Tamarmik immikkut naalagaaffiit?

Aalajangerneq annertoorujussuarmik kingunilik. Imaluunniit namminiilivinnissaq naassaanngitsumik oqallisaatillugu sammisaq alla utaqqisut unittarfiannut inissitaq.

Upernaakkut ataatsimiinnermi ullormi kingullermi aalajangernermut tunngatillugu naliliinerit sumut tamanut sammipput. Tassani Inatsisartut Inatsiseqarnermut ataatsimiititaliaata namminersorneq pillugu inatsimmi § 21-p atuutilersinneqarnissaanik siunertaqartumik isumalioqatigiissitaliornissamut nassuiaasioqqullugit Naalakkersuisut peqquai; tassa naalagaaffinngornissamut suliniarnermi aqqummi aporfiiaassasut.

Naleqqalli siulittaasua Pele Broberg pikkusunngivippoq. 

- Aalajangerneq aallatulli piffissaajaataannaavoq. Kalaallit Nunaat nunarsuarmi nassuiaasiornermi rekoortiliipajaaqqavoq, taanna AG-mut oqarpoq.

Isumalioqatigiissitat kaammattuutitut saqqummiussaasa politikerinit malinneqarnissaat qulakkeerneqartanngitsoq taassuma eqqaasitsissutigaa: 

- Aalisarnermut isumalioqatigiissitaqarpugut marlunnik kaammattuutaalu malinneqanngillat. Angallannermut isumalioqatigiissitaqarpugut aamma kaammattuutaanik malinneqanngitsumik. Tunngaviusumik inatsisissaq pillugu isumalioqatigiissitaqarpugut. Isumalioqatigiissitanuku susinnaasut, upperaavullu? 

- Namminersorneq pillugu Siumumit qaangerneqariaravit isorinniinnannginnerpit? 

- Pimoorussisoqalerpat partiillu allat isummivippata akuersissaagut. Tunngaviusumik inatsisissaq pillugu isumalioqatigiissitamik pilersitsisoqarnerani nuannaarluta akuerseqataavugut, sulialli inernera sussaanngilaq, Pele Broberg akivoq. 

- Pissutsit maannakkutut ingerlaannassappata Kalaallit Nunaata namminiilivinnissaa aatsaat ukiut 50-t qaangiuppata pissasoq oqartarputit. Taama suli isumaqarpit? 

- Aap. Naak naalakkersuisooqatigiit naalagaaffinngornissamut naalakkersuisoqaraluartut ingerlaqqissimanngilagut. Namminiilivinnissaq pillugu manna oqariartorneruppat, taava sooq IA Demokraatillu tapersiippat? 

»Eqqumeeqaaq«

§ 21-p atulersinneqarnissaanut siunnersuummik Siumumeersoq Kuno Fencker saqqummiussisuuvoq. Taamaalilluni namminiilivinnissamut suliaqarneq pingaarutilik aallartittoq, taanna isumaqarpoq: 

- Manna oqaluttuarisaanikkut pingaaruteqarpoq, taanna naliliivoq. 

- Naleqqakkulli piffissamik sivitsorsaanerinnartut taavaat? 

- Tamanna aamma eqqumiippoq. Suleqatigiissitamik ilinniarluarsimasunik inuttaliisoqassaaq, taakkulu sukkasuumik nalunaarusiussapput. Taanna »isumalioqatigiissitaaqqamik« taasinnaavat. Taanna »isumalioqatigiissitamut anginerusumut« suliakkiummik siunnerfiliisussaavoq, Kuno Fencker akivoq. 

- Taava isumalioqatigiissitap angisuup pilersinnissaa sioqqullugu politikikkut suli allamik suliaqartoqassava – Inatsisartuni taasinermik kinguneqartumik? 

- Apeqqut taanna aamma eqqarsaatigivara. Isumaga malillugu sapinngisamik tamat oqartussaaqataatillugit suliaq ingerlanneqassaaq, taamaalilluni partiit isumalioqatigiissitamik, taassuma inuttalersorneqarneranik suliakkiummillu akuersiinnartussaapput. Sorpassuit isumalioqatigiissitami suliarineqartussat namminersorneq pillugu inatsimmut isumaliutissiissummi allaqqareerput. Tassani aningaasat, naalagaaffiup pigisai naalagaaffimmilu innuttaassuseq ilaapput. Taamaammat suliaq sukkasuumik ingerlasinnaavoq, taanna akivoq. Kina kalaallisut innuttaassuseqalissanersoq, taamaalillunilu namminiilivinnissaq pillugu innuttaasut taasitinneqarnerani taasisinnaassanersoq qulaajarneqartussaavoq.

- Danmarki isumalioqatigiissitamut ilaassava, kalaaliinnarnilluunniit inuttalerneqassava? 

- Piareersaasiorluni sulineq kalaallit kisimik isumagisassaraat. Kingorna Danmarkimik isumaqatiginninniarnerit qanoq ingerlanneqarumaarneranni piumassuseq qanorlu isumaqarneq apeqqutaassapput. Suliassap qanoq suliarineqarnissaa kiisalu isumaqatiginninniarneq pitsaasumik anersaaqarluni ingerlanneqarnersoq apeqqutaassaaq.

Inornartutut takorluugaanngilaq 

Kuno Fenckerip oqaaseq naalagaaffeqatigiit qularnartoqartippaa. Taamaalilluni Siumutoqarsuaq Lars-Emil Johansen »naalagaaffeqatigiinnertut taagugaq« oqartarneranik isumaqatigaa.

- Danmarki naalagaaffiummat uagullu naalagaaffiunata, naalagaaffeqatigiinnata oqartuartarpugut. 

- Naalagaaffeqatigiinnermi sumit taarserneqassava? 

- Innuttaasut tamanna aalajangissavaat. Naalagaaffeqatigiinneq eqqortoq, tassa naalagaaffiit pingasut ataatsimooqatigiiffiat periarfissaavoq. Imaassinnaavorli aamma kunngiitsuuffik kissaatigineqartoq, imaluunniit Frederik Naalagaaffiup qullersaatut ingerlaannarsinnaasoq. Aaqqissuussineq taamaattoq Commomwealthimit ilisimaneqarpoq. Immaqaluunniit free association atorneqarsinnaavoq, Kuno Fencker akivoq imalu nangilluni: 

- Tunngaviusumik nunat tamat akornanni imminut sinnerluta suliumalluta naalagaaffinngussaagut. Ullumikkut Danmarkimit pulaartuujuarpugut. Assersuutigalugu Nordisk Rådimi. 

- Namminerisamik naalagaaffinngornissaq isumaqatigaajuk? 

- Nunat allat aamma oqartussaaffimmik tunniussisarput. Assersuutigalugu Danmarki EU-mut oqartussaaffimmik tunniussinikuuvoq. Kalaallit Nunaat oqartussaaffigisariaqaripput isumaqarpunga, taamaalilluta naalagaaffinngorluta, piviusorsiortuuvungali. Nammineq suna tamaat isumagisinnaanngilarput. Nunarsuarmi maani naalagaaffinnik allanik suleqatissarsiortoqartariaqarpoq.

- Danmark suleqatigineqassava? 

- Ukiuni 300-ni oqaluttuarisaaneq tamatta nangeqqissallugu kissaatigisinnaavarput. Immitsinnut attaveqatigiilluarluta tamannalu ingerlaqqittariaqartoq isumaqarpunga. Isumaqatiginninniartulli marluusut apeqqutaassapput. Free associationeqarnissamut Danmark pinngitsaalisinnaanngilarput.