Tulleriiaattuneeriarluta sorlukkut vatpindemik misissortittarallaratta eqqaamaviuk? Qanermut assiaquteqartarallaratta, spritsimik saliisarallaratta, Covid-19-ilu Kalaallit Nunaannut apuutissanersoq sapaatit-akunneraniit sapaatip-akunneranut ernumagaluttuinnallaratta.
Apuukkami inuiaqatigiinni tuniluuppoq, qujanartumilli nappaat nutaaq tuniluuttoq sakkukinnerulersimavoq, taamaammallu nunani allani siusinnerusukkut nunarsuaq tamakkerlugu nappaalanersuaqartinneqarsimasutut toqussutaatiginngilaq.
Tulleriiaattuneeriarluta sorlukkut vatpindemik misissortittarallaratta eqqaamaviuk? Qanermut assiaquteqartarallaratta, spritsimik saliisarallaratta, Covid-19-ilu Kalaallit Nunaannut apuutissanersoq sapaatit-akunneraniit sapaatip-akunneranut ernumagaluttuinnallaratta.
Apuukkami inuiaqatigiinni tuniluuppoq, qujanartumilli nappaat nutaaq tuniluuttoq sakkukinnerulersimavoq, taamaammallu nunani allani siusinnerusukkut nunarsuaq tamakkerlugu nappaalanersuaqartinneqarsimasutut toqussutaatiginngilaq.
Ingammik ukiumi siullermi coronap tuniluunnera puigorneqarsinnaagunanngilaq. Nappaammi nunarsuaq tamakkerlugu qaammatini arlalinni pingaarnertut nutaarsiassaavoq.
Coronali Kalaallit Nunaanni nunarsuarmilu qanoq inissisimanersoq maanna apeqqutaalerpoq. Ukiulerpormi.
Virusit nutaat tuniluuttut
- Kalaallit Nunaanni massakkut coronartoqarpa?
AG-p nakorsaaninngorlaaq Paneeraq Noahsen tuniluunneq 2020-miit 2022-mut takkuteqqaarmat ilisimasaqarlualersimasoq oqaluuserisaq pillugu apqquteqarfigaa. Paneeraq nakorsaanerlu Henrik L. Hansen taamanikkut suliniuteqarnermi ataqatigiissaarinissamut tusagassiortunillu katersortitsinikkut innuttaasunut paasissutissiinissamut unammillernartunik ullormiit ullormut pisussaaffilerneqarput.
Massakkut inissisimaffik, tassa innuttaasunik misissuisaqattaanerup nalaanitulli tuniluunnerup nakkutiginissaata ajornakusoornerunera Paneeraq Noahsenip nassuiaatigaa.
- Peqqinnissaqarfimmili anersaartornermik nappaateqartunik misissuinermi coronavirusimik tunillatsittoqarsimasoq paasineqarpoq, taamaammat coronavirusi innuttaasut akornanni qularnanngitsumik tuniluuppoq, oqarpoq.
Maanna ersiutit ersiutinit ilisimariikkatsinnit allaaneruppat?
- Nappaatit assigiinngitsut tuniluupput, ersiutilli nalinginnaanerpaat tassaapput kissarneqarneq, panertumik quersorneq, niaqorlunneq, nukikkut anniarneq, toqqusaarlunneq, meriannguneq, qasoqqaneq, qinngakkut milinngatitsineq imaluunniit kakkilertaneq, mamassutsimik malugisaataarukkallarneq aamma/imaluunniit naamasaarukkallarneq, Paneeraq Noahsen oqarpoq.
- Ukioq manna coronamut tunngatillugu qanoq maannamuugallartoq naliliisoqarpa?
- Ukiup ingerlanerani coronavirusimik tunillatsittut Danmarkimisut amerliartulissasut naatsorsuutigaarput, Paneeraq Noahsen oqarpoq.
Ukiaanerani nualluummut COVID-19-imullu akiuussutissalersuineq illoqarfinni tamani oktobarip 16-iani aallartissasoq ilanngullugu oqaatigaa.
- Nunaqarfinni akiuussutissalersuineq pillugu najukkami peqqinnissaqarfiit nalunaaruteqartarput.
Inuit 65-ileereersimasut kiisalu inuit perulullutik napparsimalersinnaasut covid-19-imut nualluumullu akiuussutissalerneqarnissaat Nunatsinni Nakorsaaneqarfimmit inassutigineqarpoq. Nappaatit taakku marluk amerlanerni annikitsumik napparsimatitsisarput, ilaalli aamma napparsimmavimmut uninnermik kinguneqartumik ajornerpaamillu toqussutaasinnaasumik perulussinnaapput.
Akiuussutissalersuineq pillugu paasissutissat sukumiinerusut ilaatigut Namminersorlutik Oqartussat nittartagaanni atuarneqarsinnaapput.
Suli nanertuutaasoq
Danmarkimi Statens Serum Institutip corona nakkutigaa – ilisimasanillu Namminersorlutik Oqartussanut tunniussaqartarpoq. Misissuineq nutaaq institutip nittartagaani qanittukkut saqqummiunneqarpoq, tassanilu Danmarkimi covid-19-imik tunillatsissimasunik napparsimmaviliaanneqartartut toqusartutillu nualluummut sanilliullugit marloriaammik amerlanerusut takutinneqarpoq. Misissuineq ukiuunerani 2022-mi, 2023-mi 2024-milu qaammatini siullerni pivoq.
- Piffissami tamatumani covid-19-imut atatillugu napparsimmavimmut unitsinneqartut toqusullu amerlanerupput. Ukiumi siullermi assigiinngissutit immikkut ittumik annertupput. Aamma ukiukkut napparsimmavimmut unitsitsisoqaannarani aammali aasakkut nualluutip tuniluutinnginnerani napparsimmavimmut unitsitsisoqartarnera covid-19-imut immikkut ittuuvoq. Covid-19-imik nappaateqarneq pissutigalugu ukiukkut napparsimmavimmut unitsinneqartut nualluummik nappaateqarnermit napparsimmavimmut unitsinneqartut amerlanerusut misissuinerup aamma takutippaa, Statens Serum Institut misissuineq pillugu ilisimatitsivoq.
Akiuussutissalersuinerup pingaaruteqassusia misissuinerup takuteqqippaa.
- Covid-19 napparsimmavimmut unitsinneqartut toqusullu amerlassusaat eqqarsaatigalugit suli nanertuutaangaangaatsiarpoq, Danmarkimi nappaalanersuaqarneranik misissuisarfimmi ilisimatooq Peter Bager oqarpoq.
Nunani avannarlerni allani corona nualluullu aamma eqqumaffiginerulerneqarsimapput, ukiullu qanilliartornerani nutaarsiassat tamakku pillugit saqqummiunneqartalersimallutik. Siorna ukiukkut inuit 13.000-iniit amerlanerusut nualluummik coronamilluunniit napparsimmaviliaanneqarsimasut Norgemi Folkehelseinstituttip paasissutissiissutigaa.
Ukiuunerani „coronamik tunillatsittoqarnerpaasinnaasoq“ ilisimatusarfimmi pisortaq Guri Rørteit nittartakkaminni nutaarsiassiilluni naliliivoq.
- Coronavirusi suli allanngorartuarpoq, nutaanillu tuniluutilersinnaanerusunik nassaartoqartuarpoq, oqarpoq.
