Kalaallit Nunaanni naluaarasuartaaserisoqarfiup ulloq,
nalunaaqutaq sumilu atertaarnerluni taaqqissaarsinnaavaa: 1925-mi sapaammi
septembarip arferngani nalunaaqutaq 14.23 Qeqertarsuarmi.
Qallunaat nunamut namminermut ministeriat C. N. Hauge ukiut hunnrujut matuma
siorna Qeqertarsuarmut aallarpoq, tassani Kalaallit Nunaanni raatioqarfinni
sisamaasuni siulleq Kunngi Christiaammut qulingannut telegramimik
nassiussilluni ammarpaa:
Kalaallit Nunaanni naluaarasuartaaserisoqarfiup ulloq,
nalunaaqutaq sumilu atertaarnerluni taaqqissaarsinnaavaa: 1925-mi sapaammi
septembarip arferngani nalunaaqutaq 14.23 Qeqertarsuarmi.
Qallunaat nunamut namminermut ministeriat C. N. Hauge ukiut hunnrujut matuma
siorna Qeqertarsuarmut aallarpoq, tassani Kalaallit Nunaanni raatioqarfinni
sisamaasuni siulleq Kunngi Christiaammut qulingannut telegramimik
nassiussilluni ammarpaa:
»Ataqqinartorsuup Danmarkimi Kunngip Københavnimeersup Qeqertarsuarmi
nalunaarasuartaat atulersussatut ullumikkut ammarpaa Qallunaanit Kalaallinillu
ataqqinnittumik inuulluaqqusilluni Kunngimut Telegrami siulleq nassiunneqarpoq maani
ajunngilagut Hauge Nunamut Namminermut Ministeri«.
Kunngi akilluni telegrammerpoq, taannalu septembarip qulingani apuuppoq:
»Qujallunga inuulluaqquseqqippunga – Danmarkip Kalaallillu Nunaata akornanni
attaveqarneq ajunnginngerpaamik kissaappara Christian.«
Nalunaarasuartaaserisoqarfik, ullumikkut Tusassimik taaguuteqartoq, akisunini
pillugu ukiut hunnorujut matuma siornali ilisimaneqarpoq. Atlantiku ikaarlugu
telegrammerneq siulleq 40 koruuninik 60 oorinillu akeqarpoq, ullullu sisamat
akissutissaa apuunniarsarivoq.
Taamanikkulli sukkasuumik ineriartorpoq – teknologeeqarnikkut akitigullu.
Tusass-ip ukiunik 100-nngortorsiorluni nalliuttorsiornini frimærkinik
eqqumiitsuliortup Martin Brandt Hansenip (1990-imi inunngortup) pilersitaanik
marlunnik septembarip arfernani saqqummersitsilluni malunnartissavaa.
