Tapersersuleriataarpaa

Aningaasaqarnermut inatsisissaq pillugu isumaqatigiinniarnerit Christiansborfimi aallartinneqarmata Aki-Matilda Høegh-Dam uparuaaqqippoq.

Suliamilu pisoqarumaartoq aningaasaqarnermut ministeri neriorsuitippaa.

- Suleqatikka ullumikkut oqallinnermi eqqartorneqartunik eqqumaffiginnilluaqqullugit oqarfigissavakka, Nicolai Wammen (S) nalunaarpoq.

Aki-Matilda Høegh-Damip oqariatuutaa tassaavoq Christiansborgip torsuusarsuani isumaqatigiinniarnerit arlallit, Kalaallit Nunaannut aamma tunngassuteqartut, kalaallit qinikkat tusarniarfiginagit aggersarnagilluunniit ingerlanneqartarneri.

- Inatsiseqarnermut ministereqarfiup sukkut tamaana aggersartarpaatigut, allaniilli puigorneqartarpugut. Tamanna aamma Angallannermut ministereqarfimmut, Kalaallit Nunaat pillugu arlalinnik akisussaffeqarfeqartumut, atuuppoq. Nunanut allaneersunut ilanngutitaanermullu isumaqatigiinniarnerit kiisalu inuussutissanut neqilianullu akisussaaffeqarfimmi aamma ilaatinneqanngikkajuppugut. Isumaqatigiinniutaalereersunullu ilisimasaqarfiginngisanut imminut aggersarnissaq ajornakusoorpoq, Aki-Matilda oqarpoq.

Naalagaaffiup ikinngutai

Kalaallit Nunaat mininneqartassanngitsoq inersuarmi isumaqatigiissutigineqarpoq. Taamaassappallu iliuuseqartoqartariaqarpoq. Atlantikup avannaaniit qinikkat Danmarkimut tunngasunut akuliuttassanatik eqqarsaatigisariaqaraat Dennis Flydtkær Danmarksdemokraterineersoq illuatungaanik isumaqarpoq.

- Matumani Danmarkimi orpippassuit, seqerngup qinngorneranik tigooraassutit nunalerinermilu akitsuutit atorlugit allannguingaatsialerneq eqqarsaatigaara. Ilaasortat Kalaallit Nunaanneersut Savalimmiuneersullu tamakku akuliuffigisariaqarpaat? Dennis Flydtkær aperivoq.

Ilaasortat Atlantikup avannaaneersut Danmarkimi naalakkersuisut ikitsuinnaasut kivitseqatigigaat ilanngullugu oqaatigaa.

- Akuliutinngikkaanni naalakkersuisuni amerlanerusoqarnavianngilaq. Taamaammat naalakkersuisut allanik isumaqatigiinniaqateqartariaqarput, Flydtkærip ilanngullugu oqaatigaa.

Siumulli taarsisooqataaginnartarlunilu Socialdemokratinut sunilluunniit tapersiiginnartartuunera Aki-Matildap itigartitsissutigaa.

- Seqerngup qinngorneranik tigooqqaatit, innaallagissiutit anorisaatit qamutilluunniit aqqutaat pillugit Danmark sussanersoq inanniarsarinngilarput, ulloq mannalu tikillugu taamaaliornikuunngilagut. Naalakkersuisut Kalaallit Nunaannik suliuniutinullu Kalaallit Nunaannut tunngasunik tapersiigaangata aatsaat tapersertarpagut. Politikkimi pisarnertuut isumaqatigiinniarnerit pineqarput, aamma qinersisigut, Kalaallit Nunaat nunatsinnilu innuttaasut eqqarsaatigiuaannarpagut.

Aki-Matilda Høegh Dam oqallinnermi ataatsimiititani naalakkersuisunilu folketingip suliaanut ilaatinneqarnerunissaminik kissaateqarnermini ilimaginngisaminiit taperserneqarpoq, tassa Rasmus Jarlovimiit (K), siornatigut Folketingip inersuaani sakkortuumik oqalliseqatigisarsimasaminiit.

- Isumaqatigiinniarnerni folketingimi ilaasortat Kalaallit Nunaanneersut Savalimmiuneersulli ilaatittassagigut arlalippassuariarlunga oqaatigisarpara, naalakkersuisullu allaffiini qaquguugaluarnersoq tamanna paasineqassasoq neriuutigaara, Jarlov oqarpoq.

Aki-Matildap oqariartuutaa ministerinut allanut ingerlateqqinneqassasoq naalakkersuisuni oqaaseqartussat aqutsisuata, Nicolai Wammenip, neriorsuutigalugulu »folketingimi ilaasortat Kalaallit Nunaanneersut Savalimmiuneersullu sunulluunniit attuumassuteqartunut tamanut ilaatinneqartarnissaasa« pingaaruteqassusaa naqissuserpaa.

- Isumaqatigiinniarnerillu maani ingerlasut saniatigut sulianik inuiaqatigiinnut kalaallinut pingaarutilinnik suliaqartoqartarpoq. Soorlu naalagaaffimmit tapiissutit (4. mia. kr. aaqq.), taavalu Danmarkimi naalagaaffiup Naalakkersuisullu atassuteqarnerat. Taamaammat naapiffigisinnaasagut tamanullu iluaqutaasussamik aaqqiissuteqaqatigiiffigisinnaasagut arlaqarput, Wammen erseqqissaavoq.

Assigiinngitsorujussuusut

Aningaasanut inatsisissami Atlantikup Avannaanut aningaasaliissutit 30 millionit koruunit immikkoortinneqarsimapput. Annikippallaarput, Aki-Matilda isumaqarpoq. Ilisimasallit naapertorlugit danskit akisussaaffeqarfiinnaaluunniit - politieeqarneq, eqqartuussiveqarneq paarnaarussiveqarnerlu – aaqqiivigissagaanni 40 millionit koruunit pisariaqartinneqartut oqaatigaa.

Taannattaaq naapertorlugu aningaasaliissutiniit aningaasat Kalaallit Nunaanni Savalimmiunilu pisariaqartitat naapertorlugit agguaanneqarnissaat eqqarsaatigineqartariaqarpoq.

 - Danmarkip Kalaallit Nunaat Savalimmiullu sinnerlugit suut akisussaaffiginerai isigissagaanni, isumaqatigiinniarnermi qanoq agguaasoqartarnera naligiinngilaq. Nunat tamarmik unammillernartoqangaatsiaraluarluta kulturerput, oqaluttuarisaanerput, inuiaqatigii nunatagullu assigiinngillat, assigiimmillu pineqannginnissarput pisariaqarpoq.