Tuluit Nunaannut isumaqatigiinniarneq Nunatsinnit aallarteqqinneqartoq

Naalakkersuisut siulittaasuata Jens-Frederik Nielsenip aamma Tuluit Nunaata ministeriunerata Keir Starmerip Nunatta Tuluillu Nunaata killilersugaanngitsumik niueqatigiinnissamik isumaqatigiissutissaq pillugu isumaqatigiinniarnertik aallarteqqissagaat isumaqatigiissutigaat.

Tuluit Nunaata 2020-mi EU-mit aninerata kingorna, aalisakkat qaleruallillu Nunatsinnit pisiarineqartartut 20 procentit angullugit akisunerulersimapput.

Nunat taakku marluk 2022-miilli niuernikkut isumaqatigiissutissaq isumaqatigiinniutigisimavaat, isumaqatigiissutissami Kalaallit nioqqutissiaannut akitsuutinik Tuluit atorunnaarsitsilluinnarnissaat aamma Tuluit pisiniarfinni neriniartarfinnilu pisisartut aalisakkanik qalerualinnillu akikinnerusumik pisisarnissaat siunertarineqarpoq.

Tuluit Nunaanni niuernermut ministeriaqarfik tusagassiuutinut nalunaarummini allappoq isumaqatigiinniarnerit inatsisartunut siorna juulimi qinersisoqarnissaa sioqqullugu unitsikkallarneqarsimasut maanna aallarteqqinneqartut.

Isumaqatigiissutissaq Royal Greenlandimut pingaaruteqarluinnartussaq

Killilersugaanngitsumik niuernissamut isumaqatigiinniarnerit aallarteqqinneqarnerat, Royal Greenlandimit nuannaarutigineqarpoq. Nunatta Tuluit Nunaat killilersugaanngitsumik niuernissamik isumaqatigiissuteqarfigissappagu, tamanna nunami aalisakkerinermik suliffeqarfissuit annersaannut pingaaruteqarluinnassaaq.

- Brexitip kingorna kaaviiaartitat 331 millionit koruunit missaannik appariarput, tamannalu aamma niuerfimmi tassani isertitaqarnerup appariartorneranik kinguneqarluni, Royal Greenlandimi tuniniaanermut pisortaq Robert-Jan Treebus oqarpoq.

Taanna Danmarkimi suliffeqarfissuup pisortaatut sulivoq, nunarsuarmilu tamarmi tuniniaanermut akisussaasuulluni.

Tuluit Nunaat EU-mit 2020-mi ilaasortaajunnaarmat aalisakkanik qalerualinnillu tunisassiat Kalaallit Nunaanneersut 20 procentimik akitsuuserneqarput. Tamanna akitsuinermik kinguneqarlunilu Tuluit Nunaanni neriniartarfiit aalisakkanillu tunisassiareqqiisarfiit – taakkualu pisisartuisa - toqqagassaannik killiliivoq.

- Tuluit Nunaata EU-mit ilaasortaajunnaarnerata kingorna tunisassiat Nunatsinneersut – ingammik saarulliit, aammali ilaatigut qalerallit saattuallu Tuluit Nunaanni tuniniarnissaannut akitsuutinut annertuumik aningaasartuuteqarpugut. Tamanna avammut tuniniaanitsinnut malunnartumik sunniuteqarpoq.

- Immikkut aaqqiissuteqarnitsigut raajat issittup imaartaaneersut qujanartumik akitsuuteqanngillat, tamannalu pissuseqatigiiaat Kalaallit Nunaata avammut tuniniartagaasa nalinganik illersuinissamut pingaaruteqarpoq, Robert-Jan Treebus oqarpoq.

Royal Greenland killilersugaanngitsumik niueqatigiinnissamik isumaqatigiissuteqarnikkut Tuluit Nunaanni kalaallit tunisassiaannik piumaneqarluartunik tamanik matussusiinissamut periarfissaqalissaaq. Ingammik raajanut issittup imartaaneersunut, taakkumi ullumikkut eqqussuinermut pisassiissutit atuuttut pissutigalugit killilerneqarsimapput.

- Akitsuutit atorunnaarsinneqaraangata naleqalersitsinermi aningaasartuutit pisariaqanngitsut peerneqartarput, taamaalillutillu Kalaallit Nunaanni tunisassiat unammillersinnaanerulissapput. Tamanna uagutsinnut, aalisartunut inuiaqatigiinnullu – naggataagullu Tuluit Nunaanni atuisunut - iluaqutaavoq.

- Isumaqatigiissuteqarnikkut Tuluit Nunaanni siuariartornissamut periarfissat patajaallisarneqarlutillu pilersuineq aalaakkaanerullunilu naleqqunnerussaaq. Tamanna piffissami nunarsuarmi niuerfinni pilersuisut allat unammillerneqarneranni pingaaruteqarpoq, taanna oqarpoq.

Raajat Issittup imartaaneersut

Tuluit Nunaat Royal Greenlandip raajanut Issittup imartaaneersunut tuniniaaviisa pingaarnersaraat. Niuerfillu Kalaallit Nunaanni aalisakkat qaleruallillu pissuseqatigiiaat pingaarnerpaat tuniniarneqarnerannut sunniuteqarluartarpoq.

Killilersugaanngitsumik niueqatigiinnissamik isumaqatigiissut atsiorneqarpat tamanna Tuluit Nunaanni aalisakkanik tunisassiornermut, 2024-mi 16.000-ingajannik sulisoqartumut, aamma iluaqutaasinnaavoq.

Tuluit Nunaanni niuerfik EU-mut ilaasortaajunnaarneq sioqqullugu Royal Greenlandip tamakkiisumik kaaviaartitaani 7 procentit missaannik annertussuseqarpoq.

- Aalisakkanut qalerualinnullu Kalaallit Nunaanneersunut akitsuutip atorunnaarsinneratigut niuertarfinni nioqqutissat akiisa apparnissaannut ikiuussinnaallutalu aalisakkerinitsinni suliffiit tusindtilikkaat tapersersorsinnaavagut, taamaalillutillu inuit aningaasaateqarnerulissapput, Tuluit Nunaanni niuernermut ministeri Peter Kyle isumaqatigiinniarnerit aallarteqqinneqarnerannut atatillugu oqarpoq.

Tuluit Nunaata aalisakkat qaleruallillu 70 million pundit, tassa 600 millionit koruunit, missaannik nalillit 2020-miit 2022-mut ukiumut eqqussuuttarpai.

Saffiugassat

Saffiugassanik pingaarutilinnik, soorlu kanngussammik nikkelimillu, niuernermut isumaqatigiissummut ilanngussinissaq tuluit aamma kissaatigaat.

Kalaallit Nunaat Tuluillu Nunaat niuernikkut isumaqatigiissuteqarpata, tamanna Kalaallit Nunaata nunat marluk akornanni siullerpaamik niuernikkut isumaqatigiissutigissavaa.