USA-p,
Danmarkip Kalaallit Nunaatalu akornanni pingaarutilimmik pisoqarfiusumi, nunarsuarmi
tusagassiuutit tamarluinnarmik allaaserisaqartillugit, Namminersorlutik
Oqartussat qullersaqarfianni aqutsisoqarfimmi issialluni qanoq ippa?
Naaja H.
Nathanielsenip IA-meersup naalakkersuisutut pingaarutillit arlallit, ingammik
piffissami matumani pingaaruteqarluartut akisussaaffigai:
USA-p,
Danmarkip Kalaallit Nunaatalu akornanni pingaarutilimmik pisoqarfiusumi, nunarsuarmi
tusagassiuutit tamarluinnarmik allaaserisaqartillugit, Namminersorlutik
Oqartussat qullersaqarfianni aqutsisoqarfimmi issialluni qanoq ippa?
Naaja H.
Nathanielsenip IA-meersup naalakkersuisutut pingaarutillit arlallit, ingammik
piffissami matumani pingaaruteqarluartut akisussaaffigai:
Aatsitassanut
tunngasut.
- Pisut ernumanartoqartippigit?
- Aatsaat
naammattuukkatta akornisigut aqqutissarsiorsinnaanissaq politikeritut
sungiusimavarput, aamma allaanerulluinnartunik pisoqariataarsinnaaneranut
tunngasunut. Naalakkersuisuni paasissutissanik pissarsiniarnissamut
nalilersuinissamullu piffissamik atuisarput. Tusagassiuutitigut oqallinnerpassuit
tusartarpavut, uippallernissarli qaqutiguinnaq iluaqutaasarpoq. Tunngaviusumik
eqqissisimasumik iliuuseqartarpugut, taanna erseqqissaavoq nangillunilu:
- Pissutsit taamaanneranni inuiaqatigiinni inuinnaat
naalakkersuisoqaaffigisaanni ingerlalluartumi najugaqarnerput paasilluarnerulerparput.
Soorunami aamma unammillernartoqarpoq. Aningaasaqarnitsinnik patajaallisaasariaqarpugut.
Meerartavut akeqanngitsumik atuartinneqarput, peqqissutsimik isumaginnittunit
akeqanngitsunik nakorsarneqarsinnaalluta, pisortanit utoqqalinersiuteqarnermik
aaqqissuussisimalluta. Ilaalu ilanngullugit.
AMERIKAMI AVIISINIT APERSORNEQARNEQ
Nunatsinni politikerit
nuimasut Nunatta USA-mit tusaaniarneqarnissaa sapaatip akunnerani qaangiuttumi
sulissutigisimavaat. Ritzaus Bureau-mit oqaatigineqartut naapertorlugit Naaja
H. Nathanielsenip ilaatigut The Washington Postimi isumaliutersuummik allagaqarluni
oqaatigaa Nunarput USA-mut ilaarusunngitsoq, suleqatigiinnerli annertusineqarsinnaasoq.
- Nunarsuarmi maannakkut pisut amerlaqaat, tamakkulu peqataaffigaavut.
Piffissami matumani tunngavigisatsinnik naleqartitatsinnillu aalajangiusimanninnissarput
pingaaruteqarpoq, immaqalu aamma iluatsilluartunik akuerinninnissarput
ilanngullugu. Inuiaqatigiit inuuffigisavut tulluusimaarutigisinnaavavut, Naaja
H. Nathanielsen oqarpoq.
Oqariartuutit
marluk
Taanna ataatsimiinnernut
arlalinnut peqataajartorluni qanittukkut Danmarkimiippoq, ilaatigut Danmarkimi
naalakkersuisut ataatsimeeqatigineqarlutik.
Ataatsimiinnerit
taakku Trumpip Nunarput pillugu oqaaseqannginnerani pisussatut isumaqatigiissutaapput,
akisussaaffiillu iluini ulluinnarni politikimut tunngasut sammineqarnerullutik.
- Allaannginnami aalajangiisartut maannakkut
nalorninartorsiortut?
- Isumaqarpunga
Nunatsinni nalorninartorsiunngitsugut. Erseqqilluinnartumimmi akissuteqarpugut.
- Trumpip oqaasii qanoq isumaqarfigaagit?
- Oqariartaatsit tusaasakka ilanngutinngikkukkit præsidentinngortussap oqaasiini
marlussunnik maluginiagaqarpunga. Siulleq tassaavoq sillimaniarnermut politikimut
ernummateqarneq. Tamatumanilu Amerikamiullu isumaqatigiinngissuteqanngilagut.
Tamanna aamma tikkuarparput. Oqaatigisaani alla tassaavoq, Amerikamiut
saffiugassanik suliffissuaqarnerminni amigaatigisaminnik piiaasinnaanissamut
soqutiginninnerannut tunngasoq, tamannalu pillugu Amerikamiut isumaqatiginngilavut. Tamanna
aamma oqaatiginikuuarput. Oqariartuutip aappaa tassaavoq Amerikamiut
suliffissuaatiminni saffiugassanik pisariaqartitaminnik pissarsiniarnerminni
soqutiginninnerat, tamannalu ukiorpassuarni sulissutigisimavarput, Naaja H.
Nathanielsen oqarpoq.
- Soormiuna Amerikamiut suliffeqarfii arlallit Kalaallit Nunaanni
aatsitassarsiornermik ingerlatsilereersimanngitsut?
- Amerikami tunisassiorfiit pillugit ilisimasaqarpallaanngilanga,
taamaattumik eqqoqqissaartumik akissutissaqanngilanga. Nunarsuarmili aningaasat
naleerukkiartornerat pissutigalugu piffissami matumani aningaasaleerusunneq
annikillingaatsiarsimannguatsiarpoq, tamannalu aningaasaliisartut siunissamut
ungasinnerusumut pilersaarutinut aningaasaliinissamut piumassuseqarnerannut
sunniuteqarsinnaalluni.
- Illit
isiginnittaatsit naapertorlugu qanoq iliortoqarsinnaava?
-
Aningaasaliisartut annaasaqarsinnaagaluarlutik aningaasaliisartut
amigaataagamik.
Taamaattumik
aaqqiissutissaq ilaatigut politikimik tunngaveqarpoq. Politikerit ingammik
nunanit saffiugassanik avammut tunisassiortuneersut inuussutissarsiortunik,
aningaaserivimminnik, avammullu tunisassiornermi aningaasaliisartunik
oqaloqatiginnittariaqarput.
- Aningaasaqarnermut tunngatillugu USA-tut
kiffaanngissuseqarfiusumi pisortat namminersorlutillu inuussutissarsiortut taamatut
suleqatigiissinnaappat?
- Aap, taama
pisoqarsinnaavoq. Tamatumunnga periarfissaqarluarpoq, Naaja H. Nathanielsen erseqqissaavoq.
Suliat
allanut tunngasut
Tuluit
aviisianni The Guardian-imi apersorneqarnermini Naaja Nathanielsenip oqaatigaa,
aatsitassanut naalakkersuisutut ulluinnarni nunani allani tusagassiuutinit
maluginiarneqarluartarluni, qaqutiguinnarli qallunaat tusagassiorfiinik oqaloqateqartarluni.
Nunarpulli
“tupaallannartumik” sammineqalermat, Danmarkimi aviisiliortut saaffiginnittut
amerleriarujussuartut.
- Isumaqarpunga Nunatsinni nalorninartorsiunngitsugut. Erseqqilluinnartumimmi akissuteqarpugut.
- Naaja H. Nathanielsen
The
Guardian-imi issuarneqarpoq Frankrigimi, Tuluit Nunaanni, USA-mi nunanilu
allani tusagassiuutit, Danmarkimi tusagassiuutinit annerusumik pisut
ilungersunartut, soorlu qitornavissiartaartarnermut tunngasut aamma spiralilersuisimanermut
tunngasut samminerusaraat.
- Eqqortumilli oqaatigineqartariaqarluni, DR
Nyhederip podcastimik aallakaatitassiorneratigut spiralilersuisimanerup
oqallisigineqalernera aallartinneqarsimasoq?
- Aap,
DR-ip tamanna aallaqqaammut suliarisimavaa. Aammali nalinginnaasumik isumaqarpunga
Danmarkimi tusagassiortut Nunatsinni paasissutissanik killilimmik
pissarsisartut. Kalaallit Nunaat pillugu qallunaat Danmarkimi tusagassiorfii paasissutissanik
pissarsisartut oqaloqatiginerusarpaat. Akerlianik maluginiartarpara qallunaat
tusagassiortut namminiilivinnissaq pillugu apeqquteqakulasartut. Aap, tamanna
ullumikkut oqaluuserisinnaagaluarparput, sammisalli allat ima
killiligaatigisumik sammineqartarput, taamaalillutik saqqummiunneqaraangata qallunaanit
innuttaasunit tunuarsimaarfigineqartarlutik.
Allanngulernerit
Naaja H.
Nathanielsenip eqqaasitsissutigaa, USA aamma Kalaallit Nunaat 2019-imi
ilaatigut saffiugassat pillugit isumaqatigiissuteqarmat, isumaqatigiissut
taanna Trumpip 2019-imi siullermik præsidentiunerata nalaani atsiorneqarpoq.
Nathanielsenip isumaqatigiissutip nutarterneqarnissaa neriuutigaa.
Pissutsit maanna atuuttut nunarsuup
oqaluttuarisaaneranut ilaasorinerai aperivarput?
- Nunarsuaq
nunallu killiit assigiissinnissaat mianersuutigisariaqarpoq. Taamaattumik
immaqa nunarsuup immikkoortuani oqaluttuarisaanermik allaaserinninneruvoq.
Kisiannili nunarsuarmi aaqqissuussinernik soqutigisaqarfinnillu allannguinerit annertunerusut
ilaattut isigaara. Piffissaq allanngulerfik. Allanngornerit taamaattut qanimut
isigisinnaatillugit naliliiffigisinnaanerat qaqutigoortuuvoq.
Naaja H.
Nathanielsenip Naalakkersuisut oqariartuutaat, tassa Kalaallit Nunaat
kalaallinit pigineqartoq, tuniniarneqanngitsoq, niuernermulli ammasoq,
tapersersorpaa.
- Soorunami
taama inissisimasoqarpoq, aalajangersimasumik oqarpoq.
Naaja H.
Nathanielsenimik apersuineq sapaatip akunnerani qaangiuttumi pivoq – tassa
Donald Trumpip USA-mi præsidentitut ataasinngornermi ivertinneqarnissaa
oqalugiarnissaalu sioqqullugit. Tamanna ataasinngormat AG-p suliarineqarnera
naammassereersoq pivoq.