Tamatta angalaartuuvugut

Danskeq assilialianik eqqumiitsuliortartoq, Arne Haugen Sørensen, assilianik pitsassuarnik marlunnik qalipaanikuuvoq, taakkua taaguuteqarput, »Vandringsmand«, tassa pisuttuartartoq aamma »Hjemkomst«, tassa angerlamut tikinneq, taakkua iikkannut nivinngarnikuuakka. Taakkua qalipakkat marluk 2021-mi aasami ullaaralaakkut Nuup qimalerneranit, akunnialuillu qaangiummata, Air Greenlandip Airbussiutaata Kangerlussuarmit Københavnip tungaanut aallarneranit, Kalaallit Nunaannut inuulluaqqusininnut misigissutsikka poornikuuaat.

Aqqut taanna amerlasooriarlugu timmisartukkut aqqutiginikuuara. Kalaallit Nunaanni soqutiginartumik ukiuni 24-ni atorfeqarninni Kalaallit Nunaata iluani avataanullu angalasaqaanga tamatigullu periaaseq taannaajuarpoq: Ullaakkut makiaariarluni mittarfiliarneq. Piffissami sivikitsumi sivisuumiluunniit Kangerlussuarmi utaqqineq. Ilisarisimasanik ilassinninneq naapitsineq imaluunniit kaffisorusaajutiginngikkaanni immiaarartorusaajutigaluni oqaloqatigiinneq, imerniartarfimmi tusaamaneqarluartoq grønne bar suli piuvoq. Kangerlussuaq naapiffiunikuullunilu suli naapiffiuvoq.

Eqqaamavara taamani isumalluarlunga, qilanaarlunga qujamasullungalu. Inuppassuit ukiut ingerlaneranni inuunerminnut ilaatilersimammannga tamannalu uanga inuuninnut malunniuteqarmat inuit taakkua pillugit ataqqillugit killitsisimavunga.

Josef Motzfeldt, Tuusi, aperineqarnikuuvoq silarsuarmut nutaamut suna nassatarissallugu pingaarnerpaanersoq. »Maannakkorluinnaq pisut«, ingerlatiinnaq taama akivoq. Eqqaamavara aasap ullaavani angalaneq taanna Nuummit Københavnimut taamaallaat angalanerunngitsoq, angalaneruvorli pisarsimasorpassuarnik, pisunik tupinnartunik eqqaamasaqarnartoq.

Pisut, aallarusunneq, misigisaqarusunneq

Uanga Kalaallit Nunaat pillugu oqaluttuassartara 1997-imi februaarip 17-ianni aallartippoq. Ataasinngornermi Nuummut taamani tikippunga. Issersuaq. Suleqatitaannit pingasunit tikilluaqquneqarpunga, taakkua taamani sapaatit akunnerisa naaneranni, kulturikkut illorsuup, Katuap atoqqaartinneqarnerani festersimanertik suli malugaat. Kalaallit Nunaannut tikilluarit!

Allamut nunasiartortut pillugit taaguut Danmarkimi inunnut nunamit nunamut allamut nuuttunut atorneqartarpoq. Danmarkimi naatsorsueqqissaartarfiup nunamit nunamut allamut nuuttut pillugit naatsorsuutaani inuit nunanut allanut aallartut najugartillu Danmarkimiittoq qimakkaat taama taaneqartarput. Savalimmiut Kalaallit Nunaallu naalagaaffeqatigiinnut Kunngeqarfimmullu Danmarkimut ilaapput, kisianni nunanut taakkununnga marlunnut nuunneq nunanut allanut nuunnertut isigineqarpoq.

Danskit Kalaallit Nunaanni piffissami sivikitsumi sivisunerusumiluunniit suliniarlutik ukiuni qulikkaani aallartarput. Ilaat Kalaallit Nunaanni uninngaannartarput; Nunarsuaq ilisimanngisartik uniffigisarpaat kajungerisutut misigisarlutik. Imaluunniit sukkasuumik tiguneqartarput. Nuuttut, pissutsinut allaanerulluinnartunut, danskit atugarissaarnikkut toqqissisimaffigisaannit allaanerulluinnartumut sukkasuumik naleqqussapallattut.

Ilaat pisut nalaatsorneranni aallartarput allat aallarusullutillu misigisassarsiorusuttarput. Taakkua tamarmik assigiissutaat tassaavoq takorluukkat nunamilu nutaami periarfissat kisiisa pinnginnamikkit. Kisianni aamma pinngortitamut, naaffeqanngiusalluni sumiiffinnit allanit anginerujussuarmut sunnertittarput.

Aamma inunnut. Nunasiartortut Kalaallit Nunaani inuiannik misigisaqarnerat. Inooriaatsimut, oqaatsinut, nerisassanut kulturimullu akuulersarput. Inuiaat, ukiuni hunnorujukkaani silap pissusianik angerfigeqatigiissut, taannalu pillugu unammiuartut, inuunermut nuannarinninnerannut tulluusimaarnerannullu qanillineq. Taakkunannga arlallit aamma asannilerput nunarsuarlu meeraqalersillugu. Taamaalillutik Danmarkip Kalaallit Nunaatalu ukiuni hunnorujukkaani ataatsimut oqaluttuassartaanni taakkua namminneq oqaluttuassartartik allappaat.

Kalaallit Nunaannut nunasiartortut

Kalaallit Nunaat ukiut 4.500-t sinnerlugit inunnit najugaqarfigineqarpoq. Nunasisut siulliit amerikap avannaata nunavissuanit, Nares Strædemi imaq sikummat Canada aqqusaarpaat. Kisianni piffissani sivisuuni nuna najugaqarfigineqanngilaq, inuusinnaajuaannarnissap periarfissalunnera pillugu, uumasunit piniagassanik amigaateqarneq pillugu imaluunniit silap pissusaata nikerarnerata ulluinnarni inuuneq artornarsitippallaartarmagu.

Inuit kulturii assigiinngitsut arfinillit piffissap ingerlanerani nunasiartortarput, ullutsinni kalaallit nunasisunit kingullerneersuupput, Thulekulturiminngaanniit, taakkua ukiup 900-p missaani aggerput.

Piffissap taassuma nalaani qallunaatsiaat Erik aappalaartorlu aamma Kalaallit Nunaannut tikipput, tamanna Islandimiut siulilersaarutaanni aamma allassimavoq.

Angalajuartut ileqqutoqaat

Inuit Kalaallit Nunaanniittut angalajuartutut inuunikuupput, nomadit, inuussutissartik malittaralugu nuttartarlutik inuupput. Allatut oqaatigalugu taakkua aalajangersimasumik najugaqarfeqanngillat. Taakkua inooriaasaat tassaavoq nikerartuarneq pinngortitamillu pinngitsuuisinnaannginneq.

Angalajuartutut inooriaaseqarneq ullumikkut nutaaliaasumik inooriaaseqarnermi nalinginnaannginnerulerpoq, kisianni suli eqimattaqarpoq ileqqutoqqanik inooriaatsinillu attassiinnarnissamut misiliisunik. Angalajuartut nunarsuaq tamakkerlugu nassaassaapput, sumiinnertillu aallaavigalugu assigiinngitsunik periaaseqarlutillu kultureqarput, taakkua aamma inuunermut pinngortitamullu asseqanngitsumik periuseqarput.

Nomaditulli inooriaaseqarneq pingaarutilimmik isumaqarpoq. Taakkuami inuiaqatigiit nutaaliaasut taakkualu unammillernartitaat allaaninngorlugit takutippaat. Angalajuartut pinngortitamut attaveqarluartorujussuupput aamma ileqqutoqqanik pingaarutilinnik attassiinnarnikuullutillu piujuartitsinermik uumaniarnissamillu ilisimasaqarput. Taakkua inooriaasaat isumalluutinik aqutsinermi, pinngortitamik naleqartitsinerunermi pinngortitallu inissaqartitsinera pillugu piujuartitsinerusarnerat isumassarsiorfigineqarsinnaapput.

Taamaattumik angalajuartut ileqqutoqaat taakkualu ullumikkumut attuumassuteqarlutik isumaqarnerat eqqarsaatigissallugit pingaaruteqarput. Naak nutaaliaasumik inooriaaseqarneq najugaqariutsikkullu eqiterunneq amerlasuunik pitsaaquteqaraluartut angalajuartut piujuartitsisarnerat, naleqqussarnissamut piginnaasaat pinngortitamullu ataqqinninnerat ilinniarfigisinnaavagut. Angalajuartut ileqqutoqaat ataqqillugit paariinnarneranni siunissaq piujuarfiusoq pitsaanerusorlu pilersinnissaanut tunniussaqaqataasoqarsinnaavoq.

Nunarsuarmiunngorsaanerup angalajuartui

Inuit Kalaallit Nunaanniittut ullumikkut angalajuartuujunnaareerput. Kalaallit Nunaannut nunasisorpassuit ullumikkut angalajuartuupput. Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni timmisartukkut angalanermi itisilerinissamut piffissaqarluarpoq. Nunannullu angerlarlunga angalaninni eqqarsaatikka angalajuartut ileqqutoqaannut qanittuararsuupput aamma minnerunngitsumik uanga nammineq angalajuartutut naammagittaatsutut toqqissiveqanngitsutullu inuunera eqqarsaatigaara.

Bruce Chatwin eqqarsaatiminik saqqummiussilluni allaaserisamini, “Nomadeinvasioner”-imik qulequtsikkamini, atuakkami “Hvad gør jeg her”-imi 1989-imi saqqummersumi allappoq, angalajuartut sumiiffimmit sumiiffimmut isumaqanngitsumik asuli angalanngisaannartut. Angalajuartut angalanerat piareersarluagaasarpoq. Timmissat angisuut naaffeqanngitsumik angalasarnerattut ippoq.

Tamanna Airbussimut ilaallunga Danmarki qulaallugu Københavnimut qanilliartornermi eqqarsaatigaara. Pisumi tassani Danmarkip taamani qimanneranit Danmarkip uanga ilisimasattut taannaajunnaarsimanera uppernarsassallugu ajornarpoq.

»Danmarki danskinut!,« oqariartuutitoqaq. Kisianni nunarsuarmiunngorsaanermi inuiaassuseq inuiaqatigiillu assigiiaassusaat takutinneqarput.

Ataatsimoorneq takornartamut uagut akisussaasutut paarlattuanik eqqarsaatigineqartariaqaraluarpoq. Takornartamik naapitsineq ataatsimoornerup aallaavigaa. Takornartaqaranilu angalajuartoqanngippat ataatsimoortoqarsinnaanngilaq. Takornartanik naapitsineq angalajuartutut ataatsimuussusermik takutitsineq. Takornartaq akornutaanngilaq, kisianni pisariaqartinneqartuuvoq ataatsimoornernilu tamani pisuussutaalluni. Uangalu isumaqarpunga piviusumi uagut tamatta angalajuartuusugut.

Kastrupip mittarfianut minnerput sakkortuvoq. Kalaallit Nunaat atorfilittut namminerlu inuttut inuuninni pingaarutilittut qitiulersimavoq. Angalaneq ukiut ingerlaneranni imminut aperisarsimaninnik akissutissaqalerfigalugu nutaamik isiginnittariaaseqalerfigisara.

Kisianni nalunngittuaannarnikuuara aqqusaartutut angalanerusoq. Tikeraaginnaanikuuvunga, piffissap ilaani Danmarkimut utertariaqalertussaq.

Nunamut allanngorsimasumut periasaarluni naleqqussartariaqalerlunilu tusiapinnartorujussuuvoq. Kulturit aporaannerattut ippoq. Nuunneq angerlarnermit ajornannginneruvoq.