugu umiarsuaq Dublinimiit Amerika avannaqqullugu immakkut aqqutaatigut Manerassuup avannarpasinnerpaanukarpoq, tassani Japanimiut ilisimatusartut umiarsuaat arferniartartuusoq Kangei Maru, nunarsuarmi umiarsuarnit arfanniutinit nutaaliaanerpaatullu isigineqartoq ujassallugu. Umiarsuaq ilaatigut dronenik 100 kilometerisut ungasitsigisumi arfernik ujaasisinnaasunik atortorissaaruteqarpoq.

Tigusarineqarnissaa qinnutigineqartoq

Naluneqanngitsutut Paul Watson Manerassuarmut apuutinngilaq, Nuummuinnaq killippoq. Tassanilu septembarip sisamaat tikillugu tigummigallarneqarpoq. Sikuiuitsumi kujallermi 2010-mi pisimasumut atatillugu Japanimi tigusarinninnissamut peqqussut tunngavigalugu tigusarineqarpoq.

Danmarkimi inatsisinik atortitsinermut ministereqarfik Japanimi oqartussanit tunniussinissamik qinnuteqaat tigusimalerpaa, maannalu tunniussinissamik qinnuteqaatip pappiarartai misissorneqarput. Ministeriaqarfiup paasissutissat pigineqartut tunngavigalugit qinnuteqaat itigartissimanngippagu suliaq Kalaallit Nunaanni Politiinut ingerlateqqinneqassaaq.

Inatsisilerisut naliliineri utaqqineqartut

Inatsisinik atortitsinermut ministeri Peter Hummelgaard Sermitsiamut oqarpoq:

– Naluneqanngitsutut Japanimi oqartussaasut Paul Watsonip Japanimi eqqartuussivimmi unnerluutigineqarsinnaanissaa siunertaralugu tunniunnissaa qinnutigineqarnikuuvoq. Tunniunnissaanik qinnuteqaat allakkallu Japanimi oqartussaasunit nassiunneqarsimasut misissorneqaleruttorput. Suliaq arlalitsigut suliarineqartariaqarpoq, inatsisilerituullu suliamut tunngasunik naliliinissaat utaqqivara. 

Suliaq Kalaallit Nunaanni Politiinut ingerlateqqinneqarpat, politiit suliamik misissuissapput, tunniunneqarnissaanut piumasaqaatit naammassineqarnersut paasiniarlugu. Tamatuma kingorna tunniussinissaq pillugu apeqqut Inatsisinik atortitsinermut ministereqarfimmut aalajangiiffigineqassaaq. Suliaq Kalaallit Nunaanni inatsisit malillugit suliarineqassaaq, tassunga ilanngullugu Kalaallit Nunaanni tunniussinissamut inatsit atuuttoq aamma Kalaallit Nunaanni pinerluttulerinermut inatsit, Inatsisinik atortitsinermut ministereqarfik Sermitsiamut allappoq.

Inerteqqut Japanimi unioqqutinneqarpoq

Niuerutigalugu arfanniarneq 1986-imi nunat tamalaat arfanniarnermut ataatsimiititaliarsuannit IWC-mit inerteqqutigineqalerpoq. 2014-ip tungaanut Japanip nunat tamalaat arfanniarnermut inerteqqutaat malinneqanngilaq, piffissamilu tamatumani japanimiut arfanniartarneranni pisoq pivoq. Japani nunat tamalaat arfanniarnermut ataatsimiititaliarsuannit 2019-imi tunuarpoq. Tamatuma kingorna piffissami sivisuumi ilisimatusarnermut atatillugu arfanniartarsimavoq, tamannalu inerteqqutaanngilaq. Taamaaliortarneq soqutigisaqaqatigiit nunallu arlallit soorlu Australiap New Zealandillu inatsisinik avaqqutaarinertut isigaat.

Paul Watsonip peqatigiiffia, “Captain Paul Watson Foundation”, maannamut 73.000-inik atsiornernik katersueqqammerpoq, taakkualu kissaatigaat iperagaassasoq Japanimullu tunniunneqassanngitsoq. Iperagaanissaa anguniarlugu nunarsuup ilaani sumiiffinni arlalinni akerliussutsimik takutitsisoqarpoq.