- Suliffiinnaanikuunngisaannarpoq

Akuuginnanngillat - Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfimmik ilusilersueqataanikuupput. 

Peqqinnissaqarfimmi pisortap tullia Ella Skifte, Sermersuumi peqqissaasut pisortaat, Inuuti Fleischer aamma pilattaasarfimmi peruluttut inaanni peqqissaasut pisortaat Arnak Fleischer Hansen ukiuni qulikkuutaani nunatsinni peqqinnissaqarfimmi qitiusumik inissisimasimapput.

Suliamut tunngasunik piginnaasaqarluarlutik inuttullu pimoorussinermikkut allannguinerit siuttuuffigisarsimavaat, peqqinnissaqarfimmi kalaallit oqaasii kulturiallu illersorsimallugit taamatuttaarlu ileqqutoqqat ineriartornerullu akornanni ataqatigiissaarillutik.

Suliffimmi sivikitsuinnarmik atorfeqarfiusartumi taarseraaffiusumilu pinertusaarnerat immikkut ittuuvoq. Ataatsimoortillugit ukiuni 120-nit amerlanerusuni sulisimapput – allaffimmiunngitsoq, ulluinnarnili Nanortalimmiit Qaanaamut unammillernartut nalaanni. Aalajangiinerit suli Danmarkimi suliarineqartarallarmata aallartipput, tamatumalu kingorna kalaallit oqaasiisa qullersaqarfimmi tusaaneqarnissaat qulakkeerpaat.

Tamarmik ilassinniffiusumik nalliuttorsiutigineqarput, pingasunngornermilu juulip 16-iani Inuuti Fleischerip ukiuni 40-ni sulisimanera, nalliuttorsiortitsinerni kingullertut ilassinnittoqarneratigut, nalliuttorsiutigineqarpoq. Tamanna Inuutip allallu marluk sulinerminni pinertusaarnerannut tunniusimalluinnarnerannullu takussutissaavoq.

Taamanikkut suliariinnartarpagut

Inuusunnerminniilli peqqissaanermik soqutigisaqarput.

Ella Skifte inuusuttuulluni illoqarfimmini Ilulissani oqalutsitut sulivoq. Nunarsuarmut qaqortunik kiillaqarfiusumut aallarniut siulleq. Arnak Fleischer Hansenimut suli siusinnerusukkut aallartippoq. 14-iinnarnik ukioqarluni illoqarfimmini Uummannap napparsimmaviani unnuakkut pigaartooqqaarpoq. Ikiortaavoq, napparsimasunik uffaasarluni suliassanillu suliarinnittarluni. Tamanna 1970-ikkunni pivoq, sulinerminilu akissarsiakitsuararsuuvoq, kisianni pingaaruteqartorujussuuvoq. Tassani ingerlavissani nassaarivaa. Arnak Fleischer Hansen peqqissaasunngunnginnermini 1980-ikkunni Qaqortumi peqqinnissaqarfimmi ikiortitut sulivoq, tassanilu suliassat ullumikkut peqqissaasut suliassaannut assingusut suliarisarpai:

- Napparsimasut qanimut sullittarpagut, suullu "tamaasa" suliarisarlugit, oqaluttuarpoq, ilanngullugulu eqqaavaa ernisoqartillugu pilatsittoqartillugulu ikiortaasarlunilu aviisarsimalluni, aap, nakorsamut ikiortaalluarsimalluni.

- Suliassat tamakkua ilarpassui ullumikkut immikkut ilinniagaqarsimasunit suliarineqartarput. Taamanikkut "suliariinnartarpagut".

Inuuti Fleischerip nassuiaaffigineqaqqaarnani suliassanik imaannaanngitsunik suliassinneqartarneq aamma nalunngilaa. Aasianni napparsimmavimmi peqqissaasutut aallartilaaqqammerpoq nammineerluni pilattaanermi pigaartuusussanngortinneqaqqaarpoq. Unnuakkut pingasut qiteqqunneranni sineruttortoq matuatigut kasuttortoqarpoq. Oqaatsit ersaripput: Pilattaanermi pigaartuuvutit – napparsimasoq aqajaqquminik putusoorsimasoq pilatsittariaqarpoq.

PIssangaqaluni iliuuserisariaqakkani tamaasa tulleriaallugit eqqarsaatigeqqissaarpai, taamaalillunilu pissanganini pakkersimaarniarlugu gajolit poortat nunguppai.

- Taakunngarama napparsimasoq aalersortikkiartorneqassasoq nakorsamit oqarfigineqarpunga. Taava aallartinnginnitsinni piffissaq sivisunerulaartoq atorparput. Eqqissisimanerusinnaalerpunga, misigisarali puigunngisaannassavara, qungujulluni oqarpoq.

Taamanikkut ilinniartitsineq taamaappoq: sulinikkut — ilitsersuinermik ilinniartitsinermillu pingaartitsivallaannginnerulluni. Suliarinerisigut ilikkartarpagut - aammattaaq: periarfissatuaraarput.

Suliassat suliarisarsimasaat arlallit ullumikkut ukiorpassuarni ilinniaqqinnikkut, nakkutigineqarnikkut immikkullu ilinniagaqarnikkut ilikkarneqarsinnaapput. Pingasuullutik piffissaq nutaaq ilinniarfiusoq nuannaarutigisimallugu ullumikkut nassuerutigaat, minnerunngitsumik napparsimasut isumannaatsuunissaat eqqarsaatigalugu.

Peqqinnissaqarfik akisussaaffigineqalermat

Kalaallit Nunaata peqqinnissaqarfik 1992-imi januaarip aallaqqaataani nammineq akisussaaffigilerpaa, tamannalu allaffissornikkut aalajangiinerinnaanngilaq, arnat pingasut isumaqatigiillutik oqarput. Ingerlatsiviuvoq aallartiffiullunilu. Siullermeerluta peqqinnissaqarfik nammineq pisariaqartitagut, naleqartitagut oqaatsigullu atorlugit ilusilersorsinnaalerparput.

Ella Skiftep piffissaq taanna eqqaamalluarpaa, pingaartumik piffissaq pingaarutilik ataaseq. Peqqinnissaqarfiup akisussaaffigilernerata kinguninngua. Suleqatinilu Qanoruumit apersorneqarput. Ataatsimeersuarneq Kangerlussuarmi ingerlanneqartoq apersorneqarneranni tunuliaqutaavoq, tassani peqqinnissaqarfiup siunissaa oqaluuserineqarluni. Atorfilittat qullersaasullu kisimik peqataasut, kalaallillu pisariaqartitaannik, naleqartitaannik oqaatsitsinnillu tunngaveqartumik tunngaviusumik peqqinnissaqarfeqanngitsut peqataasut allattorsimaffiannit erserpoq.

- Tupigusuutigivarput. Peqqinnissaqarfik Kalaallit Nunaannit akisussaaffigineqaleqqammertoq nunatsinni peqqinnissaqarfiup siunissaanik ilusilersuiqataasinnaanngilagut, Ella Skifte oqaluttuarpoq, taassumalu isornartorsiuineq tamanut saqqummiunneqarmat pissanganini eqqaamalluarpaa.

Aaqqissuussaanermik isornartorsiuineruvoq, taamanikkullu taamaaliorneq sungiusimaneqanngilaq.

Oqaatsilli inuiaqatigiinni tusaaniarneqarput. Qanorooq ilanngutassianik arlalinnik ilanngussivoq, tamanullu ammasumik oqallittoqalerpoq. Allannguinerit ilusinikkiartulerput. Allannguutit maluginiarnartut ilagaat peqqinnissaqarfimmi ilinniakkat Kalaallit Nunaanni ingerlanneqartalernissaat, ilaatigut peqqissaasutut ilinniarneq, tassanilu Arnak Fleischer Hansen peqqissaasutut ilinniarsimasut siulliit ilagaat.

Ella Skifte aamma Inuuti Fleischer Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfimmi ilinniartitsinerup pilersinneqarnerani suliniuteqarluarsimapput – pingaartumik imarisai eqqarsaatigalugit annertuumik suliniuteqarsimapput. Ella tamatuma saniatigut ukiorpassuarni Peqqissaanermik Ilinniarfimmi siulersuisuni ilaasortaasimavoq, tassanilu ilinniarfiup ineriartortinneqarneranut peqataajuaannarsimalluni.

- Ineriartorneq malinnaaffigalugu nuanneqaaq. Maannalu nappaatinut tunngasunik peqqissaanermik kandidatinngorniarluni ilinniarfik pilerseqqammerparput, taannalu septembarimi Ilisimatusarfimmi aallartissaaq. Tamanna annertuumik neriuuteqarfigaara, Ella Skifte naammagisimaarinnilluni oqarpoq.

Kalaallit Nunaanni sulineq – tikeraartutulli misigineq

Peqqinnissaqarfik qangali akisussaaffigineqalereeraluartoq Arnak Fleischer Hansenip napparsimmavinni qallunaat kulturiat pingaarnerusoq ulluinnarni suli malugisarpaa. Tamanna qallunaanut sulisunut isornartorsiuinertut paasineqassanngilaq, taakkuami najuunnerat nuannaarutigaa. Kalaallit Nunaat nammineerluni sulisunik pilersuitinnagu tamanna tunngaviusumik piumasaqaataavoq soorunami akuerisariaqagaasoq. Taamaaginnarpoq.

Arnak Fleischer Hansenili naapertorlugu – pingaartumik siornatigut – oqaatsit tungaatigut unammilligassaqarpoq, sulisut amerlanersaat qallunaatut oqaluttarmata napparsimasullu amerlanersaat kalaallisut oqaluttarmata. Tassani napparsimasoq oqaatsit tungaatigut naleqqussartariaqartartoq, akerlianilli pisoqanngitsoq misigisarpaa. Tamanna ajornakusoortippaa. Aamma sulisuni kalaallisut oqaasillit, qallunaatut oqaatsit aappaattut oqaaserikkajuppaat. Taamaammat nammineq pisortanngorami kalaallinut eqqarsarluaqqaartartunut nipaannerusunullu aamma inissaqartitsiniarluni allannguiniarsarivoq.

- Suleqatimma qallunaat suleqatitik kalaallit eqqumaffigisariaqaraat taakkutullu sukkatigisumik oqalunneq ajortut oqarfigisarpakka. Kalaalerpassuit ataatsimiinnermi puigorneqariaannaasarput, nassuiaavoq, namminerlu tusaaniarneqarumalluni immikkut iliuuseqartariaqarluni erseqqissarpaa.

Naggasiilluni qungujulluni ima nangippoq:

- Ilaannikkut Danmarkimi sulisutut misigisarpunga - soraaraangamalu Kalaallit Nunaannut angerlartarlunga.

Ataatsimoorneq allanngoraangat

Nakorsaq pisortaq peqatigalugu ’ukiunik aqqaneq-marlunngortorsiorneq’ ullumikkut qaqutigoorpoq. Inuutili Aasiaat napparsimmaviani pisortaagallarami tamanna anguaa. Tassani nakorsaq pisortaq peqqissaasullu ukiorpassuarni suleqatigai, qanimut attaveqatigiillutik ileqqullu maleqqissaarlugit.

Ellap tamanna 1900-kkut aallartinneranni Ilulissani napparsimmavimmi pisortaagallarami aamma misigaa. Suleqatigiiginnaanngillat — ataatsimoorput. Suleqatigiilluarput tamarmillu imminnut ilisarisimallutik.

Sulisut akornanni ataatsimoorneq allaanerulluinnartoq aamma eqqaamavaat. Sulisut ineqarfii imminnut qanittuararsuummata akuttunngitsunik nereqatigiittoqartarpoq, tassani atorfinerlaat imminnut ilisarisimalernissaminnut periarfissaqartarput. Aasakkut qaqqami siaasaaqatigiittarput, Inuutillu unnukkut arnaqquassaartoqarnerani nakorsap operamik erinarsorluni aallartinnera nuannerluinnartoq eqqaamavaa.

- Taamani inuuneq suliffimmut naleqqussarneqartarpoq – ullumikkullu akerlianik pisoqarpoq, marluullutik oqarput, inuusunnerusulli ullumikkut allanik pingaartitaqarnerat nassuerutigisariaqarpaat; suliffiup inuunerullu oqimaaqatigiissaarinissaat pingaartinnerusarpaat.

Taartaasut amerlanerusut

Peqqinnissaqarfimmi sulisut aalajangersimasut ullumikkut ikinnerupput, taartaasullu amerlanerit Danmarkiminngaanneersuupput, tamannalu Ella Skifte naapertorlugu ajornartorsiutaanngilaq.

- Danmarkip Kalaallit Nunaatalu akornanni assigiinngissuserpassuaqarpoq, taakkualu ilagaat inuuniarnermi atugassarititaasut. Assersuutigalugu napparsimasoq sungiusaqqinniarluni illoqarfimmut mikinerusumut angerlartinneqaruni, napparsimasup taassuma pillorissaasumik ikiorneqarnissaa, imaluunniit illuat imermik kuuginnartumik pilersorneqarnera qularnarpoq. Immaqa imertaqqaartariaqarput. Taamaammat napparsimasoq angerlartinneqaannarsinnaanngilaq, ikiorteqanngikkunimi ingerlalluarnavianngilaq, Ella Skifte nassuiaavoq, tamannalu taartaasartunut isornartorsiuinerunngimmat napparsimasulli suminngaanneernerannik assigiinngitsunik ilisimasaqannginnerup unammilligassaanut assersuutaammat erseqqissarpaa.

Arnat pingasut taakkua inuunertik tamaat isumassuinermut, suliamut akisussaanermullu atorsimavaat. Maanna pereersut ataqqillugit siunissamullu sapiilluni peqqinnissaqarfik ineriartortinneqartuarumaartoq neriuutigaat. Immaqalu qanittukkut soraarninngussagaluarunik akisussaaffitsik tamakkiisumik peersinnaanngilaat. Peqqissaasuuneq taakkununnga „suliffiinnaasimanngilaq“. Inuunerannut kinaassusaannullu ilaavoq.