Aningaasaqarnermut inatsisissaq pillugu
isumaqatigiinniarnerit Christiansborfimi aallartinneqarmata Aki-Matilda
Høegh-Dam uparuaaqqippoq.
Suliamilu pisoqarumaartoq aningaasaqarnermut ministeri
neriorsuitippaa.
Aningaasaqarnermut inatsisissaq pillugu
isumaqatigiinniarnerit Christiansborfimi aallartinneqarmata Aki-Matilda
Høegh-Dam uparuaaqqippoq.
Suliamilu pisoqarumaartoq aningaasaqarnermut ministeri
neriorsuitippaa.
- Suleqatikka ullumikkut oqallinnermi eqqartorneqartunik
eqqumaffiginnilluaqqullugit oqarfigissavakka, Nicolai Wammen (S) nalunaarpoq.
Aki-Matilda Høegh-Damip oqariatuutaa tassaavoq
Christiansborgip torsuusarsuani isumaqatigiinniarnerit arlallit, Kalaallit
Nunaannut aamma tunngassuteqartut, kalaallit qinikkat tusarniarfiginagit
aggersarnagilluunniit ingerlanneqartarneri.
- Inatsiseqarnermut ministereqarfiup sukkut tamaana
aggersartarpaatigut, allaniilli puigorneqartarpugut. Tamanna aamma
Angallannermut ministereqarfimmut, Kalaallit Nunaat pillugu arlalinnik
akisussaffeqarfeqartumut, atuuppoq. Nunanut allaneersunut ilanngutitaanermullu
isumaqatigiinniarnerit kiisalu inuussutissanut neqilianullu
akisussaaffeqarfimmi aamma ilaatinneqanngikkajuppugut. Isumaqatigiinniutaalereersunullu
ilisimasaqarfiginngisanut imminut aggersarnissaq ajornakusoorpoq, Aki-Matilda
oqarpoq.
Naalagaaffiup ikinngutai
Kalaallit Nunaat mininneqartassanngitsoq inersuarmi
isumaqatigiissutigineqarpoq. Taamaassappallu iliuuseqartoqartariaqarpoq. Atlantikup
avannaaniit qinikkat Danmarkimut tunngasunut akuliuttassanatik
eqqarsaatigisariaqaraat Dennis Flydtkær Danmarksdemokraterineersoq
illuatungaanik isumaqarpoq.
- Matumani Danmarkimi orpippassuit, seqerngup qinngorneranik
tigooraassutit nunalerinermilu akitsuutit atorlugit allannguingaatsialerneq
eqqarsaatigaara. Ilaasortat Kalaallit Nunaanneersut Savalimmiuneersullu tamakku
akuliuffigisariaqarpaat? Dennis Flydtkær aperivoq.
Ilaasortat Atlantikup avannaaneersut Danmarkimi
naalakkersuisut ikitsuinnaasut kivitseqatigigaat ilanngullugu oqaatigaa.
- Akuliutinngikkaanni naalakkersuisuni
amerlanerusoqarnavianngilaq. Taamaammat naalakkersuisut allanik
isumaqatigiinniaqateqartariaqarput, Flydtkærip ilanngullugu oqaatigaa.
Siumulli taarsisooqataaginnartarlunilu Socialdemokratinut
sunilluunniit tapersiiginnartartuunera Aki-Matildap itigartitsissutigaa.
- Seqerngup qinngorneranik tigooqqaatit, innaallagissiutit
anorisaatit qamutilluunniit aqqutaat pillugit Danmark sussanersoq
inanniarsarinngilarput, ulloq mannalu tikillugu taamaaliornikuunngilagut. Naalakkersuisut
Kalaallit Nunaannik suliuniutinullu Kalaallit Nunaannut tunngasunik
tapersiigaangata aatsaat tapersertarpagut. Politikkimi pisarnertuut isumaqatigiinniarnerit
pineqarput, aamma qinersisigut, Kalaallit Nunaat nunatsinnilu innuttaasut
eqqarsaatigiuaannarpagut.
Aki-Matilda Høegh Dam oqallinnermi ataatsimiititani
naalakkersuisunilu folketingip suliaanut ilaatinneqarnerunissaminik
kissaateqarnermini ilimaginngisaminiit taperserneqarpoq, tassa Rasmus Jarlovimiit
(K), siornatigut Folketingip inersuaani sakkortuumik
oqalliseqatigisarsimasaminiit.
- Isumaqatigiinniarnerni folketingimi ilaasortat Kalaallit
Nunaanneersut Savalimmiuneersulli ilaatittassagigut arlalippassuariarlunga
oqaatigisarpara, naalakkersuisullu allaffiini qaquguugaluarnersoq tamanna
paasineqassasoq neriuutigaara, Jarlov oqarpoq.
Aki-Matildap oqariartuutaa ministerinut allanut
ingerlateqqinneqassasoq naalakkersuisuni oqaaseqartussat aqutsisuata, Nicolai
Wammenip, neriorsuutigalugulu »folketingimi ilaasortat Kalaallit Nunaanneersut
Savalimmiuneersullu sunulluunniit attuumassuteqartunut tamanut
ilaatinneqartarnissaasa« pingaaruteqassusaa naqissuserpaa.
- Isumaqatigiinniarnerillu maani ingerlasut saniatigut
sulianik inuiaqatigiinnut kalaallinut pingaarutilinnik suliaqartoqartarpoq. Soorlu
naalagaaffimmit tapiissutit (4. mia. kr. aaqq.), taavalu Danmarkimi
naalagaaffiup Naalakkersuisullu atassuteqarnerat. Taamaammat
naapiffigisinnaasagut tamanullu iluaqutaasussamik
aaqqiissuteqaqatigiiffigisinnaasagut arlaqarput, Wammen erseqqissaavoq.
Assigiinngitsorujussuusut
Aningaasanut inatsisissami Atlantikup Avannaanut
aningaasaliissutit 30 millionit koruunit immikkoortinneqarsimapput. Annikippallaarput,
Aki-Matilda isumaqarpoq. Ilisimasallit naapertorlugit danskit
akisussaaffeqarfiinnaaluunniit - politieeqarneq, eqqartuussiveqarneq
paarnaarussiveqarnerlu – aaqqiivigissagaanni 40 millionit koruunit
pisariaqartinneqartut oqaatigaa.
Taannattaaq naapertorlugu aningaasaliissutiniit aningaasat
Kalaallit Nunaanni Savalimmiunilu pisariaqartitat naapertorlugit
agguaanneqarnissaat eqqarsaatigineqartariaqarpoq.
- Danmarkip Kalaallit
Nunaat Savalimmiullu sinnerlugit suut akisussaaffiginerai isigissagaanni, isumaqatigiinniarnermi
qanoq agguaasoqartarnera naligiinngilaq. Nunat tamarmik
unammillernartoqangaatsiaraluarluta kulturerput, oqaluttuarisaanerput,
inuiaqatigii nunatagullu assigiinngillat, assigiimmillu pineqannginnissarput
pisariaqarpoq.