Arfanniarnermut
akerliusoq Paul Watson Nuummi juulip 21-ani umiarsuaa John Paul DeJoria
orsersorniarluni tulammat tigusarineqarpoq. Suliniaqatigiiffia naapertorlugu
umiarsuaq Dublinimiit Amerika avannaqqullugu immakkut aqqutaatigut Manerassuup
avannarpasinnerpaanukarpoq, tassani Japanimiut ilisimatusartut umiarsuaat
arferniartartuusoq Kangei Maru, nunarsuarmi umiarsuarnit arfanniutinit
nutaaliaanerpaatullu isigineqartoq ujassallugu. Umiarsuaq ilaatigut dronenik
100 kilometerisut ungasitsigisumi arfernik ujaasisinnaasunik
atortorissaaruteqarpoq.
Tigusarineqarnissaa
qinnutigineqartoq
Arfanniarnermut
akerliusoq Paul Watson Nuummi juulip 21-ani umiarsuaa John Paul DeJoria
orsersorniarluni tulammat tigusarineqarpoq. Suliniaqatigiiffia naapertorlugu
umiarsuaq Dublinimiit Amerika avannaqqullugu immakkut aqqutaatigut Manerassuup
avannarpasinnerpaanukarpoq, tassani Japanimiut ilisimatusartut umiarsuaat
arferniartartuusoq Kangei Maru, nunarsuarmi umiarsuarnit arfanniutinit
nutaaliaanerpaatullu isigineqartoq ujassallugu. Umiarsuaq ilaatigut dronenik
100 kilometerisut ungasitsigisumi arfernik ujaasisinnaasunik
atortorissaaruteqarpoq.
Tigusarineqarnissaa
qinnutigineqartoq
Naluneqanngitsutut
Paul Watson Manerassuarmut apuutinngilaq, Nuummuinnaq killippoq. Tassanilu
septembarip sisamaat tikillugu tigummigallarneqarpoq. Sikuiuitsumi kujallermi
2010-mi pisimasumut atatillugu Japanimi tigusarinninnissamut peqqussut
tunngavigalugu tigusarineqarpoq.
Danmarkimi
inatsisinik atortitsinermut ministereqarfik Japanimi oqartussanit
tunniussinissamik qinnuteqaat tigusimalerpaa, maannalu tunniussinissamik
qinnuteqaatip pappiarartai misissorneqarput. Ministeriaqarfiup paasissutissat
pigineqartut tunngavigalugit qinnuteqaat itigartissimanngippagu suliaq
Kalaallit Nunaanni Politiinut ingerlateqqinneqassaaq.
Inatsisilerisut naliliineri utaqqineqartut
Inatsisinik
atortitsinermut ministeri Peter Hummelgaard Sermitsiamut oqarpoq:
–
Naluneqanngitsutut Japanimi oqartussaasut Paul Watsonip Japanimi
eqqartuussivimmi unnerluutigineqarsinnaanissaa siunertaralugu tunniunnissaa
qinnutigineqarnikuuvoq. Tunniunnissaanik qinnuteqaat allakkallu Japanimi
oqartussaasunit nassiunneqarsimasut misissorneqaleruttorput. Suliaq
arlalitsigut suliarineqartariaqarpoq, inatsisilerituullu suliamut tunngasunik
naliliinissaat utaqqivara.
Suliaq
Kalaallit Nunaanni Politiinut ingerlateqqinneqarpat, politiit suliamik
misissuissapput, tunniunneqarnissaanut piumasaqaatit naammassineqarnersut
paasiniarlugu. Tamatuma kingorna tunniussinissaq pillugu apeqqut Inatsisinik
atortitsinermut ministereqarfimmut aalajangiiffigineqassaaq. Suliaq Kalaallit
Nunaanni inatsisit malillugit suliarineqassaaq, tassunga ilanngullugu Kalaallit
Nunaanni tunniussinissamut inatsit atuuttoq aamma Kalaallit Nunaanni
pinerluttulerinermut inatsit, Inatsisinik atortitsinermut ministereqarfik
Sermitsiamut allappoq.
Inerteqqut Japanimi unioqqutinneqarpoq
Niuerutigalugu
arfanniarneq 1986-imi nunat tamalaat arfanniarnermut ataatsimiititaliarsuannit
IWC-mit inerteqqutigineqalerpoq. 2014-ip tungaanut Japanip nunat tamalaat
arfanniarnermut inerteqqutaat malinneqanngilaq, piffissamilu tamatumani
japanimiut arfanniartarneranni pisoq pivoq. Japani nunat tamalaat
arfanniarnermut ataatsimiititaliarsuannit 2019-imi tunuarpoq. Tamatuma kingorna
piffissami sivisuumi ilisimatusarnermut atatillugu arfanniartarsimavoq,
tamannalu inerteqqutaanngilaq. Taamaaliortarneq soqutigisaqaqatigiit nunallu
arlallit soorlu Australiap New Zealandillu inatsisinik avaqqutaarinertut
isigaat.
Paul
Watsonip peqatigiiffia, “Captain Paul Watson Foundation”, maannamut 73.000-inik
atsiornernik katersueqqammerpoq, taakkualu kissaatigaat iperagaassasoq
Japanimullu tunniunneqassanngitsoq. Iperagaanissaa anguniarlugu nunarsuup
ilaani sumiiffinni arlalinni akerliussutsimik takutitsisoqarpoq.
