Ukiaaneranu ataatsimiinnissamut ullormut oqaluuserisassat piareerput

Inatsisartut nutaat siullerpaamik ukiaanerani ataatsimiinnissaannut ullormut oqaluuserisassat piareerput.

Inatsisartut ukiakkut ataatsimiinnerat marlunngorlugu avitaavoq. Immikkoortopq siulleq aallartissaaq tallimanngornermi septembarip 19-ani naassallunilu novembarip 14-ani 2025. 

Immikkoortut aappaat aallartissaaq marlunngornermi februaarip 3-ani naassallunilu sisamanngornermi februaarip 12-ani 2026-mi.

Aningaasat, aningaasaliissutit, aningaasalersuutit, aningaaseriviillu oqaluuserisassani

Naalakkersuisut suli piareersimanngillat siunnersuutiminnut paasissutissat tunngaviususut tamaasa tunniutissallugit, taamaattumik siunnersuutit arlallit suli sukumiinerusumik misissuataarneqarsinnaanngillat. Kisianni tunniunneqartut ilagaat siunnersuutit arlallit aningaasanut, aningaasaliissuteqartarnermut, aningaasalersuutinut aamma aningaaserivinnut tunngassuteqartut siunnersuutit.

Naalakkersuisut nunatta karsiata aningaasameertup putorisinnaasai milissorniarpaat, ilaatigut nunami aningaasat isertitat aamma nunamiiginnarnissaat qulakkeerniarlugit. Tamanna pissaaq inatsisissatut siunnersuutit aqqutigalugit, pingaartumik akileraartarnermut tunngasutigut iliuuseqarnikkut.

Tamatuma saniatigut Naalakkersuisut aamma aningaasatigut pinerluttuliornerit akiorniarpaat. Taamaattumik nunap iluani angalasut nakkutigineqarnerulissapput kiisalu aningaasanik tigusisinnaaneq suli annikinnerulersinneqassalluni.

Maanna, mittarfissuarnik sanaartornerit annersaat naammassilerneranni, suliniutit angisuut nutaat aallartissapput, tassanilu imermik nukissiorfinnik annertusineq aallartinneqassaaq, Nuup eqqaani aamma Qasigiannguit Aasiaallu akornanni.

Suliassanut annertoorsuarnut taakkununnga atatillugu aningaasaliisoqarnissaa annertuumik pisariaqartinneqarpoq, tassungalu Naalakkersuisut isumaqarput aaqqiissutissamik attanneqarsinnaasumik pitsaasumillu peqarlutik, tassalu Erhvervsministeriap suliassaqarfigisaani, nunat tamalaat akornanni aningaaserinermik ingerlatsivinnut Kalaallit Nunaanni suliaqartunut immikkut akuersissuteqarnissaq pillugu inatsisissatut siunnersuut pillugu Inatsisartut aalajangiiffigisassaatut siunnersuut.

- EIB-mik oqaloqateqarneq ernup nukinganik innaallagissiorfiit allilerneqarnissaannik pilersaarutinut atasumik aningaasalersuiffinnik periarfissanik ujaasinermit aallaaveqarput. Nunanit allanit Kalaallit Nunaannut aningaasaliinissamut kajumitsitsilernermut tunngatillugu EIB-mik isumaqatigiissuteqarsinnaaneq Naalakkersuisut periarfissaatippaat, tamannalu aningaasalersuisartut akornanni unammillernerup annertunerulerneranut ilapittuisinnaavoq, Naalakkersuisut ilaatigut tunngavilersuipput.

Naalakkersuisunit meeqqanut tapersersuinissamut iliuusissat pillugit soqanngilaq

Angerlarsimaffiup avataanut meeqqanik inissiinernut tunngatillugu, inuiaqatigiinni ajornartorsiutit annertuut pillugit oqallinneq sivisuumik ingerlanikuusimavoq.

Naalakkersuisut ukiakkut ataatsimiinnermi immikkoortumut tunngatillugu iliuusissanik saqqummiussaqannginnerat maluginiagassaavoq. Tamanna aamma pissutigalugu Naalakkersuisoq meeqqanut, inuusuttunut ilaqutariinnullu, juunip pingajuanni ukioq manna tusagassiortunik katersortitsinermini, nunarput "inatsisitigut immikkut ittumik inissisimasoq" taallugu oqaatigimmagu.

Paasissutissanik nutaanik, meeqqanik angerlarsimaffiup avataanut inissiinernut aningaasartuutit pillugit, Sermitsiaq pissarsivoq, taakkulu Naalakkersuisut borgmesterillu Qaqortumi sapaatip akunnerani kingullermi politikkikkut ataqatigiissaarisoqatigiinnit ataatsimiinnermi saqqummiunneqarput:

Naalakkersuisut saqqummiussaqanngikkaluartut, Inatsisartuni ilaasortaq, Bo Martinsen, Inatsisartuni apeqquteqaat aallaavigalugu oqallinnermi sammisamut oqallitsitsissamaarpoq. 

Inatsisartut paasisimavaat Naalakkersuisut aningaasartornerulersitsinnginnissamik noqqaassutaat

Siusinnerusukkut oqaatigineqareersutut, Naalakkersuisut siunnersuutaat amerlanersaat aatsaat kingusinnerusukkut saqqummiunneqartussaapput, taamaattumik siunnersuutit amerlanersaat ataasiakkaarlugit qimerloorneqarsinnaanngikkallarput.

Inatsisartuni ilaasortat siunnersuutaat qimerloornerini maluginiagassaavoq, siunnersuutitik aningaasartornerulissutaassanngitsut anguniarsimagaat. Tassami Inatsisartuni ilaasortat siunnersuutitiminnik tunniunnissaannut killissarititaasoq sioqqullugu, Naalakkersuisut aningaasartuutaanerulersitsisunik iliuuseqannginnissamik mianersoqqussutaat tigusimavaat.  Malunnarporlu ataatsimut isigalugu mianersoqqussut tamanna malissimagaat.

Naleraq siunnersuutinik amerlanernik saqqummiussaqartoq

Inatsisartut siulittaasoqarfiata ilaasortat siunnersuutaannik misissuinerat nalilersuinerallu sioqqullugu Naleraq 43-nik ilaasortat siunnersuutinik saqqummiussaqarsimavoq, siunnersuutillu taakku partiip tusagassiortunik katersortitsinermi saqqummiunnikuuai. Kisianni siunnersuutit 24-t kisimik oqaluuserisassanut ilanngutsinneqarsimapput.

Pensionisiassanik pinngitsoorani katersisussaatitaanerup atorunnaarsinneqarnissaa, allanertat oqaasiini tuluttut oqaatsit sallinngortinneqassasut, nammineq aningaaseriveqalernissaq, nunaqarfinni tamani heliportit, Greenland Airports-imiit naalagaaffiup piginneqataassutaata pisiarineqarnissaa, Ittoqqortoormiini mittarfiliornissap pilersaarusiorneqarnissaa, inunnik angallassinermi meeqqanut utoqqarnullu akikilliliinerit, GUX Ilulissani kollegialik, tamakku Naleqqap siunnersuutaasa ilamininnguarai.

Kalaallit Nunaata EU-mut ilaasortanngoqqinnissaanut periarfissat pillugit nassuiaasoqarnissaanik Demokraatit piumasaqarput

Demokraatit siunnersuutaat annertuumik maluginiarneqartoq tassaavoq Naalakkersuisut EU-mut Kalaallit Nunaata uteqqinnissaanut iluaqutissat ajoqutissallu pillugit nassuiaammik saqqummiussinissamik piumasaqarnerat.

Demokraatit aamma Kalaallit Nunaata pinerluttulerinermi inatsisaanni pinerluttup periaasia taamatullu meeqqat inuusuttullu pinerluttarnerat pinaveersaartinnissaanullu sammisassaqartitsinissaq kissaatigaat.

Siumut ilaasortat arfinilinnik siunnersuuteqarput

Siumup partiip ataatsimeersuarnerata kingorna Aleqa Hammond siulittaasunngormat partii suli pissutsinut nutaanut ikaarsaartoq takuneqarsinnaavoq. Imaluunniit partiip Inatsisartunut qinersinermi ilaasortat quliniit sisamaannanngornerat peqqutaalluni partiip arfinililiinnarnik siunnersuuteqarsimarpasippoq.

Taamaakkaluartoq Siumut akuunerulersitsinissamut tunngatillugu nunani allamiut nunatsinni nunaqavissutut nalunaarsorneqarsimanngitsut sivisuumilli nunatsinni najugaqarsimasut Kalaallit Nunaanni qinersinerni peqataasinnaatitaanngitsut pillugit nutaanik siunnersuuteqarsimavoq.

Partiip aamma, Naleraq assigalugit, nalunaaquttap allanngortinneqarnissaa kissaatigaa, taamatullu aasaanerani nalunaaquttap allanngortinneqarnissaa atorunnaarsinneqarnissaa.

Mariane Paviasen Jensen-ip IA-p siunnersuutai tamaasa peqataaffigai

Mariane Paviasen Jensen Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni gruppiani annertuumik suliaqartartunut ilaasoq qularutissaanngilaq. 

Ukiakkut ataatsimiinnissamut Inuit Ataqatigiit sinnerlugit siunnersuutit arfinillit tamaasa Mariane Paviasen Jensenip saqqummiuppai, taakkunannga ataaseq ilaasortat allat peqatigalugit suliaalluni, sinnerilu tallimat nammineq saqqummiuppai.

Mariane Paviasen Jensenip ilaatigut siunnersuutigaa Naalakkersuisut nassuiaasiussasut  qanoq politikki atorlugu pisiniarfiit akii pillugit iliuuseqartoqarsinnaanersoq, inuili ataatsimoortumik nunalerinermut ilinniarfittut allanngortinneqassasoq kiisalu utoqqarnut inatsit ataatsimoortoq pisariaqartoq siunnersuutaasa ilagaat.

Atassutip ukiakkut ataatsimiinnissamut siunnersuut ataaseq saqqummiuppaa. Partiip piumasaraa nunatsinni oqaluffiit illutaasa pissusaat pillugit nassuiaasiortoqassasoq kiisalu iluarsaassinissamut pilersaarummik suliaqartoqassasoq.

Allaaserisami matuamani siunnersuuterpassuit akornanni tigulaaginnagaqarpugut, tamakkiisumik qimerluuerusukkaanni Inatsisartut nittartagaat alakkarlugu ataatsimiinnermi oqaluuserisassat pillugit takussutissanik pissarsisoqarsinnaavoq.