KRYDSILIIGIT
Taasititsinissaq oqallisigineqariartuinnartoq
Innuttaasunik taasititsinissamik oqallinneq nunatsinni Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Siunnersuisoqatigiit malinnaaffigivaat
Namminiilivinnissaq innuttaasunit taasissutigineqalerpat najugaqarnermik piumasaqaatip sukaterneqarnissaanik ilimasaarineq qinersisinnaasut ikilinerannik kinguneqariaannaavoq.
Foto: Leiff Josefsen
Innuttaasut namminiilivinnissamut tunngatillugu taasitinneqalerpata qinersisinnaanermut inatsisit sukaterneqarpata, Inatsisartunut qinersisarnermi inatsisit atuuttut naapertuuttut qinersisinnaatitaasunik ikinnerulersitsissasoq, naalagaaffinngornissamut nunanullu allanut naalakkersuisoq Siumumeersoq, Vivian Motzfeldt, ilimasaaruteqarpoq.
Inatsisartunut qinersisinnaanermut piumasaqaatit qinersinermut inatsimmi 1996-imeersumi, kingullermik 2012-imi nutarterneqartumi imaapput: 18-inik ukioqalereersimanissaq, qinersisartoq danskisut innuttaassuseqassaaq, Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik najugaqartuussaaq aamma ulloq qinersiffissaq sioqqullugu Kalaallit Nunaanni sivikinnerpaamik qaammatini arfinilinni aalajangersimasumik najugaqartuussaalluni (+ qinersisartullu ullormi qinersinermi Kalaallit Nunaata avataani najugaqartut qinersiinnarsinnaanissaannut tunngasut arlallit allaqqapput.)
PISARTAGAQARTUNUT
Allaaserisaq una Nutaarsiassaqartitsivimmi aviisit naqitat ilaanni allaaserisaavoq.
Allaaserisat pisartagaqartunit siunissami taamaallaat atuarneqarsinnaajumaassapput.
Atuarluarna.
– Nunatta namminiilivinnissaanut naalagaaffinngornissamullu innuttaasunik tunngaviusumik taasititsineq Inatsisartunut nalinginnaasumik qinersinermut sanilliulluni mianernarnerujussuuvoq. Uani taasisinnaasut nalunaarsorneri annertussusaat, sumi najugaqarnermik piumasaqaatit sakkortunerusut, nunamut innuttaasuinullu pingaaruteqarneranik tunngaveqartumik. Qinersisinnaasunik piumasaqaatillu nunarsuarmioqatigiinni naalagaaffiup innuttaasunut pisussaaffiinut nalinginnaasumik periuserisartagaat akuerisat atorneqassapput, Vivian Motzfeldt tunngavilersuivoq.
Tamanna Inuit Ataqatigiinniit oqaaseqartup, Pipaluk Lyngep ernummatiginngilaa:
– Nunatsinni najugaqarsimanissamik piumasaqaatinut tunngatillugu aatsitassanut, aalisarnermut takornariaqarnermullu inatsisit piffissami matumani aamma sukaterneqarput. Taamaalilluni naalakkersuisoqatigiit partiivi, danskit kalaallillu namminersorneq pillugu isumalioqatigiissitaata (2004-08) isumaliutissiissutaani, Inatsisartunut qinersinermi qinersisinnaasut aamma namminiilivinnissamut innuttaasut taasitinneqarneranni taaseqataanissaanik atorunnaarsitsipput.
Immikkoortitsisoqassanngitsoq
Naalagaaffiit Peqatigiit inuit pisinnaatitaaffii pillugit nunarsuarmioqatigiinnut nalunaarutaanni allaqqavoq:
– Kinaluunniit nunami aqunneqarneranut toqqaannartumik sinniisussanilluunniit toqqaanikkut peqataasinnaatitaavoq. (Immikkoortoq 21, stk. 1).
Qinersisinnaanermut inatsisit nunatsinni Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Siunnersuisoqatigiinnit politikkikkut isummerfiginngilaat.
– Inuit pisinnaatitaaffii isumaqatigiissutillu Kalaallit Nunaata ilannguffigisai aallaavigaagut, Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Siunnersuisoqatigiit Sermitsiamut ilisimatitsipput.
Nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffii pillugit Naalagaaffiit Peqatigiit nalunaarutaat (UNDRIP), innuttaasutut politikkikkullu pisinnaatitaaffiit pillugit nunat tamalaat isumaqatigiissutaat (CCPR) aamma Naalagaaffiit Peqatigiit sulisoqarneq pillugu suliniaqatigiiffia (ILO) sorpassuarnik pissanganartunik inuit pisinnaatitaaffiinut, qinersisinnaanermut nunallu inoqqaavisa pisinnaatitaaffiinut tunngasunik imaqarput.
– Nunami sumi najugaqarnerup sinaakkusersorneqarnissaa politikkikkut oqallisissaavoq. Sukumiisumik akissutissat politikkikkut aalajangiisartunit akineqarnissaannut innersuussivugut, kisianni oqallinnerup qanoq ingerlanera malinnaavigaarput; pingaartumik immikkoortitaannginnissamik pisinnaatitaaffeqarnermut tunngasut Naalagaaffiit Peqatigiit isumaqatigiissutaanni allaqqasut eqqarsaatigalugit, Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Siunnersuisoqatigiit ilisimatitsivoq.
Qinersisinnaasukillissasoq
Inatsisartunut apriilip arferngani 2021-mi qinersinermi qinersisinnaasut 41.126-usut nalunaarsorneqarput. Qinersisinnaanermut inatsisit qanorpiaq sukaterneqarnissaat Vivian Motzfeldtip erseqqissanngilaa, najugaqarsimanissamulli piumasaqaatip sivisussusaa maanna qaammatit arfiniliusuniit ukiunut marlunut, tallimanut qulinulluunniit sivitsorneqarsinnaavoq. Tamanna danskisut innuttaasuseqartut qinersisinnaanerannik ikilisitsissaaq.
Najugaqarsimanissamik piumasaqaatip sukaternerata kingunerisassai pillugit Sermitsiap Isumaginninnermut, Ilaqutariinnut, Suliffeqarnermut Nunamullu Namminermut Naalakkersuisoqarfik aperaa.
Tamatta naligiippugut, ilaalli allanit naligiinnerupput.
Tuluk atuakkiortoq George Orwell
– Najugaqarnermik piumasaqaat allanngortinneqassappat qinersisinnaatitaasut qanoq amerlatigilernissaat maannakkut ilisimanngilarput, naalakkersuisoqarfimmi pisortaq, Martha Abelsen akivoq.
Inatsisartunut qinersinissaq suaarutigineqarpat kommunit tallimaasut tamarmik qinersinermi siulersuisunik pilersitsissapput, taakkulu CPR-imik nalunaarsukkat aallaavigalugit qinersisinnaasut piumasaqaatinik naammassinnittut allattorsimasuutigilissavaat.
Ilaqutariit immikkoortinneqassasut
Qinersinermut inatsimmi danskisut innuttaassusillit pineqarput – danskit kalaallit akornanniittulluunniit pineqaratik. Najugaqarnissamut piumasaqaat sukaterneqarpat imaassinnaavoq aappariinnut danskiusunut kalaaliusunulluunniit kinguneqartoq, soorlu innuttaasunik taasititsinermi uiusoq danskiusoq qinersisinnaassanngilaq, nuliali kalaaliusoq piumasaqaatinik naammassinnilluni.
Taava qinersisinnaanissaq eqqarsaatigalugu angutit arnallu naligiissitaajunnaassapput.
– Kalaallit inuiaqatigiit akornanni angutit arnallu naligiissitaanerunissaat anguniarlugu Naligiissitaanermut Siunnersuisoqatigiinnit iliuuseqartoqassava?
– Naamik, tamanna susinnaanngilarput, pissutigalugu uani immikkoortitsineq suiaassuutsimik aallaaveqanngimmat, najugaqarnissamilli piumasaqaat pineqarmat, siunnersuisoqatigiit siulittaasuat Britta Keldsen Sermitsiamut oqarpoq.
2.439-t nunanit allaneersuusut
Nunatsinni innuttaasut 56.866-iusut Naatsorsueqqissaartarfiup kisitsisaataasa nutaat apriilip aallaqqaataaneersut takutippaat - 54.427-t danskit naalagaaffianni innuttaasuusut, 2.439-t allamiusut pas-eqarput.
Innuttaasut 279-it nunanit avannarlernit allaneersuupput, 1.614-it Asiami Thailandimeersuunerullutillu Philippinerineersuunerupput.
Danskisut innuttaassusillit kisimik Inatsisartunut qinersisinnaapput, nunanili allaneersut naalagaaffeqatigiinnermi ukiuni pingasuni najugaqarsimagunik, qinersinissarlu sioqqullugu nunatsinni qaammatini arfinilinni aalajangersimasumik najugaqarsimagunik kommunimut qinersisinnaapput. Nunanit allaneersut kommunimut qinersinerni qanoq peqataatigisarneri misissorneqarnikuunngilaq.
Suliassaqarfiginngikkaa
Namminersorlutik oqartussani kommuninilu pisortat ingerlataanni inatsisit atuuttut malinneqarnersut ileqqorluttuliortoqannginnersorlu, Inatsisartut ombudsmandiata nakkutigisarpaa.
– Najugaqarnermik piumasaqaat aallaavigalugu namminiilivinnissamik innuttaasunik taasititsinermi innuttaasup qinersisinnaanera pinngitsoortinneqassappat ombudsmandip suliassaraa?
– Namminersorlutik oqartussani kommuninilu pisortat ingerlatsineri tamaasa uanga suliassaqarfigaakka, illuatungaanili Inatsisartuni aamma ataatsimiititaliani sulineq uanga suliassaqarfiginngilakka. Taamaattumik Inatsisartut siunissami sulinissaat ataqqillugu Inatsisartut tassunga tunngatillugu suli inatsisiliorfiginngisaat isummerfigissanngilara, ombudsmandi Gedion Jeremiassen Sermitsiamut oqarpoq.
