ILISIMATUSARNEQ
Tunumi silasiorfiit nutaat tallimat pilersinneqassapput
Asiaq 9,5 mio. koruuninik tunineqarpoq tuluit ilisimatusarnermut oqartussaqarfiannit ARIA-mit kangiani silap pissusaanik paasissutissanik katersuinissamut. Aningaasat suliniummut TUNU-mik taasamut atorneqassapput, tassanilu ilaatigut Kalaallit Nunaata Kangiata sineriaani silasiutit tallimat pilersinneqassapput.
Foto: Asiaq
ARIA-mi ilisimatusarnermi suliniutigineqartoq, Forecasting
Tipping Pointsimik taaguutilimmi, siusinaarluni kalerrisaarummik
inerisaasoqarniarpoq, taannalu atorlugu silaannaap pissusaani allannguutit
annertuut naatsorsornissaannut siulittuisoqarsinnaalissaaq, taannalu aamma tipping
points-imik taaneqartarpoq.
Asiaq-mi ilisimatuussutsikkut suliniut
TUNU, suliniummut qulaani taaneqartumut ilaalerpoq, tassanilu silaannaap
pissusaa pillugu paasissutissanik katersisoqassaaq, taakkualu silaannaap
pissusaa pillugu kalerrisaarutinik inerisaanissamut uppernarsaanissamullu
pingaaruteqarput
Kujataani Nanortalimmit Kangiani Ittoqqortoormiit ilanngullugu
- Silaannaap pissusaanut takussutissanik siulittuutinillu
pitsaasunik pilersitsinissamut sila pillugu paasissutissat sumiiffimmeersut
pingaaruteqaraluaqisut, ullumikkut tunumi silasiutit ikitsuinnaat pigineqarput, Asiaq-mi pisortaaneq, Mette Skarregaard Pedersen oqarpoq nangillunilu:
- Taamaattumik nuannaarutigeqaarput ARIA-mit suliniut TUNU 9,5 mio. kr.-inik
aningaasaliiffigineqarmat, taamaalillutami silasiutinik nutaalianik
Nanortalimmiit Ittoqqortoormiit tungaanut ikkussuisinnaalerpugut.
ARIA-mi suliniummi silaannaap pissusaani annertuumik
allanngortoqalertillugu imaluunniit tipping pointsit nalilertillugit
kalerrisaarummik ineriartortitsisoqarpoq. Silaannaap pissusaata iluani tipping
pointsit tassaapput silaannaap pissusaani allanngornerit navianaatip
nalaanniittut, silaannaap pissusaani allannguuti annikitsut annertuumik
allanngorteqqinneqarsinnaanngitsumillu kingunerluuteqarsinnaapput.
ARIA sunaava?
Advanced
Research + Invention Agency (ARIA) Tuluit Nunaanni ilisimatusarnermut pisortaqarfiuvoq, tassani
ilisimatusarnerit, ilisimatuussutsip iluani nutaaliorfiusinnaasut,
inuiaqatigiinnullu tamanut iluaqutaasinnaasut aningaasaliiffigineqartarput.
Immap sarfaata sermersuuullu sunniutaannik paasissutissanik katersineq
Nunarsuarmi silaannaap pissusaani pingaarutilik tassaavoq subpolare gyre, tassa Kalaallit Nunaata kujataaniit kangianut immami sarfarneq.
ARIA-mi ilisimatuussutsikkut suliniummi pingaarutillit ilagaat immap sarfaanut sermersuarmullu sunniutit misissussallugit, ilisimasallu aallaavigalugit immap sarfaani tipping pointsinik siulittuisinnaanngornissaq.
Silaannaap
pissusaa pillugu paasissutissat katersorneqartut silaannaap pissusaannik
ilisimatusarnermut kalerrisaarutinillu suliaqarnermut pingaaruteqaannaratik
aamma inuiaqatigiinnit, suliffeqarfinnit inuiaqatigiinnillu
pissarsiarineqarsinnaalissapput.
- Kangiata
sineriaani silasiutit nutaat ilisimatuussutsimut sumiiffiullu nalaani
angalasartunut naleqartorujussuussapput, tamannalu tamanut iluaqutaassaaq.
ARIA-mit tapiissutittaaq atorlugit teknologi nutaaq misilittassavarput,
taamaalilluta silasiorfitsinni ingerlaavartumik pitsanngorsaasinnaalissaagut, Asiap pisortaa Mette Skarregaard Pedersen ilisimatitsivoq.
Suliniut TUNU
2025-p aasaanerani aallartissaaq, silasiutillu immikkut suliat 2027 aasap
ingerlanerani ikkussuunneqassallutik.
