Tusagassiuutit pillugit oqallinneq: “Ersinartulersaarutaasorlusooq”

- Amiilaarnaannarpoq: Inuit 35-t soraartut, nutaarsiassiinerit ikilisinneqartut, aallakaatitassianik nutaaqarnani aallakaatitseqqiisoqaannartartoq. Innuttaasunik kiffartuussivik ersinartulersaarutaasorlusooq.

Oqallinnermi peqataasup septembarip aallaqqaataanili pisortaasimasup Annga Lyngep KNR-ip inissisimanera pillugu nassuiaateqareersorlu, oqallinnermi aqutsisup Martin Breumip qujaffigiitigalugu taama naatsumik oqaaseqarpoq.

Inuussutissarsiorneq aallaavigalugu isumasioqatigiissitsinermi Future Greenlandimi, Sulisitsisut aaqqissugaani, oqallinnermut atatillugu Breum taama oqartuuvoq.

Aaqqissuussaq qulequtaqarpoq „Demokraatiskiusumik piujuaannartitsineq soorunami nukittuumik tusagassiortitsisariaqarpoq!“ Tamannalu amerlanerit isumaqataaffigaat.

- Inerniliineq siumut aalajangerneqareersimavoq, oqallinnermi peqataasoq Jens Ringberg, ukiorpassuarni tusagassiortoq maannalu Danmarks Radiomi politikikkut oqaaseqartartoq, oqarpoq. Taamaattumik sooq tusagassiorneq taama pingaaruteqartiginersoq aamma sooq naapertuilluartumik pineqarnissaq pisariaqarnersoq oqaatigerusunneruaa; tassa politikerit tusagassiuutinut aningaasaliisartut tusagassiuutit inissisimanerannut akuliunnaveersaartariaqarnerat.

Piviusumik ajornanngeqisoq Jens Ringberg oqarpoq:

- Nuna naammalluinnartuuppat naammalluinnartumik demokrateeqarluni, aammalu politikerit ingerlatsiviillu naammalluinnartuullutik naammalluinnartunik aalajangiisarpata, erfalasup amunissaanut pissutissaqarpoq. Taamatulli sumiluunniit nunaqanngilaq. Taamaattumik inuiaqatigiinni tusagassiorneq tusagassiuutillu pisariaqartinneqarput. Kalaallit Nunaat inuiaqatigiinni arlalitsigut naammalluinnartuungajattoq isumaqarpunga, tusagassiortoq misilittagaqarluartoq DR-imilu siulersuisunut ilaasortaq, oqarpoq nangillunilu:

Tusagassiuutit isornartorsiuisinnaassappata isumatusaartuusinnaassappatalu, aatsaat tutsuiginartuugunik taamaaliorsinnaapput. Tutsuiginartuuneq attuumassuteqanngitsuunermut tunngaviuvoq. Taamaanngippat atuisut upperinnikkunnaassapput, inuillu attaveqaqatigiittarfiinut, teknologiimik suliffeqarfissuarnut allanulluunniit ingerlaqqissapput.

Inissisimaffik nikallunganartoq

Tusagassiivimmi Sermitsiap pisortaa Masaana Egede aamma Tusagassiuinermi Sulisut Peqatigiiffianni (TP) siulittaasoq Arnaq Nielsen, Kalaallit Nunaanni piujuartitsiffiusumi demokratiskiusumilu tusagassiornikkut atugaqarneq pillugu oqalliseqataapput. Tamatuma saniatigut KNR-ip nutaarsiassaqartitsiviani suleqatimi suliunnaarsimanerattulli, Qanoruumi aaqqissuisuunertut Arnaq Nielsen atorfeqarunnaaliivippoq.

TP-mi siulittaasutut qanoq inissisimasoqarneranik nassuiaanera nikallunganarpoq. KNR-iinnaanngitsumut, aammali Kalaallit Nunaata siunissaanut:

- Nutaarsiassanik aallakaatitassianillu ikilisaaneq nalinginnaaleraangat, Kalaallit Nunaat tamarmi akiliisarpoq. Nunami namminiilivinniartumi tamanna demokratiimut ajornartorsiutaavoq, Arnaq Nielsen oqarpoq, taannalu Qanoruumi ukiut 13-it aaqqissuisooreerluni juulimi soraassaaq.

Oqalugiartut tallimaat tassaavoq tusagassiortoq aaqqissuisorlu Nina Einem, Norgemi KNR-imi DR-imilu tusagassiortartoq. KNR-ip tusagassiortunik atorfinitsitsiniarnera ajornartorsiutaasoq nalunngilaa, tusagassiortummi attaveqaqatigiinnermut immikkoortortaqarfinnut perusunnerusarput - Imaluunniit oqarnera malillugu „tusagassiortut toqujartorfiat“.

Inuiaqatigiinni minnerusuni tusagassiornermik pingaarutilimmik suliaqarnissaq ajornakusoorneruleraluttuinnartoq, Nina Einemip oqaatigaattaaq.

- Najukkamiinnaq inuiaqatigiinniinnarlu tusagassiortuunngilagut, aammali nunani annerni nunanilu allani politikki pillugu tusagassiorsinnaasariaqarpugut. Tamanna ullumikkut pingaaruteqarpoq, Norgemi aaqqissuisuusoq oqarpoq, innuttaasunillu kiffartuussinermut 6 milliardit koruunit missaannik NRK pissarsisartoq ilanngullugu oqaatigalugu.

Nunatta karsianit 73 millionit koruuninik KNR pissarsisarpoq, tamatumalu saniatigut ilaatigut ussassaarutinit 7 millionit koruuninik isertitaqartarluni, KNR-ip pisortaa Annga Lynge oqaluttuarpoq. KNR-ip illuutai nutaajunngitsut tusagassiuutilerinermullu naleqquttuunngitsut, oqummik eqqugaakkajuttuusut attartornermullu akiligassat qaffasissuusut aamma tikkuarpaa (2022-mi ukiumoortumik nalunaarusiaq naapertorlugu ukiumut 5 millionit koruuningajaat, aaqq.).

Politikeri ataasinnguaq

Marlunngormat kingullermik Hotel Hans Egedep ataatsimiittarfiini 57-imi 58-imilu inuit 50-it missaanniittut ataatsimiinneranni Inatsisartuni ilaasortaq ataasiinnaq najuuppoq. Demokratiimik paarsisutut tusagassiuutit suliassaminnik naammassinninniarnerminni ajornartorsiutaat pillugit, Pipaluk Lynge Inuit Ataqatigiinneersoq paasisaqarnerorusuppoq. Taanna Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliami siulittaasuuvoq, aamma Eqqissisimatitsinermut Avatangiisinullu Ataatsimiititaliami ilaasortaavoq. Ataatsimiititaliani arlalinni aamma sinniisuuvoq, Ilinniartitaanermut, Kultureqarnermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu ataatsimiititaliaq KNR-imut attuumassuteqartoq pinnagu.

Taamaakkaluartoq oqaaseqarpoq, tusagassiuutinullu tunngasunik akisussaasut suna pingaarnerpaatikkusunneraat toqqaannartumik aperai: Aningaasat amerlanerusut imaluunniit tusagassiuutinut politikki nutaaq?

Tamanna pissutigalugu KNR-ip missingersuutaanik annertusinissamik nunatta karsiani aningaasaqarnersoq, oqallinnermi aqutsisup Breumip politikeri aperaa.

Politikikkut pissutsit apeqqutaasut akissutigineqarpoq.

- Kalaallit Nunaat ilisimagukku nalunngilat agguataarisartugut, taamaattumik partiit qanoq pingaarnersiuinerat apeqqutaanerpaavoq. Napparsimmaviit tatineqarnerat tusagassiortullu tatineqarnerat eqqarsaatigalugit. Taamaattumik pingaarnersiuineq pineqarpoq, Pipaluk Lynge akivoq.

Tusagassiuutinut nalunaarut kingulleq ukiut 14-it matuma siorna saqqummiunneqartoq oqallittut paasimmassuk, apeqqut taanna qaqinneqarpoq. 2010-mi decembarimi suleqatigiissitaq taamanikkut Naalakkersuisunut ilaasortaasimasumit Mimi Karlsenimit (IA) pilersinneqartoq nalunaarusiorpoq „tusagassiuutit nukittuut - siunissaq tamatta pilerseqataaffigaarput".

Nalunaarusiami inassuteqaaterpassuaqaraluartoq Arnaq Nielsenip maluginiarpaa, taakkuli suli malinneqarsimanngitsut tikkuarlugu:

- Ajoraluartumik taanna (nalunaarut) toqqorsivimmut ilineqarpoq. Nutaaliornissaq piffissanngorpoq.

Tusagassiuutit pillugit politikerit sunik kissaateqarnerlutik erseqqinnerusumik isummernissaat, tusagassiuutinillu atuisut ullumikkut qanoq innersut nutaamik uuttortaasoqarnissaa, tusagassiuutit pisortaasa Masaana Egedep Annga Lyngellu kissaatigaat.

Piffissaq qaninnerusoq eqqarsaatigalugu aningaasat aaqqiissutissaapput. Tamannali mumisikkusuppara aperalungalu, ilissi politikerit tusagassiuutit sorusuppisigit? Masaana Egede aperivoq.

Tusagassaqartitsivik tamanut ammasoq KNR anguniagaqarnermik isumaqatigiissuteqartartoq Sermitsiap pisortaata oqaatigaa, tv-kkut radiukkullu aallakaatitsivimmi minutsit qanoq amerlatigisut aallakaatinneqartassanersut tassani aalajangerneqartarluni. Inuilli siornatigutulli fjernsynikkut isiginnaartarnersut aalajangiisartut isumaliutigisimanngilaat, taamaattumillu tv-kkut aallakaatitsisarneq aningaasartuuteqarfiusariaqarpa?

- Interneti pitsaanerulerpoq, tassaniittariaqarpugut? Atuisut mobileqarpat tableteqarpalluunniit? Isumaliussagaanni immaqa tamakku uuttortariaqarput, taavalu aperisoqartariaqarluni aningaasat inuiaqatigiinni pitsaanerpaamik qanoq atorneqassanersut, Masaana Egede oqarpoq.