SILARMIUT

Tassaarsuarmi ajunaartut Asiami nunarpassuit eqqaaniarpaat

Sisamanngornermi ukiut 20-it qaangiupput, tassaarsuup nunavissuit arlallit aqqusaarmagit inuillu 226.000-it ajunaarnerannik kinguneqarluni.

Asseq una assilineqarpoq Thailandimi Phuketsimi tassaarsuup takkunnerata kingorna minutsit arlaqanngitsut qaangiunneranni ulloq 26. december 2004. Indiap imavittaani nunat arlalippassuit eqqugaapput inuillu 226.000-it ajunaarlutik.
Phan Ngami Thailandip kujasissortaani arnaq eqqaassutissamut naasortaliisoq juullip aappaani. Tassaarsuup nunat 14-it eqqormagilli ullumikkut ukiut 20-it qaanngiupput.
Ban Nam Khemimi Thailandimi ajunaarsimasunut ilaqutaasut eqqaaniaanermi aliasullutik peqataapput .
Saqqummersinneqarpoq

Misigissutsinik ulikkaarlutik eqqaaniaasut sisamanngornermi ullaakkut sumiiffigisami nalunaaqutaq malillugu aallartipput Asia tamakkerlugu eqqaaniaapput, tassaarsuup pilersitaanik inuppassuit ajunaarsimanerat pillugu, taamanikkut juullip aappaani 2004-mi Indiap imavittaani aallartittumik pimmat.

Tassaarsuup ilaatigut Indonesia Thailandilu apuuffigai inunnit 226.000-init amerlanerusut ajunaartillugit. Inuiaqassuit oqaluttuarisaaneranni ajunaarnersuartut annerpaat ilaattut isigineqarpoq.

Indonesiami ajunaarnersuit annersaat pivoq, tassani inuit 160.000-it ajunaarmata.

Sisamanngornermi ullaakkut siggartaat siggartarpoq nunaqarfimmi Banda Aceh-mi. Minutsit pingasut ingerlaneranni nipaallisimalluni eqqaaniarneqarput inuit 100.000-init amerlanerusut, tassaarsuup sumiiffimmi tigusimasai eqqaaniarneqarlutik.

54-nik ukiulik ilinniartitsisoq Hasnawati-mik atilik Indonesiami oqaluffimmi moskemiippoq, aamma tassaarsuup ajoqusersimasaani.

- Isumaliorpunga  ullut naggatissaat tikissimagipput. Sapaat ullaaralaannguaq, ilaqutariilluta tamatta nuannaarluta illartarluta issiaqatigiippugut, ajunaarnersuup tassanngaannaq eqqorpaatigut, suullu tamarluinnarmik tammarlutik. Oqaatsit atorlugit nassuiarsinnaanngilara, Hasnawati oqarpoq.

70-inik ukiulik aalisartoq Baharuddin Zainun tsunamimit aniguisimavoq, kisianni:

- Qitornakka, nuliara, ataataga, anaana, qatanngutikkalu tamaasa tassaarsuup tiguai. Allat aamma taamatut misigisaqarput. Misigissutsit assigiit aqqusaarpagut, taanna oqarpoq.

Danskit 46-it tassaarsuaqarmat ajunaarput, taakkunannga 44-it Thailandimi ajunaarlutik.

Nunanit allaneersut 2.500-t missaat nunami tassani ajunaartunit 8.000-init ajunaartunut ilaapput, taakku kiattuni juullisiuarlutik tikeraartuupput.

Bangkokimi danskit aallartitaqarfiata nalunaarutigaa Thailandimi oqartussat Phang Nga-mi naalagaaffimmi toqusut eqqaassutissaanik nappaalluni eqqaaniaasoqassasoq. Tassani danskit aallartitaqarfiat peqataassasoq aamma nalunaarutigineqarpoq

Ban Nam Khemimi ullumi ullaakkut piffissami tassani ilaqutaasut aliasullutik naasunik kransinillu nunaqarfiup eqqaassutissaanut iliorarput: eqqaassutissaq qaarajuttuuvoq tassaarsuup malissui assigalugu qajannaatsumik sanaajusoq, tassanilu ajunaarsimasut aqqi allattorneqarsimapput.

55-nik ukiulik Napaporn Pakawan angajuni ningaalu ajunaarnermi annaavai.

- Suli malugisinnaavara amiilaarnartoq misigisarput. Ukiumut ataasiarlunga maanga tikittarpunga. Piffissaq sukkasuumik ingerlasarpoq, kisianni eqqarsaatitsinni piffissaq sukkanngilaq, taanna oqarpoq.

Sri Lankami inuit 35.000-it sinnerlugit ajunaarput. Inuit 1.000-t missaanniittut qimuttuitsut sukkasuuliat tassaarsuup nassatarimmagit, Colombo-mi illoqarfiup pingaarnersaaneersut Peraliya-mut ingerlaarnerani. Tassanilu eqqaaniaaneq ingerlanneqarpoq, inuit qimuttuisunut ikillutik qimuttuitsut aqqutaat atuarlugu eqqaaniaallutik ingerlaarneranni.

Tassaarsuaq pivoq Indonesiami kitaatungaani immap naqqani nuna sajummat 9,1-mik sakkortussusilik. Nunap sajunnera sakkortooq malissuarsuarnik pilersitsivoq, taakkulu nunat 14-it kangiani Indonesiamiit kimmut Somaliap sineriaanut nunamut qaarput qarsutsinersuillu pinngorlutik.

Powered by Labrador CMS